Väitös: Tiivis ja vihreä kaupunki saa ikääntyvän sohvaperunankin liikkeelle

Kävely on ikääntyville ihmisille keskeinen liikkumisen ja terveyden ylläpitämisen muoto. Paitsi kannustamalla ihmisiä lenkkipoluille, arjessa liikkumiseen voidaan vaikuttaa myös kaupunkisuunnittelulla, toteaa maankäytön suunnittelun tutkija Tiina Laatikainen.

Laatikainen esittää Aalto-yliopistossa tarkastettavassa väitöstyössään, että tiivis, kävelijäystävällinen ja vihreä kaupunkiympäristö kannustaa ikääntyviä ihmisiä arkiliikkumiseen, vaikka nämä eivät olisi erityisen kiinnostuneita kuntoilusta. Lisäksi, ympäristön osoitettiin olevan vahvemmin yhteydessä kävelyn määrään kuin yksilön tulotason, koulutuksen tai koetun terveyden. Tutkimukseen osallistuneet ovat Helsingin metropolialueella asuvia 55–75-vuotiaita.

”Mielekkääksi koettu ja käveltävä lähiympäristö voi saada sohvaperunankin liikkeelle”, Laatikainen sanoo.

Suomessa on Euroopan vanhin väestö. Liikkumattomuus, ylipaino ja elintapasairaudet yleistyvät joka puolella maailmaa.

”Omassa kodissa asuminen mahdollisimman pitkään on paitsi monen ikääntyvän toive myös poliittinen tavoite. Terveyden ja hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että kaikenlaiset ihmiset pääsisivät liikkumaan lähiympäristössään”, Laatikainen sanoo.

Tutkimuksessa kartoitettiin eri-ikäisten ihmisten arkiliikkumista digitaalisen karttakyselypalvelun avulla. Osallistujat merkkasivat kartalle laadukkaaksi kokemiaan paikkoja, joissa he vierailevat. Lisäksi he listasivat kiinnostuksenkohteitaan ja tavoitteitaan, joihin lukeutui muun muassa fyysisen kunnon ylläpitäminen.

Millainen kaupunkiympäristö kannustaa arkiliikkumiseen?

1. Tiivis kaupunkirakenne ja hyvät kävelyreitit
   Jalan liikkumista tukee tiivisti rakennettu kaupunkiympäristö, jossa on hyvä kävelytieverkosto.
2. Viher- ja vesialueet
   Laadukkaiksi koetut paikat motivoivat lähtemään ulos. Ikääntyvät ihmiset kokevat laadukkaimmiksi ympäristöiksi erityisesti kotinsa lähellä olevat vesi- ja viheralueet, kun esimerkiksi lapsilla ja nuorilla näitä ovat koulujen pihat ja urheilualueet.
3. Hyvät julkisen liikenteen yhteydet
   Ympäristö, jossa on hyvä julkisen liikenteen tarjonta, on suoraan yhteydessä kävelyn määrään. Pysäkeille ja asemille kävellen siirtyminen edistää terveyttä, jos vaihtoehtona on liikkumattomuus tai autolla kulkeminen.

Helsinki on Laatikaisen mukaan positiivinen esimerkki arkiliikkumista edistävästä ja ikäystävällisestä kaupungista. Sen strategiassa on myös otettu huomioon arkiliikkumisen edistäminen kaupunkisuunnittelulla.

”Esimerkiksi Jätkäsaari on tiiviisti rakennettu, mutta asuinaluetta halkoo tulevaisuudessa suuri viheralue, Länsisatamanpuisto. Liikkuminen alueella on suunniteltu niin, että tätä kevyen liikenteen pääväylää pitkin pääsee kävellen, pyörällä tai vaikka pyörätuolilla sujuvasti aina Ruoholahteen saakka”, Laatikainen sanoo.

Tiina Laatikaisen väitöskirja ”Environments for Healthy and Active Ageing” tarkastetaan Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun rakennetun ympäristön laitoksella 17.5.2019 kello 12. Väitöksen ala on maankäytön suunnittelu ja liikennetekniikka.