Suomi luottaa arjen kokeiluihin Milanon triennaalissa
Kekseliäisyys, uteliaisuus ja lupa epäonnistua ovat avainasemassa Suomen Everyday Experiments -näyttelyssä Milanon 22. triennaalissa. Näyttely tutkii muotoilun rajoja eri puolilta Suomea mukaan valittujen hankkeiden kautta.
Triennaalin tämän vuoden teema Broken Nature: Design Takes on Human Survival pohtii luonnon haurautta ja sitä, miten muotoilu voi auttaa ihmiskuntaa löytämään ratkaisuja.
Suomen näyttelyyn valitut hankkeet herättävät keskustelua muun muassa arktisen matkailun kasvusta, poliittisen päätöksenteon ja kansalaistoiminnan välisistä suhteista sekä vähemmistöjen oikeuksista. Ennen kaikkea näyttely kutsuu kävijöitä miettimään jokapäiväistä elämää kestävämpien elintapojen ja tasa-arvoisemman yhteiskunnan näkökulmasta.
”Muotoilu ei tarkoita enää vain estetiikkaa. Yhteiskunnallisen muutoksen saavuttamiseksi sen on yhdistettävä voimansa luonnontieteiden, teknologian, käsityön, päätöksenteon ja aktivismin kanssa”, toteaa Suomen näyttelyn komissaari ja Aalto-yliopiston professori Guy Julier.
Turvealueiden suojelua ja ekologisempia tekstiilejä
Everyday Experiments -näyttely on samalla manifesti suomalaiselle kokeilumyönteiselle luonteenlaadulle. Mukana on sekä pieniä paikallisia hankkeita että valtakunnan tason aloitteita.
Yksi näyttelyyn osallistuvista projekteista on Suomen luonnonsuojeluliiton Hiilipörssi, jossa jokainen voi osakkeita ostamalla investoida suoraan Suomen turvealueiden palauttamiseen luonnolliseen tilaansa. Aalto-yliopiston yhdessä Helsingin yliopiston kanssa kehittämä Ioncell on korkealaatuisia tekstiilikuituja puusta ja kierrätetyistä materiaaleista luova teknologia, joka tekee tekstiilien tuotannosta ja kulutuksesta kestävämpää. Suomen Muotoilukasvatusseura osallistuu näyttelyyn lasten tekemillä Maailmanparannuskoneilla, jotka ovat nuoremman sukupolven kannanotto kestävän kehityksen ja tasa-arvon puolesta.
”Tämän vuoden näyttely on monin tavoin radikaali muutos Suomen aikaisempiin osallistumisiin Milanon triennaalissa. Tuomalla näytille keskeneräisiä projekteja haluamme osoittaa, miten laajaksi muotoilu ja sen vaikutuspiiri ovat muuttuneet. Enää ei ole kyse vain esineistä vaan järjestelmistä ja palveluista, jotka on suunniteltu yhteistyössä erilaisissa organisaatioissa ja ihmisten vapaasti muodostamissa yhteisöissä”, kertoo näyttelyn pääkuraattori, muotoiluhistorioitsija Kaisu Savola Aalto-yliopistosta.
Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu kuratoi, suunnittelee ja tuottaa Suomen näyttelyn triennaalissa, joka avautuu Milanossa, Italiassa 1. maaliskuuta ja on nähtävissä 1. syyskuuta saakka. Everyday Experiments tuo suomalaisen muotoilun tarinan nykyhetkeen ja kunnioittaa siten Suomen pitkää ja menestyksekästä historiaa Milanon triennaalissa.
Triennaalin avajaiset järjestetään 28. helmikuuta, ja tilaisuus näytetään myös suoratoistona Milanon triennaalin YouTube -kanavalla ja Facebook-sivulla.
Everyday Experiments -näyttely
Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu
Verkkosivut
Facebook
Twitter
Instagram
Lisätietoja:
pääkuraattori Kaisu Savola, Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu
puh. 050 5434 794
[email protected]
Lue lisää uutisia
Tutkimus: Matalan hierarkian organisaatioissa isoja periaatekysymyksiäkin ratkotaan porukalla Slackissa
Aalto-yliopiston alumni, vieraileva tutkijatohtori Lauri Pietinalho New Yorkin yliopiston Sternin kauppakorkeakoulusta ja Aalto-yliopiston apulaisprofessori Frank Martela selvittivät tuoreessa tutkimuksessa, miten matalan hierarkian organisaatiot käsittelevät yhteisiä toimintaperiaatteita vastakkainasettelutilanteissa ja miten auktoriteetti niissä toimii.
Fyysikot saivat bakteerit uimaan lähes täydellisissä riveissä
Bakteerien ohjaaminen onnistui magneettikentän avulla. Löytö auttaa ymmärtämään bakteeripopulaatioiden käyttäytymistä ja voi jatkossa auttaa esimerkiksi kehittämään uuden sukupolven materiaaleja, joista kaavaillaan apua muun muassa lääkkeiden kohdennettuun kuljettamiseen kehon sisällä.
Tutkijat loivat ainutlaatuisen ennustemallin kuvaamaan pandemian leviämistä maiden rajojen yli
Pohjoismainen yhteishanke pureutui koronaviruksen leviämiseen vuonna 2020. Tutkimuksen avulla voidaan jatkossa ennakoida paremmin, milloin ja mitkä matkustusrajoitukset ovat pandemiaolosuhteissa tarkoituksenmukaisia.