Uutiset

Poikien puhelin -elokuva on puheenvuoro empatian puolesta

Dokumentaarin teossa pohdittiin, miten suojata soittajien anonymiteettiä ja käsitellä vihapuhetta.
vanhempi mieshenkilö istuu kotisohvalla ja katsoo kameraan, sohvan selkänojan päällä on kasa pehmonalleja ja pöydällä palaa kynttilöitä
Vanhemmat miehet toimivat elokuvassa Poikien Puhelin -palveluun soittavien poikien ääninä. Kuva: Tomi Rislakki

Aalto-yliopiston elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitoksen opiskelijoiden Poikien puhelin -elokuva palkittiin innovatiisimpana lyhytelokuvana Visions du Réel - dokumenttielokuvafestivaaleilla Sveitsissä toukokuussa.

Nuorisojury perustelee valintaansa “elokuvallisen aparaatin omaperäisyydellä ja kyvyllä käsitellä monia ajankohtaisia ja tärkeitä aiheita”. Lisäksi jury toteaa, että katsomiskokemuksessa elokuvan koskettava puoli onnistuu välittämään monia tunteita.

Poikien puhelin on dokumentaarinen lyhytelokuva, jonka teemoja ovat ylisukupolvisuus ja sosiaalisesti rakennettu maskuliinisuus. Dokumentaari perustuu Väestöliiton Poikien Puhelin -palvelussa käytyihin keskusteluihin. Se on anonyymi keskustelupalvelu alle 20-vuotiaille pojille ja nuorille miehille.

Elokuva pohtii niitä asenteita, arvoja ja emotionaalista painolastia, jotka perimme meitä edeltäneiltä ja siirrämme eteenpäin seuraaville sukupolville, ja tekee näkyväksi jokaisen lapsen tarpeen tulla kuulluksi.

Näkökulmana sukupolvien yli ulottuvat teemat

Elokuvan synty ja idea on käytännönläheinen. Sen ohjaaja Laura Rantanen etsi keväällä 2018 kesätöitä ja löysi työpaikkailmoituksen, jossa etsittiin vastaajaa Poikien Puhelin -puhelinpalveluun. Hän mietti, voisiko tehtävään hakea myös nainen.

Palvelusta kerrottiin, että vastaajina toimivat vain miehet, sillä useat palvelussa käydyt keskustelut liittyvät vahvasti mieheksi kasvamisen ongelmiin ja maskuliinisuuden roolivaatimusten haltuunottoon.

Rantasta palvelun toimintaidea viehätti ja hän ehdotti yhteistyötä elokuvan tekemiseksi.

”Elokuvan teemat emootioiden ja asenteiden ylisukupolvisuudesta sekä sosiaalisesti rakennetusta maskuliinisuudesta perustuvat puheluista tekemiimme havaintoihin”, hän kertoo.

vakavan näköinen vanhempi mies istuu kotisohvalla ja katsoo kameraan
Kuva: Tomi Rislakki

Tavoitteena oli käsitellä puheluiden kautta ylisukupolvisuuden teemaa yhteensä viidellä eri tasolla: elokuvassa ylisukupolvisuus ymmärretään henkiseksi perinnöksi, joka siirtyy sukupolvelta toiselle; vaikeiden asioiden läpikäymiseksi ja niistä selviytymiseksi; tiettyjen ongelmien ajattomuudeksi; identiteetin jatkuvaksi jälleen rakennukseksi ja kansalliseksi historialliseksi projektiksi, jonka kautta tiettyjä asenteita ja arvoja toistetaan ja ylläpidetään.

”Teemat ovat kuitenkin vain tekijöiden tavoitteita ja syitä tehdä elokuva. Kukin katsoja lukee elokuvaa omista lähtökohdistaan ja siksi se kertonee eri asioista eri ihmisille”, Rantanen muistuttaa.

Vanhemmat miehet poikien ääninä

Rantanen kertoo, että tekijätiimi joutui pohtimaan, miten soittajien anonymiteetti parhaiten suojataan elokuvassa. Tuloksena oli ratkaisu, jossa keskustelupalveluun soittavien poikien ja nuorten miesten puheenvuoroja esittävät pääasiassa yli 60-vuotiaat miehet.

Keski-iän ylittäneiden esiintyjien käyttäminen soittajien kasvoina ja ääninä on samalla keino tehdä näkyväksi elokuvan kantava teema asenteiden, arvojen ja emootioiden ylisukupolvisuudesta ja historiallisuudesta. Nämä miehetkin ovat olleet nuoria poikia kysymyksineen ja ongelmineen.

