Tieteellisten kirjoitusten määrän kasvaessa yksittäisen kirjoituksen huomioarvo laskee
Aalto-yliopiston laskennallisen tieteen tutkijat ovat yhdessä amerikkalaisten kollegoidensa kanssa julkaisseet tutkimuksen, jossa on laajoja sähköisiä tietokantoja hyödyntämällä selvitetty tieteellisten artikkeleiden saamaa näkyvyyttä verkkoympäristössä.
Tutkimusaineistona olivat Thomson Reuters (TR) Web of Sciencen englanniksi kirjoitettujen artikkeleiden ja katsausten tietokannat vuoteen 2010. Tutkijat luokittelivat julkaisut neljään luokkaan: kliininen lääketiede, molekyylibiologia, kemia ja fysiikka. Näilla tutkimusaloilla on eniten julkaisuja. Tutkimuksessa keskityttiin ns. top 10 % -julkaisuihin,
"Olen havainnut, että median kannalta kiinnostava artikkeli ei välttämättä saa paljon viittauksia Web of Sciencessa. Mediahuomio on kuitenkin välitöntä, mutta viittaukset tulevat hitaammin, toteaa professori Kimmo Kaski.
”Tieteellisiä julkaisuja voidaan tutkia viittaus- ja yhteisviittausanalyysein, joita mekin omassa tieteellisten sisältöjen huomionarvon vähenemistä käsittelevässä tutkimuksessamme hyödynsimme. Havaitsimme, että artikkelien huomionarvo vähenee potenssilain mukaisesti eikä expotentiaalisesti, kuten on aiemmin ajateltu ”, selittää professori Santo Fortunato.
Thomson Reuters (TR) Web of Sciencen englanniksi kirjoitettujen artikkeleiden ja katsausten määrä tutkimusaloittain:
Tutkimusala Julkaisujen määrä Eniten viittauksia Kaikkien julkaisujen
saanut paperi viittausten ka
Kliininen lääketiede 10.833.626 25.604 11
Molekyylibiologia 2.849.144 296.498 24
Kemia 4.565.197 134.441 14
Fysiikka 5.583.183 31.759 13
Tutkimusartikkeli julkaistiin 9.3.2015 arXiv.org -sivuilla.
Lisätiedot:
Professori Kimmo Kaski
[email protected]
puh. 050 560 4825
Aalto-yliopisto
Teknillisen fysiikan laitos
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
Tutustu meihin: Professori Maria Sammalkorpi
Sammalkorpi on väitellyt tohtoriksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 2004. Väiteltyään Sammalkorpi on toiminut tutkijana mm. Princetonin ja Yalen yliopistoissa sekä Aalto-yliopistossa.
Fyysikot saivat bakteerit uimaan lähes täydellisissä riveissä
Bakteerien ohjaaminen onnistui magneettikentän avulla. Löytö auttaa ymmärtämään bakteeripopulaatioiden käyttäytymistä ja voi jatkossa auttaa esimerkiksi kehittämään uuden sukupolven materiaaleja, joista kaavaillaan apua muun muassa lääkkeiden kohdennettuun kuljettamiseen kehon sisällä.
Tutkijat loivat ainutlaatuisen ennustemallin kuvaamaan pandemian leviämistä maiden rajojen yli
Pohjoismainen yhteishanke pureutui koronaviruksen leviämiseen vuonna 2020. Tutkimuksen avulla voidaan jatkossa ennakoida paremmin, milloin ja mitkä matkustusrajoitukset ovat pandemiaolosuhteissa tarkoituksenmukaisia.