"Ajankäyttötavoillamme on paljon merkitystä"
Creative Sustainability -ohjelman johtaja Mikko Jalas kertoo mietteitään omavaraisuudesta ja kestävyydestä.
Kiertotalouden toimintamallit ovat tärkeitä tulevaisuuden taitoja
Muutos kohti kestävämpää yhteiskuntaa edellyttää uudenlaisia toimintatapoja. Aalto-yliopiston Innovative Approach to Circular Economy -pilottikurssi on kiertotalouden, taiteen ja kulttuurisen muutoksen monitieteinen tutkimusmatka.
"On jo pitkään tiedetty, että luonnonvarat ehtyvät, ja talouden ja yhteiskunnan tulee silloin toimia uudella tavoin. Kiertotalousajattelu on ensimmäinen askel uuteen suuntaan, mutta sitäkin pitää vielä kehittää ja testata", sanoo Innovative Approach to Circular Economy -pilottikurssista vastannut Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liiton toiminnanjohtaja, taiteen tohtori Riikka Mäkikoskela. Kurssi on osa Sitran rahoittamaa kiertotalousopetuksen kehityshanketta Aalto-yliopiston muotoilun laitoksella ja kuuluu yliopiston kaikille yhteisiin taideopintoihin (University Wide Art Studies, UWAS).
Kiertotaloutta on tutkittu vielä vähän. Kurssiohjelmassa oli asiantuntijoiden ja taiteilijoiden vierailuluentoja, mutta pääpaino oli käytännönläheisessä työpajatyöskentelyssä. Pienen mittakaavan projektien avulla kokeiltiin käytännössä, millaisia uusia tekemisen tapoja tarvitaan, jotta materiaalit kiertävät, niiden käyttö vähenee ja tuotteiden elinkaaret pitenevät.
Mäkikoskelan mukaan teoria ja käytännöt eivät vielä kohtaa. Tiedämme ratkaisuja, mutta ne vaativat vaivannäköä jalkautuakseen arkeen. Konkreettinen testaaminen voi olla ensimmäinen askel uusien käytäntöjen ja toimintakulttuurin opettelussa.
"Dystopioiden sijaan lähestymistapamme oli pilottikurssilla rakentava – mitä jos loppua ei tulekaan, vaan opimme toimimaan viisaammin? Kun näkee käsiensä jäljet, voi oivaltaa vaihtoehtoisia tapoja toimia", Mäkikoskela kertoo. Opiskelijat rakensivat muun muassa kierrätetyistä tiilistä kapean grillin, jonka lämmöntuotannon hyötysuhde oli mahdollisimman hyvä. Grilliä ei muurattu, jotta tiilet voi helposti purkaa ja käyttää myöhemmin uudelleen.
Epävarmuuden ja ristiriitojen sietäminen sekä luottamus omaan näkemykseen ja tekemiseen on taiteelliselle työskentelylle ominaista, ja joillekin kurssilaisille tämä oli täysin uusi tapa opiskella. "Myös ympäristöasiat ovat moninaisia. Toisissa lähteissä kangaskassi on ekologisempi kuin muovipussi, ja toisissa väitetään päinvastoin. On kuitenkin selvää, ettei kuluttamiseen pohjaava elämäntyylimme, joka vaatii neljän maapallon resurssit, voi jatkua", Riikka Mäkikoskela painottaa.
Uudenlainen tapa ajatella vaatii vahvaa näkemystä
Mäkikoskela korostaa, että Suomessa on jo paljon hyviä kiertotalouden mukaisia käytäntöjä, kuten kirjastolaitos. Vielä 1950-luvulla sotien jälkeen monet suomalaiset elivät omavaraistaloudessa pientiloilla. Materiaalihävikkiä ei juuri jäänyt ja kaikki käytettiin moneen kertaan. "Kaikkea ei tarvitse keksiä uudelleen kiertotaloudessa, vaan vanhoista keinoista voidaan ammentaa nykyiseen elämään sopivia keinoja."
Näitä oivalluksia tukee professori Mikko Jalaksen johdolla Otaniemen kampusalueelle tehty kiertotalouden kokeilu- ja opetusalue, Test Site, jota hyödynnettiin myös tällä kurssilla. Osa opiskelijoista piti viljelypalstaa vanhana keksintönä. Kyse on kuitenkin siitä, miten vanhaa yhdistetään uuteen – onnistuuko joku näkemään yhdistelmissä täysin uudenlaisia ratkaisuja, joiden toimivuutta Test Sitella on mahdollista kokeilla?
Pilottikurssi vaati opiskelijoilta aktiivista roolia. Kun valmiita, oikeita ratkaisuja ei ollut, kurssi saattoi viedä paljon aikaa. "Oman näkemyksen hakeminen vaatii juuri epävarmuuden sietokykyä sekä sitkeyttä. Pitää kokeilla erilaisia lähestymistapoja, ja muokata ajatteluaan ja toimintaansa, että hahmottaa, mistä on kysymys", Mäkikoskela kertoo.
