Geoinformatiikan ja avaruustekniikan asiantuntija Jarkko Koskinen, Insinööritieteiden korkeakoulun Vuoden alumni 2021

Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen ylijohtaja, professori Jarkko Koskinen on nimitetty Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun Vuoden 2021 alumniksi. Tunnustus myönnettiin nyt kuudennen kerran.

”Jarkko Koskinen on kansainvälisesti tunnettu geoinformatiikan asiantuntija, joka on tuonut alaa tunnetuksi Suomessa ja edistänyt aktiivisesti sidosryhmien ja Aalto-yliopiston välistä yhteistyötä. Hän on toiminut myös rakennetun ympäristön laitoksen tenure track -professorien neuvottelukunnassa”, toteaa Insinööritieteiden korkeakoulun dekaani Gary Marquis.

”Koskinen on tehnyt kaukokartoitus- ja paikkatietomenetelmiä tunnetuksi sekä tieteessä että koko yhteiskunnassa. Hän on vieraillut kouluissa kannustamassa nuoria opiskelemaan alan perusteita; luonnontieteitä, matematiikkaa ja tietotekniikkaa. Koskinen on ollut puhujana Insinööritieteiden korkeakoulun maisteriopiskelijoiden perehdyttämispäivissä ja edistänyt osaltaan opiskelijoiden pääsyä alan kesäharjoitteluun sekä myöhemmin tutkimusavustajiksi.”

Jarkko Koskinen on seurannut aitiopaikalta oman alansa vauhdikasta kasvua.

”Paikkatietoala on juuri nyt valtavan kehityksen parissa ja geoinformatiikan osaajille on enemmän kysyntää kuin koskaan. Maailman suurimpien yritysten joukossa monet, kuten Google, Microsoft, Apple ja Huawei ilmoittavat yhdeksi toimialakseen paikkatiedot. Robotisaation ja digitalisaation kautta reaaliaikaisia tarkkoja ja laadukkaita paikkatietoja sekä paikannustietoja tarvitaan kaikkialla. Alan työnäkymät ovat valtavat”, hän kertoo.

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulu nimittää Vuoden alumnin tukeakseen korkeakoulun sidosryhmätyötä ja edistääkseen keskustelua yhteiskunnallisesti vaikuttavien alumnien ja korkeakoulun välillä. Insinööritieteiden korkeakoulun Vuoden alumni valittiin tänä vuonna kuudetta kertaa.

Ansiokas ura alkoi lumesta

Jarkko Koskinen valmistui diplomi-insinööriksi Teknillisen korkeakoulun rakennustekniikan ja maanmittauslaitoksen osastolta vuonna 1994. Diplomityön aiheena oli lumen kaukokartoitus SAR-kuvilta. Tekniikan tohtoriksi hän väitteli vuonna 2001 TKK:n sähkö- ja tietoliikennetekniikan osastolta. Väitöstutkimuksessaan hän seurasi lumen sulamista mikroaaltotutkan avulla ja kehitti menetelmän, joka loi pohjaa Suomen ympäristökeskuksen operatiiviselle lumen sulamisen seurannalle.  

Koskisen laaja kansainvälinen kokemus alkoi karttua heti väitöksen jälkeen, jolloin hän työskenteli muun muassa Euroopan avaruusjärjestössä (ESRIN) Italiassa ja NASAn palveluksessa Kaliforniassa. Vuonna 2000 hän palasi Suomen ympäristökeskukseen, josta siirtyi Tekesiin koordinoimaan kansallista kaukokartoitusohjelmaa ja kansainvälistä yhteistyötä. Koskinen toimi kahdeksan vuotta Suomen Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessorina kaukokartoituksen, sääsatelliittien ja säätutkien parissa (2003–2011), kunnes hänet nimitettiin Geodeettisen laitoksen ylijohtajaksi vuonna 2011. Tutkimuslaitosuudistuksen yhteydessä Geodeettinen laitos yhdistettiin Maanmittauslaitokseen ja se muodosti Paikkatietokeskuksen. Siitä lähtien Koskinen on toiminut Maanmittauslaitoksen ylijohtajana, jonka vastuulla on Paikkatietokeskus, FGI.

