Yrittäjähenkinen tutkija tarttuu toimeen ja luo uutta

”Yrittäjä on tavallaan koko ajan myös tutkija, ja tutkimisessa on yrittäjähenkeä. Kuten yrittäjyydessä, tutkijalla pitää olla kyky sitoutua työhön pitkällä tähtäimellä ja uskallus lähteä avaamaan tutkimatonta aluetta. Se vaatii myös, että pitää lähteä kulkemaan kohti vuorenhuippua tietämättä mitä sieltä avautuu.”

Näin pohtii tekniikan tohtori Elisabet (aiemmin Emilia) Lahti, joka on tehnyt palkitun väitöskirjan sisusta Aalto-yliopiston tuotantotalouden laitokselle. Hän kouluttaa väitöksen teemasta ja on myös kirjoittanut aiheesta yleistajuisen englanninkielisen kirjan.

”Yrittäjähenkinen ajattelu tuottaa yhteiskunnalle lisäarvoa markkinan ehdoin. Yrittäjiä ja tutkijoita yhdistää halu luoda uusia asioita ja palveluita, mutta tutkija ei hae näistä rahallista hyötyä kuten yrittäjä vaan hänen motiivinsa on abstraktimpi. Sekä yrittäjillä että tutkijoilla pitää olla uudistumisen voima ja kyky tarttua toimeen”, analysoi puolestaan avaruustekniikan professori Jaan Praks.

Praks on ollut keskeisessä roolissa koko Aalto-yliopiston avaruustekniikan tutkimusohjelman rakentumisessa. Ohjelma sai alkunsa, kun Aallossa rakennettiin Suomen ensimmäinen satelliitti. Se synnyttää jatkuvasti uusia alan yrityksiä, tunnetuimpana 600 henkeä työllistävä ja kansainvälistä rahoitusta kerännyt Iceye.

Kaikki lähti siitä, kun Praks sai vuonna 2009 vastuulleen avaruustekniikan kurssin järjestämisen. Hän keräsi tuekseen ison joukon asiantuntijoita, joiden kanssa uudistettiin kurssia. 

”Kurssin jälkeen meillä oli aktiivinen opiskelijaporukka, joka halusi tehdä enemmän. Näin käynnistyi Suomen ensimmäisen satelliitin hahmotellut erikoistyö. Aalto-1-satelliitti laukaistiin avaruuteen 2017 ja siitä tuli ensimmäinen satelliitti Suomen avaruusrekisterissä. Aalto-1 on edelleen avaruudessa ja toimii.”

Praks hankki satelliittiprojektille rahoituksen vastaperustetun Aalto-yliopiston omista varoista. Mukaan tuli myös VTT, Ilmatieteen laitos ja muita yliopistoja. Aallossa toimii nyt Suomen ainoa avaruustekniikan koulutusohjelma, jossa työskentelee kolme professoria.

Aina mietitään myös resursseja

Praksille yrittäjähenkinen ajattelu on sitäkin, että aina mietitään myös resursseja: asiat kasvavat sen verran kuin ne saavat resursseja, hän muotoilee. Tutkimus- ja varsinkin koulutuskenttä toimii pääosin kotimaisen rahoituksen turvin. Avaruusyritykset taas voivat saada kansainvälistä rahoitusta, joten ne pystyvät investoimaan ja laajenemaan nopeammin kuin koulutus. 

”Avaruusasiantuntijoiden tarve on kasvanut nopeammin kuin ehditään reagoida. Onneksi Suomen panostus avaruustutkimukseenkin on noussut merkittävästi. Aallon ohjelma on ehdottomasti avannut latua alalle. Tulossa on uusia startup-yrityksiä ja haluamme luoda sellaista koulutusta, joka tuottaa yritysten tarvitsemia osaajia.”

Elisabet Lahti on alun perin opiskellut psykologiaa Tampereella ja Yhdysvalloissa eikä tuotantotalouden laitos kuulosta ilmeisimmältä valinnalta väitöspaikaksi. Valinnan takana oli kaksi Aallon professoria, väitösajatuksen esittänyt työelämäprofessori, yrittäjä-filosofi Lauri Järvilehto sekä väitöksen ohjannut emeritusprofessori Esa Saarinen.

