Designs for a Cooler Planet
Muuta käsityksiäsi mahdollisesta Designs for a Cooler Planet -festivaalilla Otaniemessä 6.9.–3.10.2024.
Näkymätön: Minikokoisesta supersensorista unohdettuun rakennusmateriaaliin – uusi näyttely tekee näkymättömän näkyväksi
Näe tulevaisuus uusin silmin Otaniemessä. Syyskuun 2023 Designs for a Cooler Planet -festivaalin teemana on Näkymätön.
Todellisuus on kuin jäävuori, josta näemme ensi silmäyksellä vain murto-osan. Toimimme usein vajavaisen tiedon pohjalta. Jos näkisimme pinnan alle, ja tietäisimme paremmin, tekisimmekö toisenlaisia päätöksiä?
Designs for a Cooler Planet -festivaalin projektit tekevät näkyväksi, mitä huomionarvoista jää usein katseiltamme piiloon. Syyskuussa esillä on kiehtovia prototyyppejä, kokeiluja ja näkökulmia, jotka voivat muuttaa tapaasi nähdä ja ajatella.
Supernäkö miniatyyrikokoisella hyperspektrisensorilla
Sormenpäätä pienemmän Agate-hyperspektrisensorin avulla voimme nähdä asioita, jotka ovat silmälle tai tavalliselle kameralle näkymättömiä.
Hyperspektrikuvantamisen tekniikka analysoi laajan valospektrin, mikä yhdessä tulkinta-algoritmin kanssa tekee näkyväksi ulkoisesti näkymättömiä ilmiöitä. Tavallisessa kuvantamisessa jokaiselle pikselille määritetään pääväri (punainen, vihreä tai sininen), mutta hyperspektrissä yhtä pikseliä kohden on käytössä valospektrin tuhansia värejä.
Sensori voisi esimerkiksi tehostaa ruoantuotantoamme näyttämällä tarkemmin viljelyalueen ravinnepitoisuuden tai hedelmien kypsyyden. Muutaman vuoden kuluttua Agate saattaa kuulua älypuhelimien, dronien tai itseohjautuvien autojen vakiovarustukseen.
Magneettinen stimulaatio – hoitokeino aivosairauksiin
Suomi on yksi aivotutkimuksen ja terveysteknologian kärkimaita. Transkraniaalinen magneettistimulaatio (TMS) on lääkkeetön hoitomenetelmä, jonka käyttö on laajenemassa. Sitä hyödynnetään Suomessa jo esimerkiksi masennuksen ja kivun hoidossa.
Aalto-yliopiston tutkijat ovat olleet mukana kehittämässä entistä tehokkaampaa laitetta, jolla aivoja voidaan stimuloida useasta kohdasta yhtä aikaa tekoälyn avustamana. Näin menetelmää voidaan käyttää monipuolisesti sairauksien hoidossa ja sen käyttö voidaan automatisoida niin, että hoitoa voidaan antaa eri terveydenhoidon yksiköissä yhdenmukaisella tavalla.
Näyttelyssä pääset tutustumaan kohta kaupallistamisvaiheessa olevan TMS-laitteen toimintaan ja periaatteisiin.
Liikuteltava magneettikuvauslaite
Ero aivoinfarktin ja aivoverenvuodon ulkoisten oireiden välillä on hiuksenhieno, mutta hoitokeinoiltaan ne ovat toistensa vastakohdat, ja siksi täsmällinen ja nopea diagnoosi on avainasemassa. Suuren kokonsa ja korkean hintansa vuoksi aivoinfarktin ja -verenvuodon tunnistamiseen käytettävä magneettikuvauslaitteisto löytyy kuitenkin vain suurimpien kaupunkien sairaaloista.
Muotoilua ja magneettikuvantamista yhdistävä AMRI-tutkimusryhmä kehittää liikuteltavaa teknologiaa, laitteistoa sekä hoitotilanteen prosesseja aivoinfarktien nopeampaan diagnosointiin. Matalakenttämagneettisen resonanssikuvauslaitteen (MRI) voisi tulevaisuudessa sijoittaa ambulanssin kokoiseen autoon. Kokonsa ja alhaisemman hintansa ansiosta laite toisi nykyistä paremmin magneettikuvausteknologian myös haja-asutus- ja kriisialueiden väestön ulottuville.
