Blogi: Oppimisen ja opettamisen mahdollistaminen etänä näinä haastavina aikoina

Huomioi ja lue myös Aallon päivitetty ohjeistus etäopetuksesta ja käytettävissä olevista työkaluista.

Tässä postauksessaan Tomi Kauppinen jakaa hyväksikoettuja vinkkejä ja kokemuksia verkko- oppimismahdollisuuksien ja etäohjauksen luomisesta.

Työkalut

Käytössäsi on useita online-resursseja opiskelijoiden kanssa tapahtuvaan viestintään. Moodle-alustallamme mycourses.aalto.fi voit lähettää viestejä kaikille kurssin opiskelijoille. Voit hyödyntää ja jakaa kaikkia hyviä, vapaasti saatavissa olevia podcasteja, videoita, tutoriaaleja ja artikkeleita sekä muita linkkejä online-materiaaleihin, jos lisenssit vain sallivat. Käytä asynkronista (ei-reaaliaikaista) opetusta niin paljon kuin mahdollista minimoidaksesi verkkoliikenteen ruuhkautumisen. Loppujen lopuksi tavoitteena on tarjota opiskelijoille hyödyllinen oppimiskokemus, ja erinomaisten verkkomateriaalien  linkittäminen selkeässä rakenteessa voi jo palvella tätä tarkoitusta, varsinkin kun mukaan lisätään myös verkkotapaamisia kurssin kannalta oleellisina hetkinä, kuten vaikkapa kurssin alussa, keskellä ja kurssin lopuksi.

Lyhyiden luentojen tallentamiseen ja jakamiseen suosittelemme Panoptoa. Olemme (ja monet muut instituutiot) havainneet, että verkkovideot ovat usein tehokkaampia, kun ne jaotellaan lyhyisiin (2–6 minuutin) luentoihin. Käytä Panoptossa olemassa olevia esityskalvojasi mutta jaa  esitys sisällön mukaan lyhyemmiksi videoiksi sen sijaan, että video olisi koko luennon mittainen. Tämä asynkroninen opetusmenetelmä mahdollistaa opiskelijan itsenäisen opiskelun myös kurssin päättymisen jälkeen.

Järjestä interaktiivisia sessioita opiskelijoiden kanssa. Mikä viestintäkanava on sinulle luontevin? Sähköposti, Twitter, Teams vai ehkä Zoom? Zoom on videoneuvottelupalvelu, joka tukee video-, ääni- ja chat-pohjaisia ​​monen käyttäjän videopuheluita. Tämä mahdollistaa synkronisen etäopetuksen, mikä helpottaa henkilökohtaista kommunikointia opiskelijoiden kanssa. Vuorovaikutus opiskelijoiden kanssa estää viestinnällisiä sekä oppimateriaalin tulkinnallisia väärinymmärryksiä. Muistutuksena kuitenkin, ettei tavoitteena ole organisoida kaikkea videoneuvotteluiden avulla. Suuri käyttäjämäärä kuormittaa verkkoliikennettä ja tämä voi aiheuttaa yllättäviä haasteita.  Interaktiivisia oppimiskokemuksia voivat olla myös keskustelut sosiaalisessa mediassa!

Viestintä on kuningatar ja sisältö kuningas

Muista, että kyse on luottamuksen ja yhteisöllisyyden luomisesta kurssillasi. Joten, jos sisältö on kuningas, niin viestintä on kuningatar (tai päinvastoin!). Siksi on välttämätöntä antaa opiskelijoille mahdollisuus olla vuorovaikutuksessa toistensa ja kurssin järjestäjien kanssa yhteiskehittämisen, -oppimisen ja -työn edistämiseksi.

Kurssi voi hyötyä ajoittaisista verkkotapaamisista, olipa se järjestetty keskusteluina sosiaalisessa mediassa (#hashtagSinunKurssisi) tai videopuheluiden kautta. Käytä verkkokeskusteluissa vaikkapa ajastinta, jotta kaikilla opiskelijoilla on yhtäläiset mahdollisuudet osallistua luentoon  ja kysyä kysymyksiä (esim. minuutti opiskelijaa kohti 20 opiskelijan luokassa yhtä tehtävää varten). Päätä ja viesti selvästi järjestyksestä ja ohjeista, kuinka keskustelu käydään tai kuinka kysymykset esitellään. Mitä viestintäkanavia sinä ja opiskelijasi hallitsette jo ja voiko niitä käyttää kurssilla?

