Meidät on nähty! Elokuvan tulevaisuus esillä Porin SuomiAreenalla

Cannes, Sundance, Venetsian ja Berliinin elokuvajuhlat, Oscarit – suomalainen elokuva saa tunnustusta maailman merkittävimmillä areenoilla laajemmin kuin koskaan. Uusien elokuvantekijöiden ote on monimuotoista, persoonallista ja raikasta. Meneillään on sukupolvenvaihdos ja sen myötä iso kulttuurinen muutos.

Aalto-yliopiston elokuvataiteen laitos ELO on merkittävä toimija kotimaisella elokuva- ja audiovisuaalisella alalla, sillä se tarjoaa ainoana Suomessa yliopistotason elokuvataiteen koulutusta. Suuri osa elokuvan ja tv-draaman nykyisistä ja tulevaisuuden tekijöistä opiskelee tai on opiskellut ELOlla.

Nykyisten ja tulevaisuuden elokuvantekijöiden teoksiin on nyt mahdollista tutustua Porin SuomiAreenalla, Aalto-yliopiston Meidät on nähty! -lyhytelokuvatapahtumassa. Porin Taidemuseossa tiistaina 12.7. klo 11-18 pyörii kuusi ELOn opiskelijaelokuvaa tauotta. Voit vain saapua paikalle ja istahtaa nauttimaan.

Samat elokuvat on mahdollista nähdä syyskuussa myös Helsingin Oodissa ja osa on nyt nähtävissä YLE Areenassa:

Hei hei Tornio

Kaikki äitini puhelut

Haikara

Perintö

Aalto-yliopisto mukana SuomiAreenalla

SuomiAreena on Suomen suurin yhteiskunnallinen keskustelutapahtuma, jossa nostetaan vuosittain esiin teemoja ja tekoja, jotka vievät suomalaista yhteiskuntaa kohti parempaa. Aalto-yliopisto haluaa tämän vuoden SuomiAreenalla herättää keskustelua audiovisuaalisen alan tulevaisuudesta. Elokuva- ja tv-tuotannoista on mahdollista kehittää Suomen luovan talouden veturi, kunhan alan toimintaedellytykset turvataan. Avainasemassa tässä kehityksessä on korkeakoulutasoinen av-alan koulutus.

Audiovisuaaliset alat rakentavat kulttuurista pääomaa

Elokuva ja muut audiovisuaaliset teokset rakentavat ja kommentoivat kansallista identiteettiä. Ne taltioivat, välittävät ja esittävät paikallisia kulttuurisia piirteitä, ja niihin tiivistyy kullekin ajalle ja yhteisölle merkityksellisiä asioita. Lisäksi elokuvat ja sarjat kantavat kulttuurista muistia eteenpäin ja turvaavat osaltaan suomen kielen asemaa.

Tämä on arvokasta kulttuurityötä, joka heijastuu meihin suomalaisiin mutta myös ulkoiseen Suomi-kuvaan. Ei ole yhdentekevää, millaisia tarinoita kerromme. Viime vuosina moniäänisyys suomalaisessa elokuvassa on lisääntynyt merkittävästi. Toimintaelokuvien ja huumorin rinnalle on syntynyt uudenlaista tarinankerrontaa omakohtaisemmista ja jopa arkisista kokemuksista. Tekijöiden kirjo rikastuttaa ja tuo elokuvakerrontaan tuoreita näkökulmia.

Aalto-yliopiston elokuvataiteen laitos ELOn koulutus tarjoaa tilaa ja työkaluja oman äänen ja taiteellisen näkemyksen löytämiseen. Omaäänisyys onkin koulutuksen johtotähti, ja nimenomaan korkeakoulutasoisen koulutuksen vahvuus. Menestyvä elokuvakerronta syntyy viime kädessä tekijälähtöisyydestä ja intohimosta. 

Audiovisuaalinen sisällöntuotanto on huippuosaamista

Audiovisuaalisten sisältöjen tekeminen on korkeatasoista taiteellista, teknologista ja liiketoiminnallista osaamista vaativaa tiimityötä.

Tuotannot vaativat kalliita laitteistoja ja studiotiloja sekä yleensä suuren työryhmän. Työssä tarvitaan johtamistaitoja, yrittäjyyttä, ymmärrystä työhyvinvoinnista ja ryhmädynamiikasta. Tekijäoikeuskysymykset vaativat tuekseen juridiikan osaamista.

Suomessa ala on viime vuosina ammattimaistunut kokonaisvaltaisesti, ja eri osaamisalueilla on otettu isoja laadullisia loikkia. Aalto-yliopisto on uudistanut viime vuosina elokuva-alan koulutusta niin, että valmiudet tehdä onnistuneita elokuvatuotantoja sisältävät niin taiteelliseen kuin tuotantoon ja johtamiseen liittyvää osaamista.

Av-alan tuotannot eivät siis ole helppoja eivätkä halpoja, ja sama pätee av-alojen koulutukseen: se sitoo resursseja — laitteita ja tiloja — aivan eri tavalla kuin suuri osa muusta korkeakoulutuksesta. Siksi elokuvataiteen koulutuksen erityisluonne tulisi huomioida myös sen rahoituksessa.

Audiovisuaalisella alalla on nyt kasvun paikka

Elokuva-, tv- ja koko audiovisuaalinen ala Suomessa on kasvanut ja kansainvälistynyt vauhdilla viimeisen viiden vuoden aikana. Suoratoistopalvelut ovat avanneet uusia jakeluväyliä ja kansainvälistä rahoitusta on entistä enemmän tarjolla.

VTT:n ja Business Finlandin vuonna 2021 tekemän selvityksen mukaan suomalaisten tuotantoyhtiöiden liikevaihto kasvoi vuodesta 2016 vuoteen 2019 yli 40 %. Lisäksi EU-vientitulot aikavälillä 2016–2019 miltei tuplaantuivat: 21,6 miljoonasta 43 miljoonaan euroon. Kasvulla on ollut positiivinen vaikutus alan yritysten työllistämismahdollisuuksiin.

Av-ala on siis yksi Suomen suurista luovan talouden mahdollisuuksista. Alalle ollaankin nyt rakentamassa av-alan kasvusopimusta, jossa julkinen sektori ja audiovisuaalisen alan toimijat määrittelevät yhdessä alan tulevaisuuden kasvu- ja kehitystavoitteet sekä tulevaisuuden liiketoimintamahdollisuudet.

Mutta kasvu ei synny itsestään eikä se pysy yllä ilman jatkuvaa työtä. Kansallisen elokuvan ja tv-draaman säilyttäminen, vahvistaminen ja kansainvälistyminen vaativat panostuksia — ja yksi tärkeimmistä on panostus opetukseen, tutkimukseen sekä niihin tarvittavaan infrastruktuuriin. 

Lisätiedot:

Laura Pekkarinen, yhteiskunnallisen vaikuttamisen asiantuntija
[email protected]
puh. 050 4767565

Outi Turpeinen, erityisasiantuntija (taide ja näyttelyt)
[email protected]
puh. 0504314194