Näyttelyssä on todellisen kokoinen osallistavassa tutkimuksessa käytettävä hahmomalli MRI-ambulanssista, tietoa matalan kentän magneettikuvantamisesta sekä katsaus monialaiseen, arkiseenkin tutkimus- ja kehitystyöhön.
Radikaali keramiikka – polttamattoman saven ällistyttävä vahvuus
Rekkalasteittain maa-ainesta, pääosin savea, siirretään rakennustyömailla paikasta toiseen, viedään kaatopaikoille ja haudataan maan uumeniin. Mitä jos aliarvostettua materiaalia voisikin siirtelyn ja haaskaamisen sijaan hyödyntää rakennusaineena?
Radical Ceramics -projekti tutkii tapoja, joilla savea voidaan kovettaa kemiallisesti, paikallisesta maaperästä ja keramiikkalaboratorion raaka-aineista valmistetuista geopolymeereistä.
Polttamaton savi vähentää keramiikan tuotannon ekologista jalanjälkeä. Jos betonia tulevaisuudessa voitaisiin korvata geopolymeereillä, se voisi mullistaa rakentamista. Näyttely avaa geopolymeeritutkimusta ja esittelee keramiikkastudiossa toteutettuja materiaalinäytteitä.
Huoju-A – moniaistinen puupaviljonki
Huoju-A haastaa perinteisen tavan rakentaa: se on tehty ylijäämämateriaalista ja suunniteltu helposti koottavaksi, purettavaksi ja siirreltäväksi. Monikäyttöinen rakenne on ekologisesti kestävä ja yksittäisiä komponentteja on helppo korvata.
Huoju-A on kaunis, moniaistillinen kokonaisuus, jonka riippuvat puuelementit tuottavat orgaanista ääntä tilaan, joka tarjoaa paikan kohtaamisille ja kokemuksille.
Paviljonki on esillä Sideways-festivaalilla kesäkuussa, minkä jälkeen se siirretään Otaniemeen.
Koe tulevaisuus Otaniemessä
Aalto-yhteisön tutkijat, opiskelijat ja yrittäjät toteuttavat vuosittain lukuisia mielenkiintoisia prototyyppejä. Kokoamme vuosittain niitä esille, jotta kuka tahansa voi tulla tutustumaan kestävämpää tulevaisuutta näkyväksi tekeviin esineisiin ja ideoihin. Viidettä kertaa järjestettävä, tutkimuksen ja muotoilun yhteistyötä esittelevään Designs for a Cooler Planet -festivaali järjestetään Otaniemessä 6.9–6.10.2023.
Otaniemen kampuksella on esillä parikymmentä tutkimusperusteista projektia kaikista Aallon korkeakouluista, Näytös23:sta poimittuja ekologisia, inklusiivisia ja oikeudenmukaisempia vaatteita sekä bioinnovaatiokeskuksen kiinnostavia materiaalikokeiluja. Ohjelmaan kuuluu myös avoimia luentoja. Koko ohjelma julkistetaan aalto.fi-sivustolla elokuun alussa.
Designs for a Cooler Planet on osa Helsinki Design Weekin virallista ohjelmaa ja EU-komission Uusi Eurooppalainen Bauhaus -aloitetta.
Lue lisää uutisia
Arts infran poikkeusaukioloajat
Poikkeusaukioloajat Arts infran työpajoilla ilmoitetaan tällä sivulla.
Tekoälyllä tuotetieto talotekniikan menestystekijäksi
Ympäristöraportointi, digitaaliset kaksoset ja tuottavuuden tuntuva nosto eivät onnistu ilman nykyistä parempaa tiedonhallintaa. Talotekniikka 2030 -tutkimusraportti ruotii nykytilanteen haasteita ja esittää ratkaisuja ja case-esimerkkejä, jotka pohjautuvat uusimman tekoälyteknologian hyödyntämiseen.
Yhä harvempi yliopisto-opiskelija jää kotiseudulleen Suomen suurimmissa kaupungeissa – uusi selvitys näyttää kaupunkikohtaiset erot
Aalto-yliopiston kaupunkitaloustieteen tutkimusryhmä AlueAvain on tarkastellut Tilastokeskuksen yksilötason rekisteriaineistojen avulla yliopisto-opiskelijoiden muuttoliikkeitä Suomen suurimmissa kaupungeissa viimeisten 20 vuoden aikana. Tarkastelussa vertailtiin erikseen pääkaupunkiseudun kuntia sekä Tamperetta, Turkua ja Oulua.