Hän pohtii, ettei meillä tunnu olevan aikaa ajatella nykyisessä suoritusputkessa. "Tärkeä tulevaisuuden työelämätaito on se, miten pystymme mahdollisimman hyvin siirtymään suorittavasta toiminnasta isoihin kokonaisuuksiin ja uutta luovaan tilaan." Myös taiteilijan työhön kuuluu suorittavaa työtä, kuten kirjanpitoa, verotusta tai rahoituksen hakemista. Välillä luovan työn osuus voi olla pienikin.
"Kaikki pystyvät oppimaan luovan työskentelyn, kaikissa asuu edelleen se leikkivä lapsi. Olennaista on kuitenkin se, miten pääsemme erilaisesta työskentelymoodista toiseen tarvittaessa nopeasti. Tähän pitäisi löytää uusia käytäntöjä. Toisaalta uusi ajattelu ei synny koskaan tyhjästä, vaan se rakentuu vanhan päälle. Kokemuksen avulla voi päästä nopeasti hyviin tuloksiin yhdistellen yllättävällä tavalla olemassa olevia asioita."
Monialaisuus ja laaja-alaisuus edellyttävät monipuolista pedagogiikkaa
Kiertotalouskurssin pedagogiikka kannusti tiimityöskentelyyn, verkostoitumiseen sekä alojen väliseen vuorovaikutukseen. Yhteisöllisyyden rakentamisessa hyödynnettiin yhteisöllisen ja julkisen pedagogiikan menetelmiä. Laajempia yhteiskunnallisia näkökulmia ilmaistiin ympäristö- ja yhteisötaiteen keinoin.
"Kuvataiteelliset käytännöt ovat hirvittävän hyviä, kun pitää visioida uutta. Taiteen vahvuus on uskallus miettiä erilaisia ratkaisuja, vaikka ei vielä tiedetä, mikä lopputulos tulee mahdollisesti olemaan."
Opiskelijoilla oli hyvin erilaisia taustoja, mikä edellytti opettajalta tavallista suurempaa herkkyyttä ja havainnointia. Monet olivat opiskelleet itsenäisesti vain teoreettisia asioita tekemättä mitään käsillään. "Osalle opiskelijoista taas tuotti vaikeuksia se, ettei minulla ollut heille valmista kurssisuorituskaavaa, sillä tarkka ennalta määrittely ei kuulu taiteen käytäntöihin", Mäkikoskela kertoo.
"Monialaisuus teki kurssista kiinnostavan opettajalle. Kauppatieteilijät tietävät minua paremmin taloudesta: he ymmärtävät, mitä pitää miettiä, kun tehdään uusi tuote. Olin myös hämmästynyt siitä, miten syvällä taiteellisessa toiminnassa esimerkiksi insinööriopiskelijat olivat ja tekivät taideteoksia tekoälyn kanssa. Taidealojen opiskelijoille tämä oli mahdollisuus avartaa ajattelua ja oppia työskentelemään erilaisten osaajien kanssa. Myös verkostot laajenivat."
Teksti: Tiina Toivola
Kuvat: Elisa Dametto
Otaniemen kampusalueelle rakennettiin kiertotalouden kokeilu- ja opetusalue yhteistyössä opiskelijoiden ja yliopiston henkilökunnan kanssa Sitran, HSY:n ja ACRE:n tuella. Alueen tavoitteena on mahdollistaa kiertotalouteen liittyvien kokeilujen ja tapahtumien toteuttaminen. Aluetta hyödynnetään opetuksen lisäksi myös kiertotalouden tutkimusalueena Aalto-yliopiston eri korkeakoulujen laitoksilla.
University-Wide Art Studiesin opetusohjelma julkaistu
Kaikille Aalto-yliopiston opiskelijoille avointen taide- ja muotoiluopintojen (UWAS) vuoden 2019–2020 kurssiohjelmaan voi nyt tutustua ja ilmoittautua verkossa.
Unfolded
Unfolded -lehti esittelee luovuuteen ja vastuullisiin muutoksiin liittyviä monialaisia hankkeita, kokeiluja ja ajattelumalleja.
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
Väitöskirjoille tulossa uudet kannet, kirjoituspohjat ja uusi tilaustapa
Väitöskirjojen tilausalusta vaihtuu 30.11.2024 jälkeen. Väitöskirjoja varten on myös suunniteltu uudet kannet ja kirjoituspohjat.
Pelaavat hanskat ja halaava paita – Aallon tutkijat pitivät työpajan älykkäistä puettavista laitteista chileläisille opiskelijoille
Katso videot opiskelijoiden luovista projekteista!
Yhä harvempi yliopisto-opiskelija jää kotiseudulleen Suomen suurimmissa kaupungeissa – uusi selvitys näyttää kaupunkikohtaiset erot
Aalto-yliopiston kaupunkitaloustieteen tutkimusryhmä AlueAvain on tarkastellut Tilastokeskuksen yksilötason rekisteriaineistojen avulla yliopisto-opiskelijoiden muuttoliikkeitä Suomen suurimmissa kaupungeissa viimeisten 20 vuoden aikana. Tarkastelussa vertailtiin erikseen pääkaupunkiseudun kuntia sekä Tamperetta, Turkua ja Oulua.