Esiintyjät ovat tavallisia ihmisiä, joista monille esimerkiksi puheluiden ulkoa muistaminen oli haasteellista ja esiintyminen kameran edessä vaati rohkeutta, Rantanen kertoo. Lisäksi vihapuheen – jota palveluun tulleissa soitoissa myös ilmenee – esittäminen elokuvassa aiheutti paljon päänvaivaa.

”Vaarana oli, että vihapuhetta toistamalla samalla normalisoidaan rasismia, homofobiaa tai väkivaltaa ihannoivaa kielenkäyttöä, mitä emme halunneet tehdä.”

Omaääninen dokumentaari

Elokuva on leikkaaja Menni Renvallin maisteriopintojen lopputyö. Hän oli mukana dokumentaarin suunnittelussa ja teossa käsikirjoitusvaiheesta lähtien. Elokuva koostuu pääsääntöisesti yhdellä kuvalla kuvatuista monologeista, joten hänen työnsä oli näiden kohtausten uudelleenjärjestelyä, elokuvan kokonaisdramaturgian pohtimista ja erilaisia kokeiluja arkistomateriaalilla.

”Lopputyönä tämä oli aivan ihanteellinen leffa: dokumenttielokuva, jolla on oma ääni ja tyyli.” 

Poikien puhelin -elokuva on hybridi, joka ammentaa useista eri elokuvan lajityypeistä sekä katsomisen tavoista. Sillä on lukuisia audiovisuaalisia esikuvia, joiden viitoittamasta tiestä dokumentti ammentaa.

"Visions du Réelin maailmanensilta avasi Poikien puhelin -elokuvan festivaalikierron ja elokuva on tulevana syksynä nähtävillä useilla kansainvälisillä elokuvajuhlilla", kertoo tuottaja Anna Mellin.

Elokuvan on ohjannut Laura Rantanen, kuvannut Tomi Rislakki, leikannut Menni Renvall, äänisuunnitellut Iivo Korhonen ja tuottanut Anna Mellin.

Elokuvaa ovat tukeneet Espoon kaupungin kulttuuritoimi sekä Suomen elokuvasäätiö käsikirjoitusapurahalla. Visions du Réel -festivaali järjestettiin tänä vuonna poikkeuksellisesti verkossa vallitsevan koronatilanteen takia.

Lisätietoja:

Ohjaaja Laura Rantanen, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitos, p. 044 982 4737, [email protected]

Tuottaja Anna Mellin, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitos, [email protected]
 

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Tekoalylla-tuotetieto-talotekniikan-menestystekijaksi.jpg
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tekoälyllä tuotetieto talotekniikan menestystekijäksi

Ympäristöraportointi, digitaaliset kaksoset ja tuottavuuden tuntuva nosto eivät onnistu ilman nykyistä parempaa tiedonhallintaa. Talotekniikka 2030 -tutkimusraportti ruotii nykytilanteen haasteita ja esittää ratkaisuja ja case-esimerkkejä, jotka pohjautuvat uusimman tekoälyteknologian hyödyntämiseen.
Aalto-yliopiston apurahansaajat
Palkinnot ja tunnustukset Julkaistu:

Oskari Vilamon rahasto palkitsi parhaita rakennusalan opinnäytetöitä

Liikesivistysrahastoon kuuluva Oskari Vilamon rahasto palkitsi marraskuussa parhaita väitöskirjoja sekä diplomitöitä. Aalto-yliopistosta palkittiin kaksi väitöskirjaa ja kuusi diplomityötä.
Opiskelijoita kampuksella. Kuva: Henri Vogt
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Yhä harvempi yliopisto-opiskelija jää kotiseudulleen Suomen suurimmissa kaupungeissa – uusi selvitys näyttää kaupunkikohtaiset erot

Aalto-yliopiston kaupunkitaloustieteen tutkimusryhmä AlueAvain on tarkastellut Tilastokeskuksen yksilötason rekisteriaineistojen avulla yliopisto-opiskelijoiden muuttoliikkeitä Suomen suurimmissa kaupungeissa viimeisten 20 vuoden aikana. Tarkastelussa vertailtiin erikseen pääkaupunkiseudun kuntia sekä Tamperetta, Turkua ja Oulua.
Ryhmä ihmisiä kävelee suurten ikkunoiden ohi modernissa rakennuksessa, jossa on pystysuorat puukalterit ja sisävalot.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Rahoitusta kestävyysmurroksen demokraattiseen toteutumiseen

Kolme Aalto-yliopiston hanketta on rahoitettujen joukossa. Nesslingin säätiön rahoituksella edistetään kestävyysmurroksen toteutumista demokraatiassa, EU:ssa ja luonnonsuojelualueilla.