Hän on toiminut useissa kansainvälisissä ja kansallisissa luottamustehtävissä ja on tällä hetkellä Euroopan Avaruusjärjestön delegaatti, Maanpuolustusasian neuvottelukunnan- ja Suomalaisen tiedeakatemian jäsen.

Esittelyssä Vuoden alumni 2021 Jarkko Koskinen

Kertoisitko itsestäsi ja urapolustasi? Miten sinusta tuli paikkatiedon asiantuntija?

Kaikki on suurta sattumaa. Loimaalla asuessani isäni kannusti kesätöihin maanmittariksi, kuten oli itsekin ollut. Työskennellessäni Loimaan kaupungin mittausosastolla huomasin, kuinka mukava homma se oli, ja maaseudulla maanmittarin hommat olivat erittäin arvostettu tehtävä. Koska olin koulussa hyvä matematiikassa ja luonnontieteissä, päätin hakeutua TKK:lle lukemaan maanmittariksi. Toisen opiskeluvuoden jälkeen kiinnostuin fotogrammetriasta ja kaukokartoituksesta ja hain kesätöihin Fotogrammetrian laboratorioon. Professori Haggren oli jo kuitenkin täyttänyt kesätyöpaikat, mutta neuvoi minua laittamaan paperit uuteen Avaruustekniikan laboratorioon, jota professori Hallikainen johti. Kiinnostuksestani tutkimukseen ja urani vauhdikkaasta kehittymisestä saankin kiittää juuri näitä professoreita, joiden kontaktien avulla pääsin mielenkiintoisiin projekteihin ja ulkomaan vierailuihin.

Mikä on alalla kiinnostavinta juuri nyt?

Paikkatietoala on juuri nyt valtavan kehityksen keskiössä. Maailman suurimpien yritysten joukkoon kuuluvat Google, Microsoft, Apple ja Huawei ilmoittavat yhdeksi toimialakseen paikkatiedot. Robotisaation ja digitalisaation kautta reaaliaikaisia tarkkoja ja laadukkaita paikkatietoja ja paikannustietoja tarvitaan kaikkialla. Alan työnäkymät ovat valtavat.

Minkälaisia urapolkuja geoinformatiikka tarjoaa nuorille?

Geoinformatiikan ala on kuuma, ja USA:ssa ja Kiinassa alan osaajat revitään käsistä. Työmahdollisuuksia on valtavasti. Älyliikenne, Digitaaliset kaksoset, robotisaatio, kaikki ne kaikki tarvitsevat geoinformatiikan osaajia. Lukemalla nyt geoinformatiikkaa olet varmasti tulevaisuuden osaaja.

Mitkä ovat neuvosi tekniikan alaa harkitseville opiskelijoille? Mitä kannattaa opiskella ja millaisia taitoja kannattaa kehittää tulevaisuutta varten?

Tekniikan opiskelu on hauskaa ja Aalto on mahtava paikka. Perusteet kannattaa hallita hyvin ja matematiikkaan ja fysiikkaan kannattaa satsata. Muuten oma mielenkiinto ja harjoittelu ja työpaikka varmasti ohjaavat lukuisia erikoistumisvalintoja.

Opiskeluajan paras oppi, josta on ollut apua työelämässä? 

Opiskelukaverit ja verkostoituminen. Aalto tarjoaa erinomaisen alustan tulevaisuuden osaajien ja päättäjien verkostoitumiseen - opiskelijaelämää kannatta viettää opintojen ohessa.

Mikä on mielestäsi paras ilmastoteko?

Ilmastoasioissa kuuntelen mielelläni edellisen esimieheni WMO:n pääsihteeri Petteri Taalaksen mielipiteitä. Minusta hänellä on varsin pragmaattinen käsitys siitä mitä pitää ja kannattaa tehdä. Minusta jokainen meistä voi omilla teoilla ja valinnoilla kantaa kortensa kekoon ilmastonmuutoksen torjunnassa ja sopeutumisessa.