Uutiset

Näkymätön: Minikokoisesta supersensorista unohdettuun rakennusmateriaaliin – uusi näyttely tekee näkymättömän näkyväksi

Näe tulevaisuus uusin silmin Otaniemessä. Syyskuun 2023 Designs for a Cooler Planet -festivaalin teemana on Näkymätön.
Designs for a Cooler Planet 2023 hero image. Graphic design Veera Kemppainen.
Visuaalinen identiteetti: Veera Kemppainen

Todellisuus on kuin jäävuori, josta näemme ensi silmäyksellä vain murto-osan. Toimimme usein vajavaisen tiedon pohjalta. Jos näkisimme pinnan alle, ja tietäisimme paremmin, tekisimmekö toisenlaisia päätöksiä?

Designs for a Cooler Planet -festivaalin projektit tekevät näkyväksi, mitä huomionarvoista jää usein katseiltamme piiloon. Syyskuussa esillä on kiehtovia prototyyppejä, kokeiluja ja näkökulmia, jotka voivat muuttaa tapaasi nähdä ja ajatella.

Agate hyperspectral imaging sensor
Optinen kuvantamisteknologia on vaaratonta, ja sillä on mahdollista nähdä fyysisen maailman materiaalien pinnan alle nopeasti ja ilman kosketusta.

Supernäkö miniatyyrikokoisella hyperspektrisensorilla

Sormenpäätä pienemmän Agate-hyperspektrisensorin avulla voimme nähdä asioita, jotka ovat silmälle tai tavalliselle kameralle näkymättömiä. 

Hyperspektrikuvantamisen tekniikka analysoi laajan valospektrin, mikä yhdessä tulkinta-algoritmin kanssa tekee näkyväksi ulkoisesti näkymättömiä ilmiöitä. Tavallisessa kuvantamisessa jokaiselle pikselille määritetään pääväri (punainen, vihreä tai sininen), mutta hyperspektrissä yhtä pikseliä kohden on käytössä valospektrin tuhansia värejä. 

Sensori voisi esimerkiksi tehostaa ruoantuotantoamme näyttämällä tarkemmin viljelyalueen ravinnepitoisuuden tai hedelmien kypsyyden. Muutaman vuoden kuluttua Agate saattaa kuulua älypuhelimien, dronien tai itseohjautuvien autojen vakiovarustukseen.

Agaten verkkosivut

To succeed, this project will pull together skills and expertise from many fields. Pantelis Lioumis (from left), Matilda Makkonen, Ana Maria Soto and Tuomas Mutanen demonstrating the use of the new TMS device. Photo: Mikko Raskinen.
Pantelis Lioumis (vasemmalta), Matilda Makkonen, Ana Maria Soto ja Tuomas Mutanen esittelevät uuden TMS-laitteen käyttöä. Kuva: Mikko Raskinen.

Magneettinen stimulaatio – hoitokeino aivosairauksiin 

Suomi on yksi aivotutkimuksen ja terveysteknologian kärkimaita. Transkraniaalinen magneettistimulaatio (TMS) on lääkkeetön hoitomenetelmä, jonka käyttö on laajenemassa. Sitä hyödynnetään Suomessa jo esimerkiksi masennuksen ja kivun hoidossa.

Aalto-yliopiston tutkijat ovat olleet mukana kehittämässä entistä tehokkaampaa laitetta, jolla aivoja voidaan stimuloida useasta kohdasta yhtä aikaa tekoälyn avustamana. Näin menetelmää voidaan käyttää monipuolisesti sairauksien hoidossa ja sen käyttö voidaan automatisoida niin, että hoitoa voidaan antaa eri terveydenhoidon yksiköissä yhdenmukaisella tavalla.

Näyttelyssä pääset tutustumaan kohta kaupallistamisvaiheessa olevan TMS-laitteen toimintaan ja periaatteisiin.

Aivojen tahdissa

Edistyksellinen aivokäyttöliittymä

Interior rend Close Up Crew MRI MSU illustration Aalto AMRI Niilo Kämäräinen
3D-mallinnus: Niilo Kämäräinen

Liikuteltava magneettikuvauslaite

Ero aivoinfarktin ja aivoverenvuodon ulkoisten oireiden välillä on hiuksenhieno, mutta hoitokeinoiltaan ne ovat toistensa vastakohdat, ja siksi täsmällinen ja nopea diagnoosi on avainasemassa. Suuren kokonsa ja korkean hintansa vuoksi aivoinfarktin ja -verenvuodon tunnistamiseen käytettävä magneettikuvauslaitteisto löytyy kuitenkin vain suurimpien kaupunkien sairaaloista.

Muotoilua ja magneettikuvantamista yhdistävä AMRI-tutkimusryhmä kehittää liikuteltavaa teknologiaa, laitteistoa sekä hoitotilanteen prosesseja aivoinfarktien nopeampaan diagnosointiin. Matalakenttämagneettisen resonanssikuvauslaitteen (MRI) voisi tulevaisuudessa sijoittaa ambulanssin kokoiseen autoon. Kokonsa ja alhaisemman hintansa ansiosta laite toisi nykyistä paremmin magneettikuvausteknologian myös haja-asutus- ja kriisialueiden väestön ulottuville.

Näyttelyssä on todellisen kokoinen osallistavassa tutkimuksessa käytettävä hahmomalli MRI-ambulanssista, tietoa matalan kentän magneettikuvantamisesta sekä katsaus monialaiseen, arkiseenkin tutkimus- ja kehitystyöhön. 

