Uutiset

Albert Devasagayam Francis: Yhdistämme yhteisöllisen puutarhan ja mehiläishoidon

Kulje kengissäni -haastattelussa fuusioplasman turbulenssia väitöskirjassaan tutkiva Aalto-yliopiston mehiläishoitaja Albert Devasagayam Francis kertoo, että hänen päämotiivinsa on saada ydinfuusio puhtaaksi energialähteeksi ja rakentaa yhteisöjä puutarhan- ja mehiläishoidon ympärille. Hän aloitti mehiläishoidon Aallossa, koska mehiläiset ovat keskeisiä luonnon tasapainon ylläpitämisessä.
Albert Devasagayam Francis, photo by Susanna Oksanen
Kuvat: Susanna Oksanen

Olet suorittanut maisteritutkinnon Gentin yliopistossa Belgiassa. Miten päädyit opiskelemaan Aaltoon?

Opiskellessani maisteriksi Belgiassa kiinnostuin fuusioplasman turbulenssin tutkimuksesta. Yksinkertaistettuna turbulenssia tapahtuu esimerkiksi lentokoneessa, kun matkustajat tuntevat äkillisen tärähdyksen istuessaan lentokoneessa - tämä johtuu ilman turbulenssin aiheuttamasta kaoottisesta liikkeestä. Fuusioreaktoreissa plasman turbulenssi voi olla niin suuri ja kaoottinen, että se voi heikentää koko fuusioreaktorin suorituskykyä. 

Plasmaturbulenssi on erittäin huono asia ydinfuusiossa. Halusin keskittyä tutkimuksessani plasmaturbulenssin teorioihin ja simulaatioihin, koska uskon, että ydinfuusio voi auttaa ratkaisemaan ilmastokriisiä hiilidioksidipäästöjen vähentämisellä ja energiantuotannon hajauttamisella.

Sain selville, että Aalto tarjoaa väitöstutkijan paikkaa tutkimusalueellani. Aloin lukea lisää Suomesta, ja erityisesti työn ja vapaa-ajan tasapaino houkutteli minua hakemaan.

Täällä Suomessa väitöstutkinto on nelivuotinen. Missä tahansa muualla väitöstutkinto on yleensä suoritettava kolmessa vuodessa. Se on yksi syy, miksi halusin tehdä väitöskirjan Aallossa.

Olet väitöskirjatutkija Aallon teknillisen fysiikan laitoksella. Voitko kertoa lisää tutkimuksestasi ja tutkimusryhmästäsi?

Plasmaturbulenssin teoria on yksi kolmesta ydinfuusion alatutkimusryhmästä Aallon teknillisen fysiikan laitoksella. Tutkimusryhmämme on hyvin kansainvälinen, ja tutkimusryhmässämme on rentoa ja epämuodollista.

Meillä on pari isompaa määräaikaa lukuvuodessa, ja on tärkeää noudattaa niitä. Aallossa voin tasapainottaa työ- ja vapaa-ajan.

Jokaisessa tohtorintutkinnossa on kyse uuden luomisesta. Väitöskirjatutkinto vaatii luottamusta ja motivaatiota. Työ vaatii aivan uudenlaisten ideoiden tutkimista, siksi on oltava itsevarmuutta. Loppujen lopuksi väitöskirjatutkinto on polulla kulkemista niin, että tutkimusmatkan määränpää ei ole tiedossa. Siksi on erittäin tärkeää tehdä asioita, jotka antavat energiaa puskea eteenpäin.

Albert Devasagayam Francis, photo by Susanna Oksanen

Voitko kertoa tarinan siitä, miten aloitit mehiläishoidon Otaniemessä?

Puutarhanhoito on ollut harrastukseni viimeiset 10 vuotta. Kun tulin Suomeen, halusin jatkaa puutarhanhoitoa ja tuoda mehiläiset osaksi sitä. Pölyttäjinä mehiläiset ovat avaintekijöitä luonnon tasapainon ylläpitämisessä. Mehiläiset ja puutarhat ovat yhtä.

Kun tulin Aaltoon, tapasin Test-Sitella henkilön, joka kertoi minulle Otaniemen mehiläispesistä. Liityin hallituksen kokoukseen loppuvuodesta, ja hyppäsin Test-Siten toimintaan mukaan.

Yksi syy, miksi aloitin mehiläishoidon Otaniemessä, on rakentaa mehiläisten ympärille yhteisö ja luoda jotain yhteisöpuutarhanhoidon kaltaista. Monet ihmiset  eivät tiedosta sitä, kuinka tärkeä rooli mehiläisillä on puutarhoissa.

Perustin viime vuonna Telegram-ryhmän, jossa voimme sopia mehiläisten hoidosta. Eräs kokenut, iäkkäämpi rouva auttoi meitä alkuun mehiläisten hoidossa.

Millaista on olla mehiläishoitaja Aallossa?

Yhdistämme yhteisöllisen puutarhan ja mehiläishoidon. Telegram-ryhmässämme "The Hive Buddies" on nyt 66 mehiläishoitajaa. Sesongin alussa muodostimme mehiläisten hoitoporukoita, jotka tekevät yhdessä pesätarkastuksia ja hoitavat mehiläisiä. Mehiläishoito on rentouttavaa kausiluonteista työtä.

Tärkein motivaationi on puhdas energia, mutta se voi olla kaukana tulevaisuudessa. Mehiläishoidossa näen työn jäljen aina kauden päätteeksi.

