Tutkijat kehittivät huipputarkan menetelmän ledien valotehon mittaamiseen
Aalto-yliopiston ja Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tutkijat ovat onnistuneet kehittämään menetelmän, jolla ledien valotehon mittaamisen virhemarginaali pienenee tulevaisuudessa nykyisestä noin viidestä prosentista yhteen prosenttiin. Tulokset julkaistiin juuri arvostetussa Light: Science & Applications -lehdessä.
– Tähän asti fotometriassa, eli ihmissilmän havaitseman valon mittaamisessa, on käytetty yleisesti hehkulamppupohjaisia ratkaisuja, selittää Aalto-yliopiston tohtorikoulutettava Tomi Pulli.
– Testi-ilmaisimet, joita valaisinvalmistajat käyttävät kalibroimaan omia laitteitaan, on tehty ja kalibroitu hehkulamppuja varten, mikä aiheuttaa virheitä, kun mitataan ledien tehoa. Me käytimme tutkimuksessa ledilamppua, jonka spektri on hyvin määritelty, ja yhdessä VTT:n sekä eurooppalaisten partnereiden kanssa kehittämäämme PQED-ilmaisinta, jonka spektrinen vaste voidaan laskea erittäin tarkasti. Tämän takia hehkulamppupohjaisissa sovelluksissa käytettäviä ongelmallisia optisia suodattimia ei tarvittu. Juuri ledin spektrin tarkka määrittäminen ja analyysi oli tutkimuksen haastavin ja ratkaisevin osuus, hän paljastaa.
Tohtorikoulutettavat Timo Dönsberg (takana) ja Tomi Pulli mittaavat ledien valotehoa.
Pisteestä palloon
Pullin ja hänen tutkijakollegoidensa mittauksissa käyttämä ilmaisin mittaa ledien valotehon hyvin pieneltä alueelta. Tutkimusta vetäneen professori Erkki Ikosen mukaan seuraava askel on siirtyä mittauksiin, joissa jäljitellään oikeita valaistusolosuhteita.
– Ledeistähän lähtee valoa joka suuntaan. Siksi tehon mittaukseen tarvitaan integroiduksi palloksi kutsuttua laitetta, joka huomioi eri suunnista tulevaa valoa, hän tarkentaa ja muistuttaa, että ledeillä on hehku- ja loisteputkiin verrattuna vasta lyhyt historia. Siksi niiden todellisesta tehosta ja pitkäikäisyydestä on vasta vähän tietoa. Valotehokkuuden mahdollisimman tarkka selvittäminen onkin olennaista, jotta markkinoille voidaan tuoda ne lamput, jotka muuttavat mahdollisimman suuren osan sähköenergiasta ihmissilmälle hyödylliseksi valoksi.
– Toistaiseksi ledien osuus on globaalisti vain kymmenisen prosenttia, mutta se kasvaa todella kovaa vauhtia, Ikonen kertoo.
– Valaistuksen osuus maapallon sähkönkulutuksesta on noin 20 prosenttia. Kun ledien osuus kasvaa lähelle 50 prosenttia, prosentinkin parannus niiden valotehokkuuden mittaustarkkuudessa ja siten markkinoille tulevien lamppujen tehokkuudessa merkitsee miljardien eurojen säästöä vuodessa.
Lisätietoja:
Tohtorikoulutettava Tomi Pulli
Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu
puh. 050 408 2782
[email protected]
Professori Erkki Ikonen
Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu
puh. 050 550 2283
[email protected]
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
Tutustu meihin: Professori Maria Sammalkorpi
Sammalkorpi on väitellyt tohtoriksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 2004. Väiteltyään Sammalkorpi on toiminut tutkijana mm. Princetonin ja Yalen yliopistoissa sekä Aalto-yliopistossa.
Fyysikot saivat bakteerit uimaan lähes täydellisissä riveissä
Bakteerien ohjaaminen onnistui magneettikentän avulla. Löytö auttaa ymmärtämään bakteeripopulaatioiden käyttäytymistä ja voi jatkossa auttaa esimerkiksi kehittämään uuden sukupolven materiaaleja, joista kaavaillaan apua muun muassa lääkkeiden kohdennettuun kuljettamiseen kehon sisällä.
Tutkijat loivat ainutlaatuisen ennustemallin kuvaamaan pandemian leviämistä maiden rajojen yli
Pohjoismainen yhteishanke pureutui koronaviruksen leviämiseen vuonna 2020. Tutkimuksen avulla voidaan jatkossa ennakoida paremmin, milloin ja mitkä matkustusrajoitukset ovat pandemiaolosuhteissa tarkoituksenmukaisia.