Kysy ja kuuntele, mitä opiskelijoilla on jaettavanaan - ei pelkästään oppimisesta, vaan myös henkilökohtaisista kokemuksistaan ​​tässä haastavassa tilanteessa maaliskuussa 2020. Tuo jo neljä tulevaisuuden taitoa kurssillesi: viestintä, yhteistyö, kriittinen ajattelu ja luovuus ja lisää empatia. Tai kuten Irene Celino kauniisti toteaa: ”Ehdottaisin opiskelijoille, että he hyödyntävät näitä verkkokanavia paitsi yksilölliseen opiskeluun, myös löytämään uuden tavan kohdata ja kommunikoida, luomalla opintoryhmiä tai jakamalla mielipiteitään, sekä auttamalla ja saamalla apua, ei vain kursseihin liittyen, mutta myös koskien heidän tunteitaan ja pelkojaan. Mielestäni on erittäin tärkeää varmistaa, että verkkokokemus on myös ennen kaikkea positiivinen ja inhimillinen kokemus”. Jaa opiskelijoille neuvoja myös arjen rutiinien ylläpitämiseen ja tarvittaessa avun saamiseen.

Miten järjestää kurssin sisältö ja rakenne?

Hienoja esimerkkejä luentomateriaalien järjestämisestä ja jakamisesta  verkkosivustoina ovat Design with Movement -sivusto sekä myös Smart Svenska -sivusto. Hyvä käytäntö on ajatella materiaaleja verkko-oppikirjana ja suunnitella sitä kautta kurssia palveleva viestinnällinen rakenne. Tarjolla on monia esimerkkejä oppimisalustoista, joissa osassa on automaattinen arviointi opiskelijoiden oppimisen nopeaa palautteenantoa varten. Moodle-pohjainen oppimisen hallintajärjestelmämme mycourses.aalto.fi tarjoaa monia vaihtoehtoja kurssimateriaalin lataamiseen ja toimii pääasiassa kurssin organisointiin, kommunikointivälineenä kurssin osallistujien kanssa ja oppimisen arviointiin, mutta myös vaikkapa monivalintakysymysten rakentamiseen tai vertaisarvioinnin käyttöön kurssillasi.

Moodlesta on käytössämme myös avoin versio nimeltään openlearning.aalto.fi, jota voi käyttää alustana joko kurssin järjestämiseen MOOC-tyylillä tai itseopiskelukurssien tarjoamiseen. Katso tästä hieno esimerkki suomenkielen johdantokurssista. Toisinaan  kurssit sallivat käyttää myös oppimateriaaliaan muissa kontektsteissa, kurkkaa vaikkapa mitä Climate.Now tarjoaa.

Keskeinen kysymys on: mitä relevantteja oppimateriaaleja, podcasteja, videoita ja artikkeleita voit tarjota opiskelijoillesi nykyisistä online-sivustoista, ja mitä voit realistisesti ja ajallisesti tuottaa itse?

Olennaista tässä on sama kuin kaikessa kurssisuunnittelussa: mitkä ovat oppimistavoitteet ja miten ne kohdistetaan kurssin eri kohtiin? Mitä tapahtuu ennen kurssia, esim. tuleeko alussa vastata verkkokyselyyn, ja mitä tapahtuu viikolla 1 ja siitä eteenpäin? Voit vaikkapa suunnitella viikoittaisen Zoom-tunnin opiskelijoiden kanssa ja pyytää heitä lähettämään viikkotehtävät päivää ennen istuntoa, jotta voit auttaa ongelmakohtien kanssa.

Isommille kursseille (> 25 opiskelijaa) saatat tarvita useita Zoom-istuntoja eri ajankohtina tai antaa opiskelijoiden tavata keskenään verkossa. Jälkimmäisessä tapauksessa on erittäin suositeltavaa palkata avustaja jokaiselle verkkoistunnolle. Kurssin alumnit ovat erinomainen vaihtoehto avustajaksi, tai kurssin sisällä voit myös rekrytoida aktiivisia opiskelijoita jokaiselle kurssitapaamiselle.

