Tutkimus: Musiikin vaikutus näkyy kehossa samanlaisena ympäri maailmaa
Musiikin voi tuntea suoraan kehossa. Kuullessamme tarttuvan lempikappaleemme meidät valtaa halu liikkua musiikin tahdissa. Musiikki voi aktivoida autonomisen hermostomme ja aiheuttaa jopa vilunväristyksiä. Juuri julkaistu tutkimus osoittaa nyt, että tunteita herättävä musiikki aiheuttaa samanlaisia kehollisia tuntemuksia eri kulttuureissa.
”Erilaisia tunteita, kuten iloa, surua tai pelkoa herättävä musiikki tuntuu kehossa eri tavalla. Esimerkiksi iloinen ja tanssittava musiikki tuntui tutkimuksessamme käsissä ja jaloissa, hellä ja surullinen musiikki taas sydänalassa”, toteaa akatemiatutkija Vesa Putkinen Turun PET-keskuksesta.
Musiikin herättämät tunteet ja keholliset tuntemukset olivat samanlaisia länsimaissa ja Aasiassa. Kehon tuntemukset liittyivät myös voimakkaasti musiikin mielessä herättämiin tunteisiin.
”Tietyt musiikin akustiset piirteet liittyivät samoihin tunteisiin sekä länsimaissa että Aasiassa. Selkeärytminen musiikki koettiin iloiseksi ja tanssittavaksi, riitasointuinen musiikki taas aggressiiviseksi. Koska tuntemukset ovat samanlaisia eri kulttuureissa, musiikin aiheuttamat tunteet ovat todennäköisesti kulttuurista ja oppimisesta riippumattomia ja periytyviin biologisiin mekanismeihin perustuvia”, sanoo professori Lauri Nummenmaa Turun PET-keskuksesta.
”Musiikin vaikutus kehoon on yleismaailmallista. Kaikissa kulttuureissa liikutaan musiikin tahdissa. Musiikki on saattanut syntyä ihmisen lajikehityksessä edistämään sosiaalista kanssakäymistä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta tahdistamalla kuuntelijoiden kehoja ja tunteita”, Putkinen jatkaa.
Aalto-yliopiston professori Mikko Samsin mukaan on yllättävää, että länsimainen ja aasialainen pop-musiikki tuottavat samanlaisia tuntemuksia.
”Oletan, että musiikissa on jokin yleinen komponentti, joka vaikuttaa samalla tapaa kulttuurista riippumatta, ja joka itse asiassa voi auttaa ihmisiä ymmärtämään toinen toisiaan ympäri maailman”, Sams sanoo.
Professori Mikko Sams ryhmineen tutkii yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa parhaillaan tunteiden kokemusta muinaisessa Mesopotamiassa nuolenpääkirjoituksia hyödyntäen.
Musiikkitutkimus toteutettiin yhdessä Aalto-yliopiston ja kiinalaisen UESTC-yliopiston kanssa verkossa toteutettuna kyselytutkimuksena. Yhteensä 1 500 länsimaista ja aasialaista osallistujaa arvioi länsimaisten ja aasialaisten kappaleiden synnyttämiä tunteita ja kehollisia tuntemuksia.
Tutkimusta rahoitti Suomen Akatemia. Tulokset julkaistiin 25.1.2023 Yhdysvaltain tiedeakatemian Proceedings of The National Academy of Sciences of The United States of America (PNAS) -tiedejulkaisussa.
Lisätietoja:
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
Tutustu meihin: Professori Maria Sammalkorpi
Sammalkorpi on väitellyt tohtoriksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 2004. Väiteltyään Sammalkorpi on toiminut tutkijana mm. Princetonin ja Yalen yliopistoissa sekä Aalto-yliopistossa.
Fyysikot saivat bakteerit uimaan lähes täydellisissä riveissä
Bakteerien ohjaaminen onnistui magneettikentän avulla. Löytö auttaa ymmärtämään bakteeripopulaatioiden käyttäytymistä ja voi jatkossa auttaa esimerkiksi kehittämään uuden sukupolven materiaaleja, joista kaavaillaan apua muun muassa lääkkeiden kohdennettuun kuljettamiseen kehon sisällä.
Tutkijat loivat ainutlaatuisen ennustemallin kuvaamaan pandemian leviämistä maiden rajojen yli
Pohjoismainen yhteishanke pureutui koronaviruksen leviämiseen vuonna 2020. Tutkimuksen avulla voidaan jatkossa ennakoida paremmin, milloin ja mitkä matkustusrajoitukset ovat pandemiaolosuhteissa tarkoituksenmukaisia.