Uusissa tutkimushankkeissa huomioidaan myös poikkeusolojen vaikutus työhön ja yhteiskuntaan
Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta on myöntänyt rahoituksen kahdelle Aallon Akatemiatutkijalle viisivuotiskaudeksi 2020-2025. Pasi Nevalainen tutkii valtion liiketoimintaa ja sen muutosta. Valtionyhtiöiden rooli korostuu erityisesti poikkeustilanteissa, esimerkiksi välttämättömien suojavarusteiden valmistuksessa ja valtion yhtiöilleen myöntämissä tukipäätöksissä. Johanna Ylipulli tutkii digitaalista eriarvoisuutta älykaupungeissa, joka vaikuttaa poikkeustilanteessa myös etätöihin ja yhteydenpitoon läheisten kanssa.
”Hankkeessa tullaan tarkastelemaan valtion liiketoiminnan peruspiirteiden muuttumista ja valtion yhtiöomistuksen merkitystä. Olisiko valtionyhtiön esimerkiksi ylläpidettävä sellaista valmistuskapasiteettia, jota ei normaalitilanteessa kannata ylläpitää? Julkisuudessa on keskusteltu muun muassa hengityssuojaimista, joiden tuotanto siirrettiin aikoinaan pois Suomesta”, sanoo Pasi Nevalainen.
Nevalainen analysoi valtion liiketoiminnan muutosta pitkällä aikavälillä Suomessa ja kansainvälisesti. Voidaan kyseenalaistaa, missä määrin esimerkiksi kiinalaiset valtionyhtiöt voidaan rinnastaa eurooppalaisiin tai suomalaisiin valtionyhtiöihin. Muutosta Nevalainen tarkastelee myös historian näkökulmasta. Valtion omistajuuden merkitys, yritysten toimintatapa ja –ympäristö ovat voimakkaasti muuttuneet viimeisten vuosikymmenten aikana, ja silti yleiset käsitykset valtion liiketoiminnan ominaispiirteistä perustuvat edelleen 1900-luvun malleihin.
Viime aikoina valtion merkitys taloudessa näyttää jälleen korostuneen.
”Valtiot ovat esimerkiksi pandemiatilanteessa hyvin avokätisesti tukemassa valtionyhtiöiden, kuten lentoyhtiöiden toimintaa. Myös Suomi on riippuvainen lento- ja liikenneyhteyksistä ja se vaikuttaa päätöksiin”, Pasi Nevalainen kertoo.
”Nyt on nähty, millä tapaa valtio on puuttunut eri yhtiöiden liiketoimintaan. Vaikutukset voivat olla myös pysyviä, mitä pidempään poikkeustilanne jatkuu. Ilman selkeää poistumissuunnitelmaa tukijärjestelmät saattavat jäädä elämään omaa elämäänsä. Tällöin esimerkiksi valtio voi joutua ottamaan haltuunsa kaatuvia yrityksiä, aloittamaan itse uutta tuotantoa tai muodostamaan pysyvämpiä tukijärjestelmiä.”
Digitaalisen taitotason merkitys
Johanna Ylipullin tutkimuksessa yhdistyy kulttuuri- ja yhteiskuntatieteet tietotekniikan tutkimukseen. Tavoitteena on ensin ymmärtää digitaalista eriarvoisuutta erityisesti älykaupunkialueilla ja ylipäätään digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Sen jälkeen Ylipulli pyrkii selvittämään, miten eriarvoisuutta voitaisiin vähentää ja samalla sen syntymistä estää. Tiedon lisäksi tavoitteena on tuottaa ideoita, konsepteja ja käytännön sovelluksia.
”Koronatilanne on korostanut tutkimuksen merkitystä, koska lähes kaikki ihmiset ovat nyt olleet verkkoyhteyksien varassa. Digitaalinen taitotaso vaikuttaa arkeen ja tiedon saamiseen, töiden tekemiseen sekä myös siihen, miten hyvin pystyy pitämään yhteyttä läheisiin ja ystäviin”, kertoo Johanna Ylipulli.
Digitaalinen eriarvoisuus on monimutkainen ilmiö, johon voi vaikuttaa muun muassa taloudellinen tilanne, koulutustaso ja sukupuoli.
”Iälläkin on merkitystä, mutta samalla ikäryhmien sisällä on paljon hajontaa. Hankkeessa tutkitaan erityisesti yli 65-vuotiaita ja nuoria aikuisia. Tutkimuksen tarkoituksena on siltä osin purkaa myös stereotypioita. Iäkkäämmät eivät välttämättä ole tippuneet kelkasta, eivätkä kaikki nuoret aikuiset ole lähtökohtaisesti diginatiiveja”, Johanna Ylipulli sanoo.
Kotimaassa Ylipulli tulee tekemään muun muassa yhteistyötä Helsingin ja Espoon kaupunkien kanssa esimerkiksi Kaupunkiakatemia-verkoston kautta. Myös Helsingin yliopiston eriarvoisuutta tutkiva INEQ-verkosto (Helsinki Inequality Initiative) on tärkeä yhteistyökumppani. Älykkäiden kaupunkien kehittämiseen tähtäävään Finest Twins –hankkeeseen yhteistyö Ylipullin kanssa tuo yhteiskuntatieteellistä osaamista. Suunnitelmissa on tehdä myös tutkijavierailuja Barcelonaan ja Australiaan.
Lisätietoja:
Yhdeksän uutta akatemiatutkijaa ja 18 tutkijatohtoria
Tutkimus Postin ja Telen yhtiöittämisestä
Aikaisempi uutinen Johanna Ylipullin tutkimuksesta
Pasi Nevalainen
[email protected]
Johanna Ylipulli
[email protected]
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
Modernin arkkitehtuurin tutkimukseen merkittävä apuraha Koneen säätiöltä – Laura Bergerin hanke rinnastaa rakennuskadon luontokatoon
Aalto-yliopiston postdoc-tutkija Laura Berger ja hänen työryhmänsä ovat saaneet Koneen säätiön 541 400 euron apurahan hankkeen tutkimiseen, joka tarkastelee rakennuskadon vaikutuksia yhteiskunnalle ja ympäristölle.
Tutkijoiden tavoitteena on korjata kvanttivirheet huoneenlämmön sijaan superkylmässä lämpötilassa
Kvanttitietokoneiden kehityksessä yksi suurimmista haasteista on se, että kvanttibitit eli kubitit ovat liian epätarkkoja. Tarvitaan siis tehokkaampaa kvanttivirheen korjausta, jotta kvanttitietokoneita voidaan tulevaisuudessa ottaa laajemmin käyttöön. Professori Mikko Möttösellä on kvanttikorjaukseen uudenlainen ratkaisuehdotus, ja sen kehittämiseksi hän on saanut kolmevuotisen apurahan Jane ja Aatos Erkon säätiöltä.
Siemenrahoitusta Aallon, KU Leuvenin ja Helsingin yliopiston tutkimusyhteistyön vahvistamiseen
Rahoitetut hankkeet tukevat yliopistojen strategisen kumppanuuden tavoitetta edistää vaikuttavaa ja monitieteistä yhteistyötä.