Huippututkimuksesta hyötyvät sekä yliopisto että yritys, toteavat yhteistyön osapuolet Aalto-yliopistossa ja Saab-konsernissa. Tutkimuksen avulla on jo vuosikymmenen ajan syntynyt uutta huipputeknologiaa yrityksen käyttöön.
”Yhteistyö on kehittynyt vähitellen molemminpuolisten ponnisteluiden ansiosta nykyiselle tasolleen”, Saab Finlandin teknologiajohtaja Petteri Alinikula sanoo.
Pääyhteistyömalliksi on muodostunut väitöskirjayhteistyö. Saab rahoittaa noin kymmentä Aallon tohtoriopiskelijaa vuodessa.
”Yhteistyölle on kehittynyt hyvä brändi ja maine siitä, että asiat osataan tehdä oikein. Olemme viimeisten vuosien aikana saaneet tosi hyviä tohtoriopiskelijoita mukaan ja laajaa kiinnostusta opiskelijoiden suunnalta, mihin on varmasti myös vaikuttanut keskustelu huoltovarmuuden ja erityisesti tietopääoman huoltovarmuuden tärkeydestä Euroopassa”, Alinikula toteaa.
Alinikula kehuu Aallon tutkimusportfoliota, josta löytyy Saabille juuri oikeat ja tärkeät aiheet liittyen antenneihin, mikroaaltotekniikkaan, mikroelektroniikkaan, digitaaliseen signaalinkäsittelyyn ja koneoppimiseen. Kiitosta saavat aktiiviset professorit, jotka ovat ongelmanratkaisijoita ja arvostavat tutkimushaasteita ja tutkimuskysymyksiä, joita Saab tuo yhteiseen pöytään.
”Tärkein työtehtävänäni on taata, että Saab Finlandilla on pääsy parhaisiin teknologioihin ja tutkimukseen. Saabin tuotteet ovat monimutkaisia, korkean teknologian järjestelmiä. Yliopistoyhteistyöllä on tärkeä rooli siinä, että Saabilla on erittäin kilpailukykyiset tuotteet, ja tämä on myös huomattu laajasti koko Saab-konsernissa.”
Radiotekniikan tutkimusryhmää johtava professori Ville Viikari sanoo, että yhteistyö on auttanut ohjaamaan tutkimustyötä oikeaan suuntaan ja ymmärtämään uudella tavalla myös yritysten tarpeita.
”Yksi tärkeimpiä tavoitteitamme on kouluttaa alojensa huippuosaajia ja tiivis yritysyhteistyö on yksi tärkeä keino toteuttaa tavoitettamme”, hän sanoo.
Yhteistyön ansioksi voidaan lukea Saabin saamat kutsut eurooppalaisen puolustusrahaston, European Defence Fundin, hankkeisiin. Lisäksi Wallenberg AI, Autonomous Systems and Software Programin (WASP) ja Aallon tutkimusohjelman yhteistyö on lähtenyt hyvin käyntiin. Ohjelmassa on aloitettu jo kahdeksan postdoc-tasoista projektia.
Teollisuuden tohtoriopiskelijoista hyvää palautetta
Alinikula on työurallaan nähnyt, kuinka suuri haaste on teknologian siirto tutkimuksesta yrityksen käyttöön. Hän nostaa esiin teollisuuden tohtoriopiskelijat, jotka tekevät töitä neljänä päivänä viikossa tutkimusryhmässä ja yhtenä päivänä viikossa Saabin tiloissa tutustuen yrityksen toimintaan ja tuotelinjastoon. Mallista on saatu hyvää palautetta kaikilta osapuolilta.
”Olemme saaneet hyvää palautetta opiskelijoilta. He ovat olleet erityisen tyytyväisiä siihen, että saavat tehdä täysipäiväisesti tutkimustyötä, mutta kokevat kuuluvansa myös Saab-yhteisöön”, Saabin avainasiakaspäällikkö Susanna Jaarmo Aallosta vahvistaa.
Yliopistoyhteistyötä suunnitteleville yrityksille Alinikulalla on yksi vinkki: yhteistyöhön kannattaa suhtautua pitkäjänteisesti. Hän muistuttaa, ettei tuloksia synny yhdessä tai kahdessakaan vuodessa, ja että hyvän yhteistyön perusta on luottamus.
”Vaikka työ on pitkäjänteistä, joskus projekteista syntyy nopeita innovaatioita. Meillä yksi esimerkki on uusi antennikonsepti, niin sanottu näkymätön antenni. Tutkimuskysymys esitettiin meidän puoleltamme ja ratkaistiin Aallossa. Nyt tuote on menossa kaupallistamisvaiheeseen tuotekehitysyksikössämme Göteborgissa”, Alinikula paljastaa.
Saab-konsernissa on huomattu, että väitöskirjaprojektit ovat hyvin itsenäisiä.
”Jos vielä jotain voisimme parantaa, niin toivomme, että tekemisen malli muuttuisi enemmän professoreiden ja alojen yhteistyöksi. Uskon, että monialaisuudesta voisi löytyä uusia ja yllättäviä innovaatioita”, Alinikula sanoo.
Lisätietoa:
Petteri Alinikula
CTO Saab Finland
[email protected]
Susanna Jaarmo
Corporate Relations Manager
[email protected]