”Opi tekemällä” -mantra toimii myös verkko-oppimisessa, joten pyydä aktiivisesti opiskelijoita  kirjoittamaan pohdintoja kurssin aiheista ja tekemään muita tehtäviä, jotka auttavat heitä oppimaan tekemällä (learning by doing!). Voivatko opiskelijat rakentaa tai luoda jotain etänä ja kommunikoida sen takaisin oppimisen arvioimiseksi? Järjestä kurssisi ketteriksi sprinteiksi. Jos pyydät opiskelijat vertaisarvioimaan toistensa töitä verkossa, heistä voi kasvaa asiantuntijoita, jotka sekä auttavat toisiaan oppimaan että oppivat samalla itse. Ajattele myös, kuinka paljon luennoit, ja kuinka paljon opiskelijoita voi pyytää tekemään esitelmiä sekä muiden hyödyksi että osoittamaan oman oppimisensa.

Usein kysytyt kysymykset

Miten järjestää interaktiivinen keskusteluhetki Zoomissa?

Ilmota opiskelijoillesi ajoissa, suositellusti viimeistään päivää aikaisemmin, että etätyöskentely sekä videotapaamiset järjestetään Zoomin (tai muun alustan) kautta.

Tässä muutamia Zoomin käyttöön liittyviä kysymyksiä:

• Miten Zoomin chat-toimintoa käytetään? (support.zoom.us)
• Miten jakaa näyttö Zoomin kautta? (support.zoom.us)
• Miten Zoomissa voi jakaa opiskelijoita pienempiin keskusteluryhmiin?(support.zoom.us)

Suunnittele Zoom-tapaamiset huolellisesti. Määrittele etukäteen esimerkiksi mitä tapaamisessa tullaan käsittelemään ja ilmoittamaan, mitä tapaamisen aikana luennoidaan, mistä keskustellaan sekä mistä asioista päätetään. Luo Zoom-tapaaminen ja lähetä URL-osoite opiskelijoillesi. Kerro opiskelijoillesi hyvissä ajoin, miten heidän tulee valmistautua yhteiseen tapaamiseen. Liittyykö aiheeseen esimerkiksi jokin artikkeli, johon heidän olisi hyvä tutustua? Miten heidän tulisi jakaa havaintonsa opitusta aiheesta? Tämän lisäksi on myös hyvä olla jonkinlainen varasuunnitelma niitä opiskelijoita varten, jotka eivät pysty syystä tai toisesta osallistumaan Zoom-tapaamisiin.

Yllätyksiä ja teknisiä ongelmia voi aina tulla vastaan, mutta näihin tilanteisiin voi varautua esimerkiksi luomalla yhteisen FaceTime- tai WhatsApp -ryhmän samanaikaisesti Zoom-tapaamisen kanssa. Käytä chat-toimintoa, audiota sekä näytön jakamista luovasti; kyse on joustavasta, nopeasta ja sujuvasta vuorovaikutuksesta. Voit myös valmistella osallistujille erilaisia rooleja tapaamista varten, sekä sääntöjä keskustelulle. Yksi hyvä käytäntö on aloittaa tapaamiset reflektiokierroksella. Zoom-tapaamisen päätyttyä, kaikille opiskelijoille kannattaa lähettää yhteenveto tapaamisesta. Mitä päätettiin? Mitä esiteltiin? Mistä keskusteltiin? Mistä asioista ilmoitettiin? Mitä opiskelijoilta odotetaan seuraavan tapaamisen osalta? Miten opiskelijat voivat valmistautua seuraavaan tapaamiseen ja mitä materiaaleja / sisältöä he tarvitsevat?

Kannusta myös opiskelijoita muodostamaan ryhmiä ja tapaamaan verkossa ryhmäkeskustelujen sekä yhteistyön merkeissä. Voit myös auttaa ryhmätapaamisten järjestäjien valinnassa. Käytä aktiivisesti erilaisia verkkokeskustelualustoja, kuten Presemoa, selaimella toimivaa työkalua, yhteisten ideoiden sekä kommenttien keräämiseen.

Miten luoda podcast ja jakaa se opiskelijoille?

Podcast-äänitys voidaan tehdä joko yksinkertaisesti puhelimella tai kannettavalla tietokoneella hyvän mikrofonin avulla. Mikäli mahdollista, äänitystilassa tulisi olla niin vähän kuin mahdollista  muuta melua, kuten ilmastointilaitteen, liikenteen tai muualta kantautuvan äänen aiheuttamaa melua. Voit myös äänittää podcastisi Panopton kautta, jolloin jaksojen jakaminen opiskelijoille on helpompaa. Olen käyttänyt SoundCloudia jakaakseni lyhyitä podcast-jaksoja, jotka tein Explorative Information Visualization -kurssillani. Tällä tavoin tekemiämme podcast-jaksoja voidaan jakaa sekä käyttää myös yliopistomme ulkopuolella.

