Uutiset

Mittausmenetelmä paljastaa akselin virheellisen muodon

Maailmassa käytetään paljon pyöriviä koneita. Tutkimuksessa selvitettiin, miksi osa uusista sähkökoneiden roottoreista ei läpäise teollisten standardien vaatimuksia akselin heitosta.
Rotor
Sähkömoottorin roottorin akselin ympyrämäisyyttä mitataan monianturimenetelmällä Aalto-yliopiston ARotor-laboratoriossa.

Aalto-yliopiston ja ABB:n yhteistyönä toteutetussa Rotoround-projektissa tutkittiin, miten sähkökoneiden sorvatuissa akseleissa esiintyvä poikkeama ympyrämäisyydessä ja niin sanottu sähköinen heitto vaikuttavat akseleista mitattuihin kokonaispoikkeamiin.

”Heitto, eli akselin pinnan mitattu poikkeama sen nimellisistä mitoista pyritään pitämään mahdollisimman pienenä, sillä tietoa poikkeamasta käytetään koneen kunnon valvonnassa ja diagnostiikassa”, kertoo tohtorikoulutettava Tuomas Tiainen konetekniikan laitokselta. 

”Tutkimuksessa käytettiin monianturimenetelmää, jonka avulla määritettiin akselin pinnan ja tukipintojen ympyrämäisyysprofiilit koskettavilla antureilla. Vertailemalla koskettavien anturien lukemia samanaikaisesti mittaavien pyörrevirta-anturien lukemiin voidaan määrittää myös niin sanottu sähköinen heitto, eli pinnan materiaaliominaisuuksien vaihtelusta aiheutuva toistuva virhe”, selventää Tiainen.

Tutkimuksen taustalla ovat teollisissa standardeissa määritellyt raja-arvot muun muassa sähkömoottoreiden, generaattoreiden ja pumppujen akselien pinnan heitolle ympyrämäisyydessä.

Tiaisen mukaan tutkimuksen tulokset osoittavat, että ympyrämäisyysvirhe ja pyörrevirta-anturien virhe syövät tietyissä tapauksissa sallitun poikkeama-alueen kokonaan, jolloin heittovaatimuksia läpäisemättömiä roottoreita oli jouduttu hylkäämään.

”Nyt kehitetyllä mittaus- ja laskentamenetelmällä voidaan erottaa poikkeaman eli heiton komponentit toisistaan ja selvittää, miksi roottori ei läpäise standardeissa määriteltyjä rajoja. Samalla korjaustoimenpiteet voidaan kohdistaa oikein”, Tiainen kertoo.

”Laajemmin tarkasteltuna tutkimuksen avulla saadaan paremmin pyöriviä koneita, jotka voivat pyöriä nopeammin, toimivat paremmalla hyötysuhteella ja tarvitsevat vähemmän huoltoa.”

Lisätietoja

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Ryhmä ihmisiä poseeraa amfiteatterin suurilla kivirapuksilla. Rakennuksen takana on suuret ikkunat ja vihreä katto.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aallon vuosi 2024: Avaruustutkimusta uusilla taajuuksilla, rakkauden aivokuvia, kaupunkivihreää ja paljon muuta

Aalto-yliopiston vuosi 2024 piti sisällään innovaatioita, inspiraatiota ja roppakaupalla radikaalia luovuutta – tässä katsaus siihen.
Radiokatu20_purkutyömaa_Pasila_Laura_Berger
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Modernin arkkitehtuurin tutkimukseen merkittävä apuraha Koneen säätiöltä – Laura Bergerin hanke rinnastaa rakennuskadon luontokatoon

Aalto-yliopiston postdoc-tutkija Laura Berger ja hänen työryhmänsä ovat saaneet Koneen säätiön 541 400 euron apurahan hankkeen tutkimiseen, joka tarkastelee rakennuskadon vaikutuksia yhteiskunnalle ja ympäristölle.
Three happy students. Photo: Unto Rautio
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Siemenrahoitusta Aallon, KU Leuvenin ja Helsingin yliopiston tutkimusyhteistyön vahvistamiseen

Rahoitetut hankkeet tukevat yliopistojen strategisen kumppanuuden tavoitetta edistää vaikuttavaa ja monitieteistä yhteistyötä.
Kaksi henkilöä, toinen yllään viininpunainen paita sisätiloissa, toinen valkoinen paita ulkona.
Nimitykset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Elektroniikan ja nanotekniikan laitoksella aloitti kaksi uutta apulaisprofessoria

Sähkötekniikan korkeakoulun Elektroniikan ja nanotekniikan laitos sai syksyllä kaksi uutta apulaisprofessoria. Lue Kim Kwantaen ja Paul Verrinderin ajatuksia aloittaessaan Aalto-yliopistolla.