Co-designing mobile stroke units with paramedics

Accessible magnetic resonance imaging project page

Radical Ceramics samples. Photo by Johannes Kaarakainen
Erilaisia geopolymeerinäytekuutioita. Myötäpäivään vasemmalta: samottia, kalsinoitua suomalaista savea, raakaa suomalaista savea, vulkaanista kiveä ja maasälpää. Kuva: Johannes Kaarakainen, 2022

Radikaali keramiikka – polttamattoman saven ällistyttävä vahvuus 

Rekkalasteittain maa-ainesta, pääosin savea, siirretään rakennustyömailla paikasta toiseen, viedään kaatopaikoille ja haudataan maan uumeniin. Mitä jos aliarvostettua materiaalia voisikin siirtelyn ja haaskaamisen sijaan hyödyntää rakennusaineena? 

Radical Ceramics -projekti tutkii tapoja, joilla savea voidaan kovettaa kemiallisesti, paikallisesta maaperästä ja keramiikkalaboratorion raaka-aineista valmistetuista geopolymeereistä. 

Polttamaton savi vähentää keramiikan tuotannon ekologista jalanjälkeä. Jos betonia tulevaisuudessa voitaisiin korvata geopolymeereillä, se voisi mullistaa rakentamista. Näyttely avaa geopolymeeritutkimusta ja esittelee keramiikkastudiossa toteutettuja materiaalinäytteitä.

Huoju-A pavilion scale model. Photo Kim Gygax
Opiskelijat kokivat tärkeäksi perehtyä uudelleenkäytön haasteeseen. Pienoismallin valokuva: Kim Gykax.

Huoju-A – moniaistinen puupaviljonki

Huoju-A haastaa perinteisen tavan rakentaa: se on tehty ylijäämämateriaalista ja suunniteltu helposti koottavaksi, purettavaksi ja siirreltäväksi. Monikäyttöinen rakenne on ekologisesti kestävä ja yksittäisiä komponentteja on helppo korvata. 

Huoju-A on kaunis, moniaistillinen kokonaisuus, jonka riippuvat puuelementit tuottavat orgaanista ääntä tilaan, joka tarjoaa paikan kohtaamisille ja kokemuksille. 

Paviljonki on esillä Sideways-festivaalilla kesäkuussa, minkä jälkeen se siirretään Otaniemeen.

A nomadic timber pavilion enlivening your senses

Huoju-A on Instagram

Koe tulevaisuus Otaniemessä

Aalto-yhteisön tutkijat, opiskelijat ja yrittäjät toteuttavat vuosittain lukuisia mielenkiintoisia prototyyppejä. Kokoamme vuosittain niitä esille, jotta kuka tahansa voi tulla tutustumaan kestävämpää tulevaisuutta näkyväksi tekeviin esineisiin ja ideoihin. Viidettä kertaa järjestettävä, tutkimuksen ja muotoilun yhteistyötä esittelevään Designs for a Cooler Planet -festivaali järjestetään Otaniemessä 6.9–6.10.2023.

Otaniemen kampuksella on esillä parikymmentä tutkimusperusteista projektia kaikista Aallon korkeakouluista, Näytös23:sta poimittuja ekologisia, inklusiivisia ja oikeudenmukaisempia vaatteita sekä bioinnovaatiokeskuksen kiinnostavia materiaalikokeiluja. Ohjelmaan kuuluu myös avoimia luentoja. Koko ohjelma julkistetaan aalto.fi-sivustolla elokuun alussa. 

Designs for a Cooler Planet on osa Helsinki Design Weekin virallista ohjelmaa ja EU-komission Uusi Eurooppalainen Bauhaus -aloitetta.

Designs for a Cooler Planet

Designs for a Cooler Planet

Vuosittainen Designs for a Cooler Planet -festivaali nostaa esiin prototyyppejä, kokeiluja ja näkökulmia, jotka herättävät ajattelemaan ja tarjoavat toivoa kestävämmästä tulevaisuudesta.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Radiokatu20_purkutyömaa_Pasila_Laura_Berger
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Modernin arkkitehtuurin tutkimukseen merkittävä apuraha Koneen säätiöltä – Laura Bergerin hanke rinnastaa rakennuskadon luontokatoon

Aalto-yliopiston postdoc-tutkija Laura Berger ja hänen työryhmänsä ovat saaneet Koneen säätiön 541 400 euron apurahan hankkeen tutkimiseen, joka tarkastelee rakennuskadon vaikutuksia yhteiskunnalle ja ympäristölle.
Three happy students. Photo: Unto Rautio
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Siemenrahoitusta Aallon, KU Leuvenin ja Helsingin yliopiston tutkimusyhteistyön vahvistamiseen

Rahoitetut hankkeet tukevat yliopistojen strategisen kumppanuuden tavoitetta edistää vaikuttavaa ja monitieteistä yhteistyötä.
ABB:n nimikkosalin avajaiset opiskelijoille 6.11.2024 (kuva: Milja Koski)
Kampus Julkaistu:

ABB:n nimikkosalin avajaiset

ABB:n nimikkosalin avajaisia vietettiin kahdesti
Kaksi henkilöä, toinen yllään viininpunainen paita sisätiloissa, toinen valkoinen paita ulkona.
Nimitykset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Elektroniikan ja nanotekniikan laitoksella aloitti kaksi uutta apulaisprofessoria

Sähkötekniikan korkeakoulun Elektroniikan ja nanotekniikan laitos sai syksyllä kaksi uutta apulaisprofessoria. Lue Kim Kwantaen ja Paul Verrinderin ajatuksia aloittaessaan Aalto-yliopistolla.