Uutiset

Totta vai tarua: 3D-tulostuksella voidaan valmistaa avaruusraketti?

Apulaisprofessori Mika Salmi oikoo 3D-tulostuksesta vallitsevia mielikuvia. Salmen professuurin ala on kestävä kehitys valmistuksessa.
Piirroskuvituksessa on siniasuinen mieshamo kumartuneena 3D-printterin ylle, kuvassa on myös maapallo, jonka yllä kulkee lentokone, sekä sormet, jotka pitelevät kuutiota, jossa lukee error!. Kuvitus: Studio Jenni & Jukka.
Piirroskuvassa on monenlaisia 3D-tulostamiseen liittyviä aiheita, kuten lentokoneita, ruuveja, kuutioita ja ruuvimeisseli. Lisäksi kuvassa on suuri punainen kukka sekä kolme ihmishahmoa: siniasuinen mies kumartuneena 3D-tulostimen ylle sekä kaksi naishahmoa, jotka pitelevät kuutioita ja ruuveja. Kuvitus: Studio Jenni & Jukka.
Kuvitus: Studio Jenni & Jukka.
  • 3D-tulostuksella tehdään pelkkiä turhakkeita.

Totta ja tarua. En väitä, etteikö sillä voisi tehdä myös turhakkeita, jos sellaisiksi voi kutsua harrastajien tulostamia vekottimia, mutta menetelmää käytetään myös vaativien teollisuustuotteiden valmistuksessa.

Sillä voidaan valmistaa monimutkaisia ja optimoituja kappaleita. Esimerkiksi moottorin polttoainesuutin voidaan muotoilla niin, että koko moottorin tehokkuus paranee. 

Suomessa otetaan päivittäin käyttöön 3D-tulostuksella valmistettuja yksilöllisiä lääketieteellisiä implantteja. Hammashoidossa sen sovelluksia ovat hammaskruunut ja -sillat.  

  • 3D-tulosteet ovat laadultaan sitä sun tätä.

Tarua. Avaruus- ja ilmailuteollisuus, joilla on tunnetusti erittäin korkeat laatuvaatimukset, ovat 3D-tulostuksen edelläkävijöitä. Yhdysvalloissa on esimerkiksi valmistettu ja laukaistu avaruusraketti, jonka massasta 85 prosenttia on 3D-tulostettu.

3D-tulostaminen mahdollistaa tuotteiden laadun tiiviin tarkkailun jo valmistuksen aikana, kun kappaletta rakennetaan kerros kerrokselta. Aalto-yliopiston AIM-Zero-hankkeessa 3D-valmistusprosessia tarkastellaan ja analysoidaan tekoälyn avulla. Visiomme on, että viallisten tuotteiden valmistus voidaan kokonaan välttää.

  • 3D-tulostamisessa voidaan käyttää muutakin kuin oranssia muovilankaa.

Totta. Tulostusmateriaalien kirjo ulottuu metalleista biomateriaaleihin ja muoveista keraameihin, ja niiden kehitys on huikean vauhdikasta. 3D-tulostusmenetelmät voivat sopia myös materiaaleille, joilla on täysin uusia ominaisuuksia, mutta joita ei perinteisillä valmistusmenetelmillä pystytä työstämään.  

Väitän, että parhaita 3D-tulostuksen sovelluksia ei ole vielä edes nähty. 

  • 3D-tulostaminen on hidasta ja kallista.

Totta ja tarua. 3D-tuloksella ei voi valmistaa kappaleita samaan tahtiin kuin vaikkapa ruiskupuristusmuotilla. Mutta jos otetaan huomioon muotin valmistukseen kuluva aika, ei 3D-tulostus olekaan niin hidasta. On myös olemassa erittäin nopeita 3D-tulostustekniikoita.

Mitä pienempi kappale, sitä kustannustehokkaampaa 3D-tulostus yleensä on. Se tuo isoja säästöjä myös silloin, kun valmistetaan yksittäisiä tai räätälöityjä tuotteita, joille ei kannata tehdä omia kalliita muotteja tai työkaluja.

  • 3D-tulostaminen ei edistä kestävää liiketoimintaa.

Tarua. Kone- ja laitevalmistajille 3D-tulostus mahdollistaa varaosien digitalisoinnin, jonka avulla voidaan valmistaa yksittäisiä tuotteita tai pieniä sarjoja tarpeen mukaan. Digitaaliset varaosat eivät vie varastossa hyllytilaa. Osien saatavuus paranee, niitä ei tarvitse kuljettaa ympäri maailmaa, eikä hyllyyn jää käyttämättömiä tavaroita. 

Ylipäätään 3D-tulostus mahdollistaa tuotteiden valmistuksen mahdollisimman lähellä tarvetta ja vain tarpeeseen.

Teksti: Marjukka Puolakka 
Kuvitus: Studio Jenni & Jukka

Artikkeli on julkaistu Aalto University Magazinen numerossa 33 syyskuussa 2023.

Lue lisää 3D-tulostamisesta

digital spareparts

Varaosien digitalisointi ja 3D-tulostus mahdollistavat valmistuksen missä ja milloin vain

Varaosien digitalisointi on askel kohti kestävämpää liiketoimintaa ja pienempää hiilijalanjälkeä.

Uutiset
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Aallon logo talon katolla
Nimitykset Julkaistu:

Neljä uutta professoria Insinööritieteiden korkeakouluun

Työelämäprofessorit Hannele Holttinen ja Teemu Manderbacka sekä apulaisprofessorit Mikko Suominen ja Risto Ojala nimitettiin professorien urapolulle tammi-kesäkuun 2024 aikana.
A logo. Photo: Mikko Raskinen
Nimitykset, Yhteistyö Julkaistu:

Kolme uutta professoria Sähkötekniikan korkeakouluun

Apulaisprofessorit Gopika Premsankar ja Johannes Arend sekä associate professori Marko Kosunen nimitettiin professorien urapolulle tammi-kesäkuun 2024 aikana.
Vili Lehdonvirta, kuva:Mikko Raskinen, Aalto-yliopisto
Mediatiedotteet Julkaistu:

Lepääkö valtionhallinto kellarista löytyvien palvelimien vai Amazonin päällä? Vili Lehdonvirta tarkastelee kehitystä ajan ja pilvien yli

Tietotekniikan laitoksen professori Vili Lehdonvirta on saanut Euroopan tutkimusneuvoston Advanced Grant -rahoituksen. Sen suuruus on 2,5 miljoonaa euroa, ja hanke kestää viisi vuotta. Tutkimuksessaan Lehdonvirta kehittää menetelmiä, joiden avulla voidaan piirtää kartalle pilvi-imperiumien laajuus ja sijainti.
Tiny plant with text aside Unite! Seed Fund 2024
Palkinnot ja tunnustukset, Yhteistyö Julkaistu:

Unite! Seed Fund 2024: Aalto mukana 13 rahoitusta saaneessa hakemuksessa

Unite! Seed Fund -rahaston tavoitteena on kannustaa ja tukea opettajien, tutkijoiden ja opiskelijoiden yhteistyöhankkeita.