Viisaampia päätöksiä

Noin 750 miljoonalla ihmisellä ei ole puhdasta juomavettä. Monet heistä asuvat Itä-Afrikassa, missä vettä puhdistetaan keittämällä sitä hiilinuotiolla. Tapa voi tappaa bakteerit ja virukset – mutta samalla se kiihdyttää metsien harventumista ja vapauttaa ilmaan hiilidioksidia. Lisäksi savulla voi olla negatiivisia terveysvaikutuksia, jos tulta pidetään heikosti ilmastoidussa asunnossa. Konsti ei ole myöskään ilmainen, ja monet perheet käyttävätkin merkittävän osan tuloistaan hiileen.

Aalto-yliopiston maisteriopiskelijat perustivat startup -yrityksen nimeltä Nanomaji. Swahilin sana maji tarkoittaa vettä ja viittaa opiskelijoiden keksintöön: alkeellisissakin olosuhteissa toimivaan vedenpuhdistusjärjestelmään. Koska ryhmä tiesi, että vesi tyypillisesti kerätään ja kuljetetaan peltisissä kanistereissa, se kehitti yhdessä suomalaisen kuitupohjaisia materiaaleja kehittävän Ahlström-Munksjön Oy:n kanssa kanisterin suulle asennettavan hiilisuodattimen. Kun kanisteria kallistetaan, vesi virtaa hitaasti suodatinlaitteen läpi ja muuttuu juomakelpoiseksi.

Projekti palkittiin Euroopan suurimmassa ilmastoinnovaatiokilpailussa. Se on erinomainen esimerkki niin sanotusta niukasta innovaatiosta.

”Niukasta innovaatiosta puhutaan, kun halutaan vähentää jonkin tuotteen materiaali- ja energiakustannuksia niin paljon, että myös ihmisillä, jotka tienaavat alle viisi dollaria päivässä on siihen varaa”, professori Minna Halme selittää.

Halme on työskennellyt kestävyyskysymysten parissa yli 25 vuoden ajan. Hän on tutkinut myös, miten köyhyyttä voidaan vähentää muutosta edistävien bisnesmallien kautta.

”Huomasin 2000-luvulla johtamista opettaessani, että johtajat innostuivat aina, kun heitä pyysi keksimään kaupallisesti järkeviä, innovatiivisia ratkaisuja ympäristöongelmiin”, Halme kertoo.

”Samaa voidaan soveltaa myös sosiaalisen vastuun alueella. Kun suunnitellaan bisnesmalleja, jotka tarjoavat tuotteita ja palveluja ihmisille, joilla ei ennen ollut niihin varaa, voidaan uusilla tavoilla vähentää köyhyyden haittoja.”

Innovaatioita kaikille

Niukka innovaatio on läheistä sukua toiselle Halmeen tutkimusryhmän työssä tärkeälle käsitteelle: käänteiselle innovaatiolle. Siitä puhutaan, kun niukoilla resursseilla kehitetty – eli usein köyhemmille markkinoille tehty – innovaatio voidaan tuoda myös korkeamman tulotason markkinoille. Käsitteen merkitys on maailmanlaajuisesti kasvanut, kun kestävyyshuolet ovat entistä näkyvämmin esillä.

Eräs käänteisen innovaation tunnetuimpia esimerkkejä ovat GE Healthcaren alun perin Intian markkinoille kehittämät elektrokardiogrammilaitteet. Elektrokardiogrammi eli EKG-laite on sydäntesteistä tavallisin, mutta siihen tarvittava tekniikka on ollut kallista. Tilanne muuttui, kun GE Healthcaren insinöörit kehittivät Intiassa kannettavan, akkukäyttöisen laitteen, jonka nimeksi tuli MAC 400. Laitteen hinta oli satoja euroja aikaisemman tuhansien sijaan, mikä herätti kiinnostusta myös esimerkiksi Euroopan ja Yhdysvaltain markkinoilla. Nykyään GE Healthcaren MAC-laitteita on saatavilla kautta maailman.

Käänteinen innovointi on Halmeen johtaman New Global -tutkimushankkeen ytimessä. Hanketta on rahoittanut TEKES (nykyinen Business Finland), ja se on tukenut muun muassa Halmeen kollegan, professori Peter Lundin työtä aurinkoenergian saatavuuden edistämiseksi Intian maaseudulla. Lund ryhmineen teki yhteistyötä paikallisen Boond Engineeringin kanssa kehittääkseen älymittariratkaisun, joka auttoi kyläläisiä hallitsemaan aurinkoenergialla tuotetun sähkönsä kulutusta.

”Jos maaseutukylien piko-, mikro- ja minisähköverkot ovat riippuvaisia aurinkoenergiasta, koko verkko romahtaa, jos liian moni kotitalous käyttää sähköä yhtä aikaa. Älymittareiden ansiosta sähkön hintaa pystyttiin säätelemään kysynnän mukaan”, Halme selittää.

