Uutiset

Tuntematon sotilas -elokuvan ohjannut Aku Louhimies tutkii elokuvaa

Tuore elokuvaversio teoksesta Tuntematon sotilas saa ensi-iltansa tänään. Elokuva on myös sen ohjaajan Aku Louhimiehen tutkimuskohde.
Kuva: Tommi Hynynen © Elokuvaosakeyhtiö Suomi 2017.

Väinö Linnan Tuntematon sotilas -klassikkoromaanin aiemmat elokuvaversiot on tehty 1950-luvulla, jolloin ohjaajana oli Edvin Laine, ja 1980-luvulla, jolloin sen ohjasi Rauni Mollberg. Tuoreessa versiossa on ohjaaja ja käsikirjoittaja Aku Louhimiehen lisäksi mukana liuta tunnettuja suomalaisia näyttelijöitä.

Louhimies tunnetaan laajalti elokuvistaan. Harva kuitenkaan tietää, että hän on myös tohtorikoulutettava Aalto-yliopiston elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitoksella. Hänen tutkimuskohteenaan on elokuvaohjaaminen, ja tutkimusmateriaalina hän käyttää itseään ohjaajana sekä elokuviaan. Louhimies vastasi kysymyksiimme tutkimuksestaan.

Ohjaaja Aku Louhimies. Kuva: Juha Mustonen (c) Elokuvaosakeyhtiö Suomi 2017.

Mikä tutkimuksessasi on lähtökohtana?
“Minua kiinnostaa tutkia elokuvaohjaamisen käytäntöjä ja synnyttää alan perustutkimusta. Mitä ohjaaja tekee, miten se vaikuttaa elokuvaan ja mitä ohjaaja voisi tehdä paremmin? Vastaus kysymykseen mitä on hyvä elokuva on tietenkin subjektiivinen ja myös syy siihen, miksi käytän itseäni ja omia kokemuksiani lähteenä.”

Miten tutkimuksesi on vaikuttanut Tuntemattoman sotilaan tekemiseen?
“Elokuvien tekemisestä on kerätty erilaista mitattavissa olevaa dataa, kuten työaikaa, kuvien määrää ja harjoitteluaikoja. Poikkeuksena normaaliin elokuvan tekemiseen olen Tuntemattoman sotilaan tuotannon aikana mitannut omaa fyysistä vireyttäni ja palautumistani Firstbeat-sykevälivaihteluanalyysin avulla. Sen myötä aineistossa on korostunut, miten ohjaajan psykofyysinen tila näkyy taiteellisessa lopputuloksessa.”

Millaisia havaintoja tai tuloksia olet jo saanut?
“Aineisto on nyt pääasiassa kerätty ja aavistukseni on, että se paljastaa monia tavallaan itsestään selviä totuuksia, kuten että lopputuloksen kannalta on hyvä, että harjoittelee. Tai että uupuneena ei tee yhtä hyviä päätöksiä kuin levänneenä.

Toisaalta, stressi ei myöskään ole aina huono asia. Jo alustavan analyysin avulla olen löytänyt havainnoista kiinnostavia jaksamiseen, keskittymiseen ja stressinsietokykyyn liittyviä piirteitä, joita on kiinnostava verrata muuhun tekemisestä kerättyyn dataan ja itse teokseen.”

Miten tutkimuksen tekeminen jatkuu?
“Aineisto on nyt kasassa ja seuraavaksi tarkoituksena on tarkentaa tutkimuskysymystä sekä löytää tutkimukselleni ohjaaja. Koska elokuvan ohjaamista ei ole Suomessa kovin paljoa tieteellisesti havainnoitu, tähyän ulkomaille tai elokuva-alan ulkopuolelle, esimerkiksi johtamisen tutkimukseen.”

Lue lisää elokuvasta:
http://www.tuntematonsotilas2017.fi/

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Radiokatu20_purkutyömaa_Pasila_Laura_Berger
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Modernin arkkitehtuurin tutkimukseen merkittävä apuraha Koneen säätiöltä – Laura Bergerin hanke rinnastaa rakennuskadon luontokatoon

Aalto-yliopiston postdoc-tutkija Laura Berger ja hänen työryhmänsä ovat saaneet Koneen säätiön 541 400 euron apurahan hankkeen tutkimiseen, joka tarkastelee rakennuskadon vaikutuksia yhteiskunnalle ja ympäristölle.
Three happy students. Photo: Unto Rautio
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Siemenrahoitusta Aallon, KU Leuvenin ja Helsingin yliopiston tutkimusyhteistyön vahvistamiseen

Rahoitetut hankkeet tukevat yliopistojen strategisen kumppanuuden tavoitetta edistää vaikuttavaa ja monitieteistä yhteistyötä.
Kaksi henkilöä, toinen yllään viininpunainen paita sisätiloissa, toinen valkoinen paita ulkona.
Nimitykset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Elektroniikan ja nanotekniikan laitoksella aloitti kaksi uutta apulaisprofessoria

Sähkötekniikan korkeakoulun Elektroniikan ja nanotekniikan laitos sai syksyllä kaksi uutta apulaisprofessoria. Lue Kim Kwantaen ja Paul Verrinderin ajatuksia aloittaessaan Aalto-yliopistolla.
Mehiläinen kukassa
Palkinnot ja tunnustukset, Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Liiketoiminta on kestävyyttä ja kestävyys on liiketoimintaa

Vuotta 2024 voi kutsua kestävyyden mahtivuodeksi, sillä sen aikana Kauppakorkeakoulussa jatkettiin vahvasti kestävyyden edistämistä niin tutkimuksessa, opetuksessa kuin muussakin toiminnassa, mikä myös huomioitiin palkinnoin.