Mikä saa alumnin ja fuksin tuottamaan yhdessä täyspitkän kiltadokumentin?
Aallon bioinformaatioteknologian alumni Markus Toivonen aloitti opintonsa vuonna 2015. Idea Inkubiosta kertovasta dokumenttielokuvasta syntyi vuonna 2019, kun bioinformaatioteknologian kilta juhli 15-vuotista taivaltaan.
”Yleensa killan historiateos on kirja, mutta historiaa voi dokumentoida muutenkin kuin kirjoittamalla”, Toivonen sanoo. Hän työskentelee nyt Hoxhunt-nimisessä tietoturvayrityksessä.
Toivonen lähti vetämään elokuvaprojektia vuoden 2021 syksyllä, ja varsinaisesti toteutus alkoi tammikuussa 2022, jolloin mukaan lähti bioinformaatioteknologian silloinen fuksi, Matias Ikola.
”Killat antavat yleensä vapaat kädet tehdä mitä haluaa ja mistä on kiinnostunut”, sanoo Ikola, joka kasvoi projektin aikana toisen päävetäjän rooliin.
Toivosella tai Ikolalla ei ollut aikaisempaa kokemusta dokumenttielokuvan tekemisestä. He halusivat kuitenkin kokeilla ja näyttää, mihin rahkeet ja osaaminen riittävät.
”Halusimme dokumentoida ja taltioida killan historiaa ja kehitystä. Killan olemus on se kokemus, minkä olen itsekin käynyt läpi ja mitä on yhteisöstä saanut”, Toivonen sanoo.
”Halusimme myös tuoda esiin ja kiittää killan tekijöitä, heitä, jotka ovat tehneet paljon killan eteen. Olen seurannut kiltatoimintaa yläkoulusta lähtien, kun isoveljeni kavereineen opiskeli myös Otaniemessä. Tuntui, että kilta oli se syy, miksi Otaniemessä oltiin. Opiskelut jäivät joskus taka-alalle”, Ikola sanoo.
Opiskelijat panostavatkin kiltaprojekteihin hyvin eri tavoin. Toiset jättäytyvät pois alkuinnostuksen jälkeen, ja toiset tekevät kaiken mahdollisen. Ihmisten sitoutuminen vaihtelee.
”Kun lähden tekemään jotain, haluan tehdä sen kunnolla. On palkitsevaa nähdä työn jälki, ja tunnen ylpeyttä ja arvostusta kiltaa kohtaan. Yhteisöstä saa voimaa. Toisaalta lieveongelmana on se, että joskus sitä tekee liikaa. Vanhat opiskelijat sanovat, nuoremmille, että tehkää vähemmän, jos on jaksamisen kanssa ongelmia. Mutta silti sitä tehdään jaksamisen yli ja sanotaan taas seuraaville, että tehkää vähemmän. Se on virhe, joka pitää kokea ja oppia”, Toivonen sanoo.
Toivonen ja Ikola käyttivät satoja tunteja dokumenttielokuvan kuvauksiin ja editoimiseen. Lisäksi ydintiimissä olivat mukana Elsa Kattainen ja Yrjö Koski, joka teki elokuvaan musiikit. Yhteensä elokuvan tekemiseen osallistui kymmenen ihmistä.
Seuraa tiivistä tunnelmaa Matias Ikolan luona editointivaiheessa:
”Editointivaiheessa asuimme minun luonani nelistään aina viikko kerrallaan”, Ikola sanoo.
”Kutsuimme itseämme kommuuniksi, koska vietimme niin paljon aikaa yhdessä. Se oli tosi ainutlaatuista. Oli meillä heikkojakin hetkiä, kun tuntui, että seinätkin kaatuvat päälle”, Toivonen sanoo. Hän teki dokumenttia töiden ohessa ja käytti editoimiseen myös lomiaan.
Tuotanto sai päätöksensä kiltalaisten ja kutsuvieraiden ensinäytöksessä Kino Tapiolassa 26. helmikuuta.
”Se oli tunteellinen hetki, kun ensiesitys päättyi ja ihmiset taputtivat seisten. Siellä oli paikalla paljon kavereita. Pitkä prosessi kulminoitui siihen hetkeen”, Toivonen sanoo.
Katso koko dokumentti:
Bioinformaatioteknologia, tekniikan kandidaatti ja diplomi-insinööri
Poikkitieteellinen pääainekokonaisuus kouluttaa tulevaisuuden huippuosaajia, jotka pyrkivät löytämään ratkaisuja esimerkiksi sairauksien diagnosointiin, niiden hoitoon ja ehkäisyyn, ympäristön puhdistamiseen sekä elämän laadun parantamiseen!
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
Yhä harvempi yliopisto-opiskelija jää kotiseudulleen Suomen suurimmissa kaupungeissa – uusi selvitys näyttää kaupunkikohtaiset erot
Aalto-yliopiston kaupunkitaloustieteen tutkimusryhmä AlueAvain on tarkastellut Tilastokeskuksen yksilötason rekisteriaineistojen avulla yliopisto-opiskelijoiden muuttoliikkeitä Suomen suurimmissa kaupungeissa viimeisten 20 vuoden aikana. Tarkastelussa vertailtiin erikseen pääkaupunkiseudun kuntia sekä Tamperetta, Turkua ja Oulua.
Uusi teknologia tuo immersiivisen tilaäänen kaikkien ulottuville
Ainutlaatuinen äänentallennusteknologia mahdollistaa immersiivisen äänimaailman tallentamisen tavallisilla mikrofoneilla ja edullisella lisälaitteella.
Tutkijoiden kehittämä menetelmä mullistaa sähköautojen akkujen kierrätyksen
Uuden teknologian avulla käytetyt litiumakut voidaan kierrättää turvallisesti ja ympäristöystävällisesti ja esimerkiksi litiumin talteenottoaste voidaan nostaa muutamista prosenteista jopa yli 70 prosenttiin.