Suomella riittää kirittävää suhteessa naapurimaihin
Matkailu on yksi maailman nopeimmin kasvavista palvelualoista. Matkailulla on myös yhä suurempi merkitys Suomen taloudelle. Erityisesti aasialaisten matkustajien varaan lasketaan nyt paljon. Kilpailu aasialaisten matkailijoiden suosiosta on kuitenkin kovaa. Tänä päivänä aasialaisten valittavana on suuri joukko kiinnostavia matkailukohteita ympäri maailmaa eikä siten ole mitenkään itsestään selvää, että juuri Suomi valikoituu aasialaisten matkakohteeksi kaikkien vaihtoehtojen joukosta.
”Suomella on kaikki edellytykset nousta merkittäväksi matkailumaaksi aasialaisten matkailijoiden keskuudessa. Tämä edellyttää kuitenkin kovaa työtä vetovoimaisen maamielikuvan rakentamiseksi ja sen edelleen markkinoimiseksi aasialaisille. Erityisesti kyky puhutella aasialaisia matkailijoita tunneperäisin mielikuvin ja viestein on hyvin ratkaisevassa roolissa”, kertoo professori Arto Lindblom Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta.
Aalto-yliopiston ja Turun yliopiston tutkijat pureutuvat tutkimusprojektissaan aasialaisten matkailijoiden maamielikuviin Pohjoismaista. Projekti käynnistettiin vuosi sitten Japanista ja nyt projekti on saanut jatkoa Singaporessa tehdyllä kyselyllä. Tämä alkuvuodesta toteutettu kysely kartoitti singaporelaisten maamielikuvia Suomesta, Ruotsista, Tanskasta ja Norjasta. Kyselyyn vastasi lähes 600 singaporelaista. Kyselyaineiston keräämiseen osallistuivat Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Norjan suurlähetystöt sekä Singaporessa toimiva Euroopan unionin keskus.
”Kyselytutkimuksemme osoittaa, että tutkitut Pohjoismaat nauttivat varsin myönteisestä maakuvasta Singaporessa. Vastaava havainto voitiin tehdä vuosi sitten japanilaisten keskuudessa. Kuten japanilaiset, myös singaporelaiset liittävät kaikkiin nyt tutkittuihin Pohjoismaihin erityisesti mielikuvan korkeasta elämän laadusta. Myös maiden koulutusjärjestelmiä arvostetaan suuresti”, toteaa tutkijatohtori Taru Lindblom Turun yliopistosta.
Haasteena pärjääminen suhteessa vaihtoehtoisiin matkakohteisiin
Tutkittujen Pohjoismaiden välillä on kuitenkin myös selkeitä eroja. Erot syntyvät erityisesti tunneperäisissä mielikuvatekijöissä ja toisaalta siinä, minkälaisia käsityksiä singaporelaisilla on maiden tarjoamista nähtävyyksistä, kulttuuritarjonnasta tai vaikka ostosmahdollisuuksista. Tutkituista maista Ruotsi pärjää näillä eri mielikuvamittareilla kaikista parhaiten. Myös Norja nousee monella mittarilla korkealle. Suomen osalta tulokset olivat hieman kahdensuuntaiset. Yhtäältä Suomi saa hyvät arvosanat jokaisella tutkitulla pääulottuvuudella, mutta toisaalta Suomi häviää selkeästi usealla yksittäisellä mittarilla muille maille.
”Vaikka kerätyn aineiston perusteella Suomeen liitetyt mielikuvat ovat myönteisiä, niin vielä riittää myös kirittävää suhteessa muihin Pohjoismaihin. Maamielikuvissa ratkaisevaa onkin juuri se, miten hyvin pärjäämme suhteessa muihin vaihtoehtoisiin matkakohteisiin ja maihin”, painottaa professori Lindblom.
Vaikka Singapore on pieni maa ja sen merkitys Suomen matkailuelinkeinon näkövinkkelistä ei ole kovinkaan suuri, antaa nyt tehty kysely kuitenkin hyvän kuvan siitä, miten ostovoimaisimmat aasialaiset kokevat Suomen. Erityisesti tutkimus auttaa ymmärtämään Suomeen liitettäviä mielikuvia suhteessa muihin Pohjoismaihin.
Tutkimusprojektia on tarkoitus laajentaa lähitulevaisuudessa muihin Aasian maihin.
Lisätietoja:
Arto Lindblom, KTT, professori, Aalto-yliopisto
[email protected]
Taru Lindblom, KTT, tutkijatohtori, Turun yliopisto
Miikka J. Lehtonen, KTT, vieraileva apulaisprofessori, Aalto-yliopisto
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
Modernin arkkitehtuurin tutkimukseen merkittävä apuraha Koneen säätiöltä – Laura Bergerin hanke rinnastaa rakennuskadon luontokatoon
Aalto-yliopiston postdoc-tutkija Laura Berger ja hänen työryhmänsä ovat saaneet Koneen säätiön 541 400 euron apurahan hankkeen tutkimiseen, joka tarkastelee rakennuskadon vaikutuksia yhteiskunnalle ja ympäristölle.
Siemenrahoitusta Aallon, KU Leuvenin ja Helsingin yliopiston tutkimusyhteistyön vahvistamiseen
Rahoitetut hankkeet tukevat yliopistojen strategisen kumppanuuden tavoitetta edistää vaikuttavaa ja monitieteistä yhteistyötä.
Elektroniikan ja nanotekniikan laitoksella aloitti kaksi uutta apulaisprofessoria
Sähkötekniikan korkeakoulun Elektroniikan ja nanotekniikan laitos sai syksyllä kaksi uutta apulaisprofessoria. Lue Kim Kwantaen ja Paul Verrinderin ajatuksia aloittaessaan Aalto-yliopistolla.