Voit suunnitella podcastisi niin sanotusti yhden äänen (ihmisen)  podcastiksi tai käyttää haastattelutyyliä, kuten Cloud Reachers -podcastissa. Voit äänittää ja tallentaa podcast-jaksoja myös etäyhteydessä muiden maiden / yliopistojen asiantuntijoiden kanssa. Äänitin esimerkiksi yhden jakson Isabell Friesin kanssa ja toisen jakson Irene Celinon kanssa etäyhteyksien avulla. Vierailin myös äskettäin Sabba N. Quidwayn Sprint to Success with Design Thinking -podcastissa keskustelemassa tiedon visualisoinnista, ja tämäkin toteutettiin etänä. Kaikissa näissä podcasteissä kukin meistä nauhoitti omat äänensä, ja editointiprosessissa äänemme yhdistettiin yhdeksi kokonaiseksi jaksoksi. Kenen kanssa kaikista alasi asiantuntijoista haluaisit äänittää podcastin niin, että tuloksena syntyy oppimismateriaalia opiskelijoiden käyttöön? Nyt on aika sekä unelmoida että toimia, ja podcast saattaakin olla se oikea oppimismuoto sekä kanava kurssillesi. Puheen editoimiseen löytyy useita hyviä ja ilmaisia työkaluja, kuten Audacity.

Kuinka luoda online-videoita?

Koulutustarkoituksiin videomahdollisuuksien valikoima on laaja, myös vaadittavan koulutuksen ja videotuotannon osalta. Tekemällä oppiminen toimii ja pätee myös tällä osa-alueella täydellisesti. Yksinkertaisin tapa on kuvata video puhelimellasi tai käyttää Panoptoa. Voit tallentaa niin sanotun puhuva pää -videon, jossa kerrot kurssin oppimissisällöstä, käytät diojasi tai muuta visuaalista materiaalia. Tärkein tavoite on luoda suhteellisen lyhyitä videoita, joilla on selkeä tarina. Yksi hyvä idea on kehittää kysymys kuulijan mieleen, ja vasta sitten yrittää vastata siihen. Voit myös luoda animaatioita videoosi ohjelmistojen, kuten Powtoon tai GoAnimate, avulla.

Jos tuotat videoita studiossa, löytyy vaihtoehtoja vieläkin enemmän, esimerkiksi valopöydän käytöstä tai taustavalinnasta (valkoinen / musta tai käytännössä mitkä tahansa visuaaliset taustat käyttäen vihreää näyttöä). Katso inspiraatiota varten erillinen blogipostaus eri taustavaihtoehdoista. Kurssisi opiskelijat voivat myös luoda mahtavia videoita. Mitäpä jos antaisitkin opiskelijoillesi tehtäväksi  tuottaa videoita? Voit antaa opiskelijoille esimerkkikysymyksiä, joihin heidän tulee videoillaan vastata. Esimerkiksi, mitä opit viimeisimmässä verkkotapaamisessa tai luennolla? Kuinka voit soveltaa teoriaa (artikkelista, luentovideosta jne.) käytännössä, esimerkiksi kurssityöskentelyssä?

Mikäli opetuksesi vaatii tietynlaisen oppimistilan (kuten laboratorio, katso AALTOLAB), voit tallentaa siitä 360°-videoita soveltuvilla kameroilla. Myös useimmissa uusimmissa puhelimissa on panoraamakuvausmahdollisuus, mikä käytännössä palvelee samaa tarkoitusta. Kuvaamisen jälkeen voit merkitä ja liittää videoon tarvittavaa informaatiota ja jakaa tuloksen opiskelijoidesi kanssa. Työskentele iteratiivisesti ja joustavasti, jaa videoiden varhaiset versiot ja katso, auttavatko ne oppijoita oppimaan, ja kehitä videoita tarvittaessa. Ensimmäiset tuottamasi videot eivät välttämättä ole ihanteellisia, mutta ensi kerralla ne ovat jo paljon parempia.

Synkroninen vai asynkroninen (ei-reaaliaikainen) opettaminen?

