Uusi malli auttaa kohdistamaan terveydenhuollon resursseja
Aalto-yliopiston tutkijat mallinsivat uudessa tutkimuksessa sepelvaltimotaudin testaamista ja hoitoa koskevaa päätöksentekoa terveydenhuollossa. Malli auttaa optimoimaan terveydenhuollon päätöksiä eri väestöryhmien testaamisessa ja hoidossa silloin, kun käytettävissä olevat resurssit ovat rajalliset. Uuden mallin mukaan testaamisesta, hoidosta ja sen laajuudesta päätettäessä tulee ottaa huomioon potilaiden riski sairastua, hoidon tavoite väestötasolla ja käytettävissä olevat terveydenhuollon resurssit.
Tutkijat uskovat, että samoja tuloksia voidaan hyödyntää myös epidemioiden, kuten koronakriisin aikana.
”Koronavirus muutti lyhyessä ajassa koko terveydenhuollon ja yhteiskunnan tilanteen. Tutkimuksemme antaa terveydenhuollon ammattilaisille ja päättäjille menetelmällisiä eväitä selviytyä näiden paineiden keskellä”, sanoo professori Ahti Salo.
Testaamisesta, hoidosta ja sen laajuudesta päätettäessä tulee ottaa huomioon potilaiden riski sairastua, hoidon tavoite väestötasolla ja käytettävissä olevat terveydenhuollon resurssit.
Resurssien kohdentamisessa voidaan pyrkiä eri tavoitteisiin. Utilitaristisessa lähestymistavassa pyritään saamaan suurin mahdollinen mahdollinen terveyshyöty koko väestön tasolla. Tasa-arvoisessa lähestymistavassa keskitytään auttamaan eniten apua tarvitsevia, jolloin erot eri väestönosien terveydentilan välillä kaventuvat. Tutkijoiden kehittämä malli auttaa päättäjiä tasapainottelemaan näiden kahden eri näkökulman välillä, ja samalla kohdentamaan terveydenhuollon rajallisia resursseja asetettujen tavoitteiden mukaisesti ja samalla mahdollisimman tehokkaasti.
Tutkijoiden mukaan testaaminen on avainasemassa - jopa epätäydellinen testaaminen voi auttaa kohdentamaan terveydenhuollon rajallisia resursseja. Sepelvaltimotaudin osalta tasa-arvoinen lähestymistapa tarkoittaa, että käytetään paljon resursseja niiden potilaiden testaamiseen, joilla on korkea todennäköisyys sairastua sepelvaltimotautiin. Toisaalta taas ei testata niitä väestöryhmiä, joilla on vain pieni todennäköisyys sairastua.
”Epätäydellinenkin testaaminen auttaa tarkentamaan näkemystä potilaan terveydentilasta, mikä voi johtaa parempaan hoitopäätökseen. Jos hoitopäätöstä muutetaan testaamisen perusteella, on testaaminen ollut hyödyllistä. Odotetun terveyshyödyn tulisi kattaa testaamiseen liittyvät kulut, jotta testaaminen on kannattavaa”, sanoo apulaisprofessori Eeva Vilkkumaa.
Tutkijat suunnittelevat myös uutta, tarttuviin tauteihin keskittyvää tutkimusta.
”Jos laskelmissa otetaan huomioon myös taudin tarttuvuus, se entisestään nostaa testaamisen arvoa. Jos taudin leviäminen saadaan pysäytettyä, kaikki hyötyvät siitä”, Ahti Salo kertoo.
Artikkeli julkaistiin Decision Sciences –lehdessä. Tutkimuksessa mallinnettiin sepelvaltimotautia.
Lisätietoa:
Artikkeli: Operationalization of utilitarian and egalitarian objectives for optimal allocation of healthcare resources, Yrjänä Hynninen, Eeva Vilkkumaa, Ahti Salo, Decision Sciences DOI: https://doi.org/10.1111/deci.12448
Yrjänä Hynnisen väitöskirja terveydenhuollon palveluista ja niiden tehokkuudesta (2018)
Eeva Vilkkumaa
Apulaisprofessori
Aalto-yliopisto
[email protected]
puh. 050 309 8630
Ahti Salo
Professori
Aalto-yliopisto
[email protected]
puh. 050 383 0636
Yrjänä Hynninen
[email protected]
puh. 050 407 5320
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
Unite! Open Science and Innovation Management -käsikirja saatavilla verkossa ja painettuna
Käsikirja on käytännön opas yliopistotutkijoille, tutkimus- ja innovaatiopalveluille sekä yliopistojen johdolle.Väitöskirjoille tulossa uudet kannet, kirjoituspohjat ja uusi tilaustapa
Väitöskirjojen tilausalusta vaihtuu 30.11.2024 jälkeen. Väitöskirjoja varten on myös suunniteltu uudet kannet ja kirjoituspohjat.
Millainen luonto elvyttää? Aalto-yliopiston tutkijat avaavat erilaisten viherympäristöjen elvyttävyyden näkyviä ja näkymättömiä piirteitä
Lähellä oleva luonto tekee hyvää – mutta miksi ja miten?