Boondin kanssa kehitelty ratkaisu esittää sähkön muuttuvat hinnat värikoodattuina, jotta ne ovat lukutaidottomienkin asiakkaiden ymmärrettävissä. Niinpä he voivat säästää rahaa vähentämällä sähkönkulutustaan ruuhka-aikoina. Se taas tarkoittaa, että liiallisesta kysynnästä johtuvat verkon romahdukset voidaan välttää.

”Tällaiset hajautetut energiaratkaisut ja älymittarit ovat erittäin olennaisia energianjakelussa monessa maailman kolkassa, myös kehittyneemmissä maissa”, Halme sanoo.

Yhteissuunnittelua energiamurroksen tukemiseksi

Professori Sampsa Hyysalo keskittyy työssään tulevaisuuden energiamurrokseen. Hänen tutkimusryhmänsä on hyödyntänyt osallistavan suunnittelun periaatteita ja tuonut yhteen monia eri tahoja, joita Suomen tuleva siirtymä kohti puhdasta energiaa koskettaa.

”Osallistavassa suunnittelussa on kyse sellaisten järjestelyjen laatimisesta ja tutkimisesta, joissa eri tahot voivat tehdä tehokkaasti yhteistyötä”, Hyysalo kertoo.

”Metodia hyödynnetään enenevässä määrin tuotteiden ja palveluiden suunnittelun lisäksi myös laajempien yhteiskunnallisten uudistusten pohjustamisessa. Kyse on siitä, miten saisimme tehtyä viisaampia ratkaisuja hyödyntämällä laajan osallistujajoukon toisiaan täydentävää osaamista.”

Energiamurroksen edistämistä varten Hyysalon tutkimusryhmä toi yhteen 23 eri alojen asiantuntijaa. Joukossa oli niin kansanedustajia, neljän eri ministeriön virkamiehiä, hiilineutraalien kuntien ja kaupunkien johtajia, energiayhtiöiden johtajia, kansalaisjärjestöjen edustajia kuin aktiivisia kansalaisiakin.

Aluksi Hyysalo ajatteli hyödyntävänsä hollantilaisten tutkijoiden kehittämää murrosjohtamista sellaisenaan. Siinä keskitytään kuitenkin pidempiin, jopa 40–100 vuoden ajanjaksoihin, kun Suomessa tarvitaan paljon nopeampaa muutosta. Niinpä tutkimusryhmä kehitti oman lähestymistapansa ja suunnitteli murrosten hallinnan työprosesseja uudelleen.

”Ilmastonmuutoksen haittojen vähentämiseksi meidän tulee vuoteen 2030 mennessä olla jo hyvässä vauhdissa”, Hyysalo kertoo.

”Siihen mennessä vaikeat päätökset on tehtävä, jos aiomme ikinä päästä pitkän aikavälin ilmastonmuutostavoitteisiimme.”

Matkalla samaan suuntaan

Tutkijat kehittivät uuden keskipitkän aikavälin suunnitteluprosessin ja jatkoivat työtä vuoden ajan työryhmissä, jotka kokoontuivat noin puolentoista kuukauden välein. Osallistujat laativat kahdeksan vaihtoehtoista siirtymäpolkua vuoteen 2030, ja suunnittelivat sitten yhdessä ne toimet, jotka tavoitteisiin pääsemiseksi tarvitaan. He määrittelivät yhdessä esimerkiksi sääntelyn, kaupan, sijoitusten, kulutuskäyttäytymisen ja energiantuotannon toimia, joiden avulla tarvittavat muutosaskeleet saadaan toteutettua käytännössä.

”Yhteiskunnassa voitaisiin päästä viisaampiin ratkaisuihin, jos luomme työtapoja joissa asianosaiset pääsevät suoraan vuorovaikutukseen keskenään ja työstämään konkreettisia toimia joilla yhdessä muodostettuihin tavoitteisiin päästään”, Hyysalo painottaa.

”Se on hyvin erilainen toimintatapa kuin perinteiset kuulemismenettelyt ja pyöreän pöydän keskustelut, joissa jokainen asianomainen on taipuvainen puolustamaan omaa kantaansa ja omia etujaan.”

Hyysalon mukaan osallistavan suunnittelun periaatteilla voidaan tukea pitkän aikavälin muutoksia jotka yltävät yli vaalikausien, jolloin välttää myös uudistusprojektien seisahtumista aina hallituskauden vaihtuessa. Esimerkiksi energian ja luonnonvarojen käyttöön liittyvien pitkän siirtymän projekteihin tarvitaan pysyvyyttä. Tällaisia asioita ei voida yhden hallituskauden aikana ratkaista.

”Suomen kaltainen pieni valtio voi toimia esimerkkinä muulle maailmalle siinä, miten tärkeitä yhteiskunnallisia prosesseja saadaan demokraattisemmiksi ja fiksummiksi”, Hyysalo sanoo.

”Vaikeita kysymyksiä voidaan ratkoa paremmin, jos päätöksistä vastaavaa ryhmää laajennetaan sen sijaan, että asia jätettäisiin pienen ryhmän harteille.”

Teksti: Andrew Flowers