Albert Devasagayam Francis

Millaista on kulkea sinun kengissäsi?

Haluan tehdä jotain, joka luo lisää kestävyyttä yhteiskunnassa. Tärkein motivaationi on auttaa saamaan aikaan puhdasta energiaa. Ydinfuusio voi ehkä ratkaista ilmastokriisin, mutta se on vain teknologiaa ja tulokset voivat olla kaukana tulevaisuudessa. Ehkä se on syy, miksi päädyin mehiläishoitoon ja puutarhanhoitoon. Mehiläisten hoidossa ei ole kyse teknologiasta, vaan siitä, että pääsen olemaan ihmisten kanssa ja näkemään työni jäljen aina kauden päätteeksi. 

Joskus puutarhanhoito voi käydä raskaaksi, koska se on fyysistä työtä. Luonnossa oleminen on silti rentouttavaa ja palkitsevaa.

Mitkä ovat tulevaisuuden suunnitelmasi?

Ensi vuosi on viimeinen vuoteni Aallossa. Haluan, että joku tulee sen jälkeenkin huolehtimaan mehiläisistä ja vie toimintaa eteenpäin tässä yhteisössä. Siksi valmistelen mehiläishoidon opasta. Jatkan yhteisöllistä puutarhanhoitoa ja yritän rakentaa vielä entistä vahvemman yhteisön. Olisi esimerkiksi hienoa, jos kaikenikäiset opiskelijat voisivat olla osa Aalto-yliopiston mehiläishoitoa ja olla siten yhteydessä luontoon hyvin käytännönläheisellä tavalla.

Tutkimuksessa tavoitteena on julkaista toinen artikkelini tämän vuoden loppuun mennessä ja saada väitöskirjani valmiiksi ensi vuonna.

Katso lisää tarinoita:

Maija Taka

Maija Taka: Haluan suunnitella reitin etukäteen

"Olen taustaltani maantieteilijä, ja minulla täytyy aina olla joku kartta. Kuljen Forrest Gump -tyyliin ja yritän saada mahdollisimman paljon ihmisiä innostumaan siitä mitä teen. Siitä syntyy minulle työn merkityksellisyys."

Uutiset
When Dipoli was being renovated in 2017, Ilkka Niemelä happened to be present during the installation of the artwork and ended up supporting a painting from one corner. Photo: Severi Kasurinen.

Ilkka Niemelä: Kun jotain yrittää korjata, on tärkeää ensin ymmärtää, mistä oikein on kysymys

"Toisen arvokkaana pitäminen on minulle henkilökohtaisesti todella tärkeää. Uskon siihen erittäin paljon. Tapa kohdata toista ihmistä määrittää organisaatiokulttuuria. Me saamme paljon enemmän aikaan, kun vuorovaikutus on arvostavaa."

Uutiset
Erika Renedo Illaregi, photo by Linda Lehtovirta

Erika Renedo Illarregi: Muotoilun tutkijana pääsen kokemaan erilaisia rooleja ja tunnemaailmoja

"Tulin Aaltoon täynnä energiaa ja halua tehdä erilaisia asioita sekä integroitua – mutta talvi oli myös tulossa. Pidän uusista kokemuksista, mutta ei ollut helppoa saapua juuri silloin, kun joka päivä oli edellistä vähän pimeämpi."

Uutiset

Kulje kengissäni

Jotta voimme ymmärtää toisen ihmisen ajatuksia, näkökulmaa tai hänen kohtaamiaan haasteita, meidän on hyvä kulkea pieni matka hänen kengissään. Aalto-yhteisön jäsenet kertovat, minkälaista on juuri heidän kengissään.

Lue lisää
Walk in my shoes, illustration by Anna Muchenikova.
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Yhteistyö, Yliopisto Julkaistu:

Talent Boost -strategiaprojekti Aallossa 2021-2024

Tämä artikkeli tarkastelee Talent Boost -projektin saavutuksia.
Radiokatu20_purkutyömaa_Pasila_Laura_Berger
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Modernin arkkitehtuurin tutkimukseen merkittävä apuraha Koneen säätiöltä – Laura Bergerin hanke rinnastaa rakennuskadon luontokatoon

Aalto-yliopiston postdoc-tutkija Laura Berger ja hänen työryhmänsä ovat saaneet Koneen säätiön 541 400 euron apurahan hankkeen tutkimiseen, joka tarkastelee rakennuskadon vaikutuksia yhteiskunnalle ja ympäristölle.
Matti Rossi vastaanotti palkinnon
Palkinnot ja tunnustukset Julkaistu:

Professori Matti Rossille tiimeineen arvostettu AIS Impact Award 2024

Tiimi voitti palkinnon teknologisesta ja yrittäjyyteen liittyvästä vaikuttavuudesta
An artistic rendering of two chips on a circuit board, one is blue and the other is orange and light is emitting from their surf
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkijoiden tavoitteena on korjata kvanttivirheet huoneenlämmön sijaan superkylmässä lämpötilassa

Kvanttitietokoneiden kehityksessä yksi suurimmista haasteista on se, että kvanttibitit eli kubitit ovat liian epätarkkoja. Tarvitaan siis tehokkaampaa kvanttivirheen korjausta, jotta kvanttitietokoneita voidaan tulevaisuudessa ottaa laajemmin käyttöön. Professori Mikko Möttösellä on kvanttikorjaukseen uudenlainen ratkaisuehdotus, ja sen kehittämiseksi hän on saanut kolmevuotisen apurahan Jane ja Aatos Erkon säätiöltä.