Maaret Pyhäjärvellä ja Niina Kajovuorella on paljon yhteistä. Molemmat ovat valmistuneet diplomi-insinööriksi Otaniemestä ja molemmat työskentelevät mittauslaitteita valmistavassa Vaisalassa testausautomaation parissa. Myös heidän ajatuksensa opiskelusta ja tekniikan alasta ovat hyvin samankaltaisia – heidän opiskeluaikojensa välissä vain on parisen kymmentä vuotta.
Maaret ja Niina suhtautuvat työhönsä intohimolla ja kokevat, että työtä tehdään tärkeiden asioiden parissa. Töihinkin on mukavampi lähteä, kun tietää, että siellä odottaa mielekkäitä ja monipuolisia työtehtäviä.
Niinalle kevään 2020 koronakriisi muistutti, kuinka tärkeä rooli yhteiskunnassa on niillä laitteilla, joiden kanssa hän työskentelee. Yksi esimerkki tästä on Vaisalan valmistamat vetyperoksidihöyryanturit, joita on voitu hyödyntää erilaisten tilojen puhdistuksessa.
”Tällä alalla saa todellakin muuttaa maailmaa!”
Maaret aloitti opintonsa Otaniemessä vuonna 1993. Hän opiskeli aluksi konetekniikkaa, mutta vaihtoi myöhemmin tietotekniikan opintoihin. Tekniikan ala ei ollut selkeä päämäärä lukion jälkeen, vaan hän päätyi opintojen pariin vahingossa.
”En olisi päätynyt Otaniemeen, jos kaverini ei olisi tarvinnut sinne kyytiä pääsykokeisiin. Minulle tarjottiin opiskelupaikkaa myös muualta, mutta halusin Otaniemeen, koska siellä oli niin yhteisöllistä ja älyttömän kivaa”, Maaret kertoo.
Myöskään Niinan tie tekniikan pariin ei ollut suora vaan hän opiskeli lukion jälkeen aluksi matematiikkaa Helsingin yliopistossa. Opiskelupaikka vaihtui Sähkötekniikan korkeakouluun, sillä Aallon kampuksen yhteisöllisyys tuntui hyvältä ja opinnot olivat käytännönläheisiä. Myös Niina päätyi vaihtamaan pääainettaan kesken opintojen.
”Aloitin bioinformaatioteknologian pääaineen opiskelijana vuonna 2011, mutta päädyin kuitenkin opiskelemaan sähkötekniikan ja elektroniikan kursseja, kuten ohjelmointia, elektroniikkaa ja sulautettuja järjestelmiä”, Niina kertoo.
Maaret kokee, että vuosikymmenienkin jälkeen yliopistossa opituista asioista on käytännön hyötyä työelämässä. Myös tietyt opettajat ja heidän opettamansa asiat ovat edelleen hänen mielessään.
”Olin todella aktiivinen opiskelijaelämässä, joten esimerkiksi ylioppilaskuntajutut ja Teekkarispeksi, eli tekniikan opiskelijoiden tekemä opiskelijateatteri, ovat jääneet hyvin mieleen. Niiden asioiden parissa opin tekemään töitä kaikenlaisten ihmisten kanssa”, Maaret kertoo.
Ihmiset ja yhteisöllisyys ovatkin hänen mielestään opiskeluaikojen parasta antia. Eräs mieleenpainuva kokemus sattui vähän aikaa sitten lentokentällä, kun Maaret törmäsi sattumalta opiskelukaveriinsa, jota ei ollut tavannut 20 vuoteen.
”On mahtavaa törmätä vanhoihin kavereihin pitkän ajan jälkeen ja huomata, että opiskeluaikojen yhteisöllisyys kantaa edelleen”, Maaret sanoo.
Niinan mielestä parasta oli opintojen työelämälähtöisyys ja konkreettisuus, joka näkyi esimerkiksi Sähköpaja- ja Elektroniikkapaja-kursseilla, joissa hän toimi assistenttina. Niina on myös elävä esimerkki siitä, että opintojen parista voi löytyä hyödyllisiä työelämäkontakteja. Hän sai ensimmäisen kosketuksensa nykyiseen työpaikkaansa rekrytointimessuilta, missä hän tutustui tulevaan esimieheensä.
Maaret on ehtinyt 25 vuoden uransa aikana hankkia maailmanlaajuista näkyvyyttä testausasiantuntijana, mutta kokee silti saaneensa nuoremmalta työtoveriltaan uutta oppia.
”Niina ei aina itse edes ymmärrä, miten makeita juttuja hän osaa. Olen työpäivieni ohessa twiittailut sitä, kuinka mahtava työkaveri minulla on. Niinassa on idolin ainesta!”, Maaret sanoo.
Moni nuori tuntuu kuvittelevan, että alalle hakeutuakseen täytyy olla jo takana pitkä koodaamistausta, vaikka opinnoissa esimerkiksi ohjelmointi aloitetaan perusteista. Molemmat naiset haluavatkin kannustaa erityisesti nuoria tyttöjä ja naisia hakeutumaan rohkeasti alalle.
”Monet tytöt luulevat, että eivät osaa matematiikkaa tai ymmärrä tekniikkaa, vaikka se ei ole totta. Alalla tarvitaan erilaisten elämänkokemusten tuomia näkökulmia sen sijaan, että kaikki laitteet suunniteltaisiin vain yhden sukupuolen toimesta”, Maaret sanoo.
Niina kehottaa kerryttämään osaamista monilta osa-alueilta. Maisterivaiheessa kannattaa maistella kursseja rohkeasti sieltä täältä eikä kannata pelätä myöskään sitä, jos joku aihe alkaakin kiinnostaa enemmän kuin oma pääaine.
”Työelämässä on tarvetta ihmisille, jotka osaavat koodata mutta joilla on lisäksi ymmärrystä jostain muusta tekniikan osaamisalueesta. Minulle on ollut kullanarvoista, että opiskelin sekä elektroniikkaa että ohjelmointia”, Niina kertoo.
Haluatko kuulla lisää Aalto-yliopistossa opiskelusta, hakemisesta ja opiskelijaelämästä? Tilaa uutiskirje tästä!
Sähköä on kaikkialla, eikä yhteiskuntamme toimisi ilman sitä. Sähkötekniikan korkeakoulun opiskelijana pääset etsimään ratkaisuja esimerkiksi kestävään kehitykseen ja ihmisten hyvinvointiin liittyviin kysymyksiin. Tältä sivulla löydät tietoa kandidaatti-, maisteri- sekä tohtoriopinnoistamme.
Tieteestä tulevaisuuden teknologiaa, innovaatioita ja liiketoimintaa.
Tällä sivulla Sähkötekniikan korkeakoulun opiskelijat, opettajat ja alumnit kertovat, miksi he valitsivat sähkötekniikan, millaista opiskelu käytännössä on ja millaisia urapolkuja koulustamme valmistuneille on auennut.
