Tohtorinkoulutus
Kaikki mahdollinen tieto tohtorinkoulutuksesta olit sitten tohtoriopiskelija, vastuuprofessori tai ohjaaja.
Tutkin sähkön kysyntäjoustoa, tarkemmin ottaen sähkölämmityksen käyttöä voimajärjestelmän tehotasapainon ylläpidossa. Sivusin myös laajempia aiheita, kuten sähköautoja, energiavarastoja sekä tuuli- ja aurinkovoimaa. Kehitin menetelmiä sähkön kysynnän ohjaamiseen, jotta kulutusta saataisiin siirrettyä sellaisiin hetkiin, jolloin aurinko paistaa ja tuuli puhaltaa.
Tutkimukseni oli osa älykkäiden sähköverkkojen ohjausta käsittelevää projektia. Projekti kuului Aalto-yliopiston tutkimusohjelmaan, jossa saatettiin eri alojen tutkijoita yhteen ratkomaan laajoja energiatehokkuuteen liittyviä ongelmia.
Tohtoriopinnot koostuvat väitöstutkimuksen tekemisestä sekä sitä tukevista opinnoista. Valitsin kursseja, joissa opetettavia teorioita, menetelmiä tai muuta asiasisältöä tiesin tarvitsevani tutkimuksessani. Opintoihin mahtui myös muutama kevyempi kurssi ulkomailla.
Itse väitöstyön tekeminen oli kuitenkin täysin eri asia kuin maisteriopinnot. Minulle tutkimus oli päivätyötä. Menin kahdeksalta töihin, lähdin neljältä ja sain kerran kuussa palkan. Tämä oli itse valitsemani työtapa, sillä se tarjosi mielenrauhaa: jos teen normaalia viikkotyöaikaa, saan todennäköisesti väitöskirjan ajoissa kansiin.
Kokonaistyöajalla työskentely on kuitenkin erittäin joustavaa, ja työajoista ja lomien pidosta saa päättää pitkälti itse. Itse hyödynsin työsopimuksen tuomaa joustoa esimerkiksi matkustelemalla.
Antti AlahäiväläTyöpaikkana yliopisto on jatko-opiskelijan näkökulmasta nuorekas, kansainvälinen ja joustava.
Tutkimusryhmässäni työskentely oli varsin itsenäistä. Sain valita sellaisia tutkimusmenetelmiä ja -ongelmia, jotka kiehtoivat minua. Apua ja sparrausta sai kuitenkin tarvitessaan ohjaajalta, työkavereilta, projektin muilta tutkijoilta tai työn aikana syntyneiltä verkostoilta. Vapaus ryhmässä opettaa hyvin ohjaamaan omaa työskentelyään.
Parasta oli työyhteisö, joka koostui samanhenkisistä ihmisistä. Työhön ei kuulunut juuri mitään ylimääräistä eikä työelämän pirstaloitumista näkynyt. Pystyin keskittymään itseni kehittämiseen ja tutkimukseen, joka oli suurelta osin äärimmäisen mielenkiintoista.
Kävin alan isoissa kansainvälisissä konferensseissa esittämässä tutkimukseni tuloksia. Tutkimusprojektimme järjesti kerran kaksi vuodessa seminaarin, jossa esitettiin tutkimustuloksia ja ideoitiin jatkoa. Suoritin osan opinnoistani ulkomailla noin viikon intensiivikursseilla. Kurssit esimerkiksi Italiassa ja Portugalissa saattoivat olla huomattavasti miellyttävämpi tapa hankkia muutama opintopiste kuin puoli vuotta kestävä kurssi luentoineen, laskareineen, harjoitustöineen ja tentteineen.
Työskentelen Wärtsilällä energialiiketoiminnassa liiketoiminnan kehittämispäällikkönä. Käytännössä teen pitkälti voimajärjestelmiin liittyvää analyysia: tutkin, miten jonkin maan sähköntuotanto kehittyy tulevaisuudessa ja miten yrityksemme teknologiat sopivat tähän tulevaisuuteen. Työ on hyvin kansainvälistä ja vienyt minua ympäri maailmaa.
Väitöstutkimukseni aihe liittyy läheisesti nykyiseen työnkuvaani, sillä voimajärjestelmän jouston lisääminen on keskeinen osa Wärtsilän tarjoamien ratkaisujen, eli moottorivoimalaitosten ja akkuvarastojen, tuomaa arvoa. Tutkimuksessani koodasin paljon erilaisia optimointiongelmia ja se on auttanut myös omaksumaan optimointia hyödyntäviä työkaluja, joita käytän nyt työssäni.
Työhöni liittyy projekteja, jotka ovat suhteellisen pitkiä ja täynnä ratkaistavia ongelmia, eikä lopputulos ole usein kovin selkeä projektin alussa. Näkisin, että väitöstyö on opettanut minua selviytymään pitkäkestoisen epävarmuuden keskellä.
Tutkimusta tehdessä oppii myös lukemaan alansa kirjallisuutta ja tuntemaan tärkeimmät julkaisut. Tämä helpottaa alan kehityksen seuraamista ja oman asiantuntemuksen ylläpitoa.
Voin lämpimästi suositella jatko-opintoja. Työlle kannattaa toki valita kiinnostava ja motivoiva aihe, koska sen parissa menee hetki jos toinenkin. Kannattaa myös käyttää hetki itsetutkiskeluun, sillä tutkimuksen tekeminen vaatii tahdonvoimaa ja itsekuria. Työpaikkana yliopisto on jatko-opiskelijan näkökulmasta nuorekas, kansainvälinen ja joustava. Palkkaustakaan en kokenut ongelmalliseksi, varsinkaan, koska palkan lisäksi voi hakea apurahoja ja julkaisuista sai bonuksia.
Haluatko kehittyä alasi asiantuntijaksi? Sähkötekniikan tohtoriohjelma avaa sinulle loistavat uramahdollisuudet esimerkiksi yliopistossa ja muissa tutkimusorganisaatioissa, yrityksissä, julkishallinnossa tai yrittäjänä.
Kaikki mahdollinen tieto tohtorinkoulutuksesta olit sitten tohtoriopiskelija, vastuuprofessori tai ohjaaja.