Laaja tutkimushanke: Monipaikkaisen työn yleistyminen muuttaa työelämää
Monipaikkainen työ muuttaa työelämää pysyvällä tavalla. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun ja Tampereen yliopiston sekä yritysten ja organisaatioiden yhteistyössä toteutettava tutkimushanke pureutuu reaaliaikaisesti käynnissä olevaan muutokseen.
Monipaikkaisen työn valmiudet ja käytännöt -tutkimushanke alkoi osallistuvien organisaatioiden aloituskeskusteluilla syyskuun alussa. Mukana on kymmenen eri alojen yritystä ja julkista organisaatiota, joissa on meneillään muutosprosessi kohti entistä monipaikkaisempaa työtä.
Monipaikkaisella työllä tarkoitetaan järjestelyä, jossa työtä tehdään useissa sijainneissa. Työn tekemisen paikkoja voivat olla työnantajan tila, koti, yhteisöllinen tila (co-working space) tai jokin yleinen tila, kuten kahvila, kirjasto tai kulkuneuvo. Kokonaisuus muodostuu fyysisten tilojen, tieto- ja viestintäteknologian tarjoamien virtuaalisten tilojen ja sosiaalisen ympäristön yhdistelmistä.
Koronapandemia kiihdytti työn tekemistä monipaikkaisesti. Etenkin tieto- ja asiantuntijatyötä koskettava työtapojen ja -ympäristöjen muutos lisää tarvetta digitaaliseen viestintään sekä moninaisempiin työaikoihin ja -työympäristöihin. Muutoksen on havaittu vaativan uudenlaista johtamista, osaamista, uusia käytäntöjä, työkaluja ja tiloja.
Monipaikkainen työ muuttaa työelämää pysyvällä tavalla. Nyt käynnistyneen tutkimuksen tavoitteena on tukea suomalaisia työpaikkoja kehittämään monipaikkaista työtä tutkimuspohjaisen tiedon avulla. Hankkeessa luodaan työpaikoille monipaikkaisen työn arviointi- ja kehittämismalli ja tutkitaan hyviä käytäntöjä. Hanke toteutetaan monimenetelmällisenä tutkimuksena kymmenen kohdeorganisaation kanssa.
Tutkimus tuo tietoa tuottavuudesta ja käytännön ratkaisuja
Kauppakorkeakoulun tieto- ja palvelujohtamisen laitoksen asiantuntijat, tutkija Juha Eskelinen ja professori Markku Kuula, nostavat esiin työhyvinvoinnin lisäksi monipaikkaisen työn käytäntöjen lyhyen ja pitkän aikavälin tuottavuusvaikutukset. He pyrkivät ymmärtämään tuottavuuden kysymyksiä kymmenen mukana olevan kohdeorganisaation ja niiden suuren työntekijämäärän kautta.
”Lisäksi pyrimme tutkimuksen myötä selkiyttämään työnteon muotoihin liittyvää moninaista käsitteistöä. Selkeät käsitteet auttavat työpaikoilla ja tutkijayhteisössä käytäviä keskusteluja”, Kuula ja Eskelinen kertovat.
Käsitteistön ja lähestymistapojen moninaisuuden selkeyttäminen kiinnostaa myös Workspace Oy:n asiantuntijoita. Workspacen toimitusjohtaja Sini Norta, asiantuntija Minni Miettinen ja projektipäällikkö Susanne Mansner nostavat esiin organisaatioiden konkreettisen tilanteen tarkastelun tärkeyden.
”Ratkomme näitä asioita jo vauhdilla asiakkaidemme kanssa. Hanke syventää ymmärrystä monipaikkaisen työn mukanaan tuomista muutospaineista organisaatioissa, tarvittavista kyvykkyyksistä sekä kerää kokemuksia käytännön ratkaisuista toimivaan monipaikkaiseen työhön”, Workspacen tiimi kiteyttää.
Tutkimustiedon kautta ratkaisuja myös työhyvinvoinnin haasteisiin
Tampereen yliopiston työhyvinvoinnin tutkimusryhmän asiantuntijat, projektipäällikkö Riitta-Liisa Larjovuori, tutkija Laura Bordi ja tutkimusjohtaja Kirsi Heikkilä-Tammi, vastaavat hankkeessa monipaikkaisen työn käytäntöjen tutkimuksesta.
”Ryhmämme tavoittelee tutkimusperäistä tietoa meneillään olevasta muutoksesta ja ratkaisuja monipaikkaisen työn työhyvinvoinnin haasteisiin”, tutkimusjohtaja Kirsi Heikkilä-Tammi sanoo.
”Kyse on esimerkiksi siitä, millaiset käytännöt tukevat yhteisöllisyyttä hajautetussa työssä ja organisaatioissa. Entä millaisia uudenlaisia johtamisen käytäntöjä tarvitaan tukemaan työn tekemistä?”
Kaksivuotinen tutkimushanke
Tutkimushanke on kaksivuotinen (1.9.2022–30.9.2024) ja pääasiallisena rahoittajana toimii Työsuojelurahasto. Tutkimuksen toteuttavat Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, Tampereen yliopiston Johtamisen ja talouden tiedekunnan Työhyvinvoinnin tutkimusryhmä sekä Workspace Oy. Mukana ovat seuraavat organisaatiot: Yleisradio, Senaatti-kiinteistöt, Suomen ympäristökeskus SYKE, SRV Rakennus, Geologian tutkimuskeskus GTK, Maanmittauslaitos, Tampereen yliopisto sekä Aalto-yliopisto, Porvoon kaupunki ja Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda.
Lisätietoja:
Vieraileva tutkija Juha Eskelinen, 040 081 3858, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Tutkimusjohtaja Kirsi Heikkilä-Tammi, 050 526 7751, [email protected], Tampereen yliopisto, MAB, Työhyvinvoinnin tutkimusryhmä
Projektipäällikkö Susanne Mansner, 050 363 7678, Workspace Oy
Tieto- ja palvelujohtamisen laitos
Tieto- ja palvelujohtamisella viitataan tiedon ja digitaaliteknologian luovaan hyödyntämiseen liiketoiminnassa ja siirryttäessä teollisesta tuotannosta palveluvoittoiseen tuotantoon.
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
Uusi ympäristöystävällinen menetelmä selluloosan muokkaukseen kestäviä materiaaleja varten
Aalto-yliopiston tutkijat ovat kehittäneet selluloosan muokkausmenetelmän, jossa myrkyllisiä liuottimia käytetään alle kymmenesosa perinteisiin menetelmiin verrattuna. Innovaatiota on mahdollista soveltaa ympäristöystävällisiin nanokomposiitteihin, selluloosapohjaisiin membraaneihin ja biolääketieteellisiin laitteisiin, jotka tukevat kestävää materiaalikehitystä.
Kouvolan tyhjät kiinteistöt käyttöön kiertotalousrakentamisella
Aallon opiskelijat etsivät ratkaisuja Kouvolan kaupungin kiinteistöongelmiin.
OP Ryhmän Tutkimussäätiön rahoittama hanke on selvittänyt muun muassa pankkiirien sukulaisten sijoitusintoa, ulkonäön vaikutusta palkkaukseen ja varjopankkitoimintaa
Aalto-yliopiston, Jyväskylän yliopiston ja Vaasan yliopiston toteuttama kolmivuotinen tutkimushanke on pureutunut rahoitusalaan ja rahoitusinstituutioihin tavanomaista syvemmälle. Hankkeen eri tutkimuksissa onkin jo paljastunut paljon perinteisen pankkitutkimuksen yli ulottuvaa – ja yhtä lailla arvokasta – tietoa.