Cohn ja Selzer (2020) Stanfordin yliopistosta ovat jakaneet hyvän kuvauksen synkronisesta (reaaliaikaisesta) vs. asynkronisesta (ei-reaaliaikaisesta) opetuksesta:

”Ohjaajilla on kaksi vaihtoehtoa fasilitoida luentoja etänä:

1. Synkroninen: Ohjaajat ja opiskelijat kokoontuvat samaan aikaan ja ovat vuorovaikutuksessa 'reaaliajassa' hyvin lyhyen tai 'melkein reaaliaikaisen' hetken ajan.

2. Asynkroninen: Ohjaajat laativat kurssimateriaalit opiskelijoille etukäteen. Opiskelijat voivat käyttää kurssimateriaaleja valitsemallaan hetkellä ja pidemmän ajanjakson ajan.

Ohjaajat voivat halutessaan osallistaa opiskelijansa synkornisesti tai asynkronisesti riippuen täysin kurssin sisällöstä tai opetettavasta materiaalista. Asynkronisilla ja synkronisilla opetusvaihtoehdoilla on useita etuja ja haittoja.

Synkronisen opetuksen edut:

1. Välitön henkilökohtainen osallistuminen opiskelijoiden ja ohjaajien välillä, mikä voi lisätä yhteisöllisyyttä ja vähentää eristyneisyyttä

2. Vastaanottavaisempaa ajatustenvaihtoa opiskelijoiden ja ohjaajien välillä, mikä voi estää väärinymmärryksiä

Synkronisen opetuksen haitat:

1. Haastavampaa aikatauluttaa ja löytää opiskelijoille ja ohjaajille sopivia yhteisiä aikoja

2. Jotkut opiskelijat saattavat kohdata teknisiä haasteita tai vaikeuksia, jos heillä ei ole nopeaa tai tehokasta WiFi -yhteyttä käytössään

Asynkronisen opetuksen edut:

1. Ajallisesti joustavampaa, mikä voi tehdä samanaikaisesti oppimiskokemuksista saavutettavampia erilaisille opiskelijoille ja myös tuoda aikaisemmat oppimismateriaalit saataville

2. Lisääntynyt kognitiivinen sitoutuminen, sillä opiskelijoilla on enemmän aikaa paneutua ja tutkia kurssin materiaaleja

Asynkronisen opetuksen haitat:

1. Opiskelijat voivat tuntea olevansa vähemmän henkilökohtaisesti tavoitettuja ja näin ollen tyytymättömämpiä ilman sosiaalista vuorovaikutusta muiden opiskelijoiden sekä ohjaajien välillä

2. Kurssimateriaali voidaan ymmärtää väärin tai sitä voidaan tulkita väärin ilman reaaliaikaista vuorovaikutusta.

Viimeiset ajatukset aiheesta – loppusanat

Verkko-oppiminen haastaa verkon tarjoajat ja palvelimet, joten mieti  huolellisesti, mitä kannattaa tehdä verkossa ja mitä opiskelijat voivat  tehdä etänä jopa kokonaan ilman verkkoliikennettä. Ajattelun oppiminen saattaa vaatia vain pitkän kävelylenkin. Soittamisen oppiminen vaatii instrumentin, nuotteja, ohjeet ja mieluiten opettajan. Joten, mitkä kurssisi aktiviteetit todella auttavat saavuttamaan oppimistavoitteet?

Mitä muita vaihtoehtoja on?

Päivitämme ja lisäämme uusia lähestymistapoja tähän postaukseen, mutta sillä aikaa, tarkista mitä erilaisia lähestymistapoja Aalto Online Learningin pilotit ovat käyttäneet opetuksen ja oppimisen saamiseksi verkkoon. Nämä lähestymistavat vaihtelevat videotuotannosta ja koulutuspeleistä sosiaaliseen online-vuorovaikutukseen, tai virtuaalitodellisuudesta lisättyyn todellisuuteen tarinan kerrontaa käyttäen tai kielten oppimista varten, tai verkko-oppikirjoista ja automaattisesta arvioinnista mukautettuun oppimiseen.

Kirjoittaja: Tomi Kauppinen, projektipäällikkö, Aalto Online Learning, Aalto-yliopisto
13. maaliskuuta 2020, päivitetty 14.-18. maaliskuuta 2020

Tämä työ on lisensoitu Creative Commons Attribution-NonCommercial-ShareAlike 4.0 International -lisenssillä.

Blogi englanniksi: Enabling learning and teaching online in challenging times

https://onlinelearning.aalto.fi