”Aallon tuotantotalouden laitos on uranuurtaja, joka mahdollistaa poikkitieteellisen ja luovan ajattelun. Minulle oli tärkeää olla vapaa niin, ettei sisun ajatusta rajata liikaa, vaan käsitteen pitää rajata itse itsensä.”

Vaikka tutkijalla tai yrittäjällä pitää olla vahva visio, uusiin mahdollisuuksiin liittyy aina myös serendipiteetti, sattuman vaikutus. Lahti tapasi Järvilehdon Yhdysvalloissa, kun hän oli ensimmäistä kertaa elämässään puhumassa julkisesti positiivisen psykologian konferenssissa – hänet oli pyydetty mukaan vain, koska toinen esiintyjä oli perunut.

”Kun ottaa yrittäjämäisen näkökulman elämään, vastoinkäymisistä tulee mahdollisuuksia. Yksinkertainen ajatus, joka elettynä arjessa on todella radikaali muutos. Myös uteliaisuus on siellä ihan ytimessä.”

Pitää vain lähteä matkaan

Sisulla ja yrittäjähenkisellä ajattelulla on Lahden mukaan vahva yhteys. Sisuun liittyy action mindset eli toiminnan tahtotila: uskalletaan avautua kohti jotakin, mikä on vielä näkymättömissä. Tai huomataan jokin kehittämiskohta, joka voisi olla toisin. 

”Kaikki ihmiskunnan kehitys on kautta historian perustunut siihen, että on uskallettu lähteä kohti tuntematonta ja myös mahdollisesti epäonnistua. Vastaavalla tavalla, vähän hullunrohkeastikin lähdin tutkimaan sisua. Pointti oli että matkaan lähdetään ja asiat kyllä järjestyvät, kunhan liikkuu eteenpäin.”

Sekä Praks että Lahti noudattavat yrittäjähenkisen ajattelun periaatteita lähes oppikirjamaisesti, sanoo Kalle Airo, joka vastaa tämän ajattelun edistämisestä Aalto-yliopistossa. Lähtökohtana on ottaa kuskin paikka tilanteessa: hallita sitä mikä on mahdollista hallita, kaikkea ei kuitenkaan voi. Periaatteisiin kuuluu myös joustava suhtautuminen epävarmuuteen ja yllätyksiin, josta Lahti puhuu. 

”Oleellinen periaate on sekin, että lähdetään liikkeelle käytössä olevilla keinoilla ja resursseilla. Täydellistä tilaisuutta on turha jäädä odottamaan. Aluksi tähdätään nopeasti sellaisiin tuloksiin, jotka näillä resursseilla ovat saavutettavissa”, Airo kuvaa.

Lahti huomasi väitöskirjassaan, että sisu voi kääntyä myös negatiiviseksi, jos sen tulkitaan tarkoittavan loputonta pään lyömistä seinään. Myös Praksin mukaan yrittäjähenkisessä ajattelussa on sitkeyden ja määrätietoisuuden lisäksi tärkeää tietää, milloin pään seinään lyöminen on turhaa.

Osaamista ja realismia tarvitaan

”Yrityksen menestykselle on oleellista markkina-alueen kasvu. Tutkijankin pitää osata arvioida, löytyykö hänen ajatuksilleen kysyntää ja rahoitusta. Sinnikkyys ja luovuus vievät perille silloin, kun on myös osaamista. Ideoiden pitää perustua tieteeseen ja realismiin.”

Esimerkiksi suomalaisten avaruusalan startup-yritysten menestys lähti tiedosta, että markkina oli olemassa: tietyntyyppisiä satelliittikuvia ei ollut tarpeeksi saatavilla. Pienenä yhteiskuntana Suomi ei Praksin mukaan pysty lähtemään kokeilemaan kaikkea ”mennään ja katsotaan” -asenteella, siksi tarvitaan tuottoisampi lähestymistapa. 

”Emme tue ihan kaikkia päähänpistoja yrittämiseen asti. Se että kaikki uudet ideat eivät aina lennä, kuuluu sekä tutkijan että yrittäjän elämään.” 

Meidän etumme Suomessa on ketteryys, sanoo Praks. Hyvät aloitteet voivat edetä todella nopeasti uusiksi aluevaltauksiksi teknologian ja tieteen alalla, koska rahoituskin on ketterää. Sisu tarkoittaa tässä yhteydessä sinnikkyyttä yrittää aina uudelleen parannetulla konseptilla.

Teksti: Heidi Hammarstén