Neljä uutta professoria Insinööritieteiden korkeakouluun
Apulaisprofessori Risto Ojala, konetekniikan laitos, liikkuvien koneiden mekatroniikka
“Tutkin pääasiallisesti mekatronisten liikkuvien koneiden autonomiaa ja muita älykkäitä toiminnallisuuksia. Tämä pitää sisällään niin työkoneet, autot kuin pienemmät robotit, ja työni painottuu kokeelliseen tutkimukseen oikeiden laitteiden kanssa. Pyrin luomaan uudenlaisia ratkaisuja, joiden avulla koneita voidaan käyttää erilaisissa kohteissa, huomioiden reaalimaailman epätäydellisyydet ja haastavat olosuhteet.
Autonomian ja älykkäiden ratkaisujen avulla voidaan parantaa liikkuvien koneiden tuottavuutta, energiatehokkuutta ja tilannetietoisuutta. Lisäksi nämä ratkaisut mahdollistavat ihmisten siirtämisen pois vaarallisista tai rasittavista työtehtävistä.
Uudelta työltäni odotan kiinnostavien ja haastavien tutkimuskysymysten ratkaisemista yhdessä Autonomy & Mobility -laboratoriomme tutkijoiden kanssa. Uskon tutkimustulosten luovan konkreettista arvoa niin yhteiskunnalle kuin teollisuuden tarpeisiin.
Pyrin avaamaan uusia tutkimussuuntia laboratoriolle, ja tekemään läheistä yhteistyötä eri yliopistojen, teollisuuden ja Aallon muiden tutkimusryhmien kanssa. Odotan innolla myös mahdollisuutta opettaa tutkimusaiheisiini liittyviä kursseja ja jakaa tietojani lahjakkaille tulevaisuuden insinööreille.”
Työelämäprofessori Hannele Holttinen, konetekniikan laitos, tuulivoimatekniikka (osa-aikainen)
”Sain opiskeluaikana kesätyöpaikan tuulivoiman parissa VTT:ltä ja ala oli niin kiinnostava, että vei mennessään – työskentelin lähes 30 vuotta VTT:llä, ensin tuulivoiman kehittämisessä ja sitten enenevässä määrin tuulivoiman sähköjärjestelmäkysymysten parissa. Olen myös aina ollut aktiivinen alan kansainvälisissä yhteistyöverkostoissa, joissa olen saanut seurata alan huimaa kehitystä pienistä voimaloista ja marginaalisesta energiamuodosta valtaviin merituulipuistoihin.
Parhaillaan päätyöni on Clic Innovation -konsortiossa, jossa autan koordinoimaan puhtaan energian siirtymän eurooppalaista CETP-ohjelmaa. Koordinoin edelleen myös kansainvälisen energiajärjestö IEA:n tuulivoiman integraation kansainvälistä tutkimusyhteistyötä ja olen aktiivinen GPST-verkostossa.
Työltäni Aallossa odotan eniten sitä, että pääsen kehittämään tuulivoimaan liittyvää koulutusta ja työskentelemään opiskelijoiden kanssa. Toivon myös laitokset ja koulurajat ylittävää yhteistyötä. Kansainvälinen yhteistyö on jo alkanut: Aalto liittyi European Academy for Wind Energy -yhteisöön toukokuussa.”
Työelämäprofessori Teemu Manderbacka, konetekniikan laitos, virtausmekaniikka (osa-aikainen)
”Meri on aina kiinnostanut minua. Pidän monista vesiurheilulajeista, ja lisäksi olen pienestä asti ollut kiinnostunut tekniikasta – siksi meritekniikka alana onkin luontevasti osunut omalle kohdalle. Erityisosaamistani on meritekniikan virtausmekaniikka ja siihen liittyvien ilmiöiden mallintaminen numeerisesti.
Laivojen virtausmekaanisten ominaisuuksien parantaminen on tärkeää, sillä se edesauttaa saavuttamaan merenkulun päästövähennyksiä ja lisäämään merenkulun ja merellä toimivien laitteiden turvallisuutta. Laskennallisten menetelmien kehitys mahdollistaa entistä vaativampien laivojen ja meriteknisten rakenteiden suunnittelun.
Uudelta työltäni Aallossa odotan luovaa perustutkimuksen ja käytännön tuotekehityksen yhdistämistä. Pyrin edistämään kestävän merenkulun innovatiivisten ratkaisujen kehittämistä ja valmentamaan opiskelijoita tulevaisuuden merenkulkualan haasteisiin ja tutkimaan uusia mahdollisuuksia edistyneissä kelluvissa rakenteissa.”
Apulaisprofessori Mikko Suominen, konetekniikan laitos, arktinen meritekniikka
“Tutkin laivojen suorituskykyä ja runkoon kohdistuvia jääkuormia eri jääolosuhteissa, malli- ja täysmittakaavassa, pääosin kokeellisesti.
Laivojen suorituskyvyn ja siihen liittyvien tekijöiden tuntemus eri olosuhteissa on tärkeää, jotta merikuljetuksista jääolosuhteissa saadaan mahdollisimman energiatehokkaita. Oleellista on, että laivan runkorakenne pystytään mitoittamaan turvalliseksi, mutta samalla mahdollisimman kevyeksi.
Laivojen suorituskykyyn ja jääkuormiin liittyy monenlaisia mielenkiintoisia tutkimuskysymyksiä, sillä jään murtoprosessi on hyvin kaaoottinen ja siihen vaikuttavat monet tekijät laivan operoidessa. Tätä prosessia on mahdollista tutkia kontrolloidusti Aalto Ice and Wave Tankillä – vaikka näiden monimutkaisten asioiden skaalaaminen mallimittakaavaan onkin oma haasteensa tutkimuskysymyksineen.
Monet aiheeseen liittyvät tutkimuskysymykset vaativat eri alojen syvällistä tuntemusta. Työssäni odotankin erityisesti pääseväni tekemään yhteistyötä eri alojen tutkijoiden kanssa.”
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
Aallon vuosi 2024: Avaruustutkimusta uusilla taajuuksilla, rakkauden aivokuvia, kaupunkivihreää ja paljon muuta
Aalto-yliopiston vuosi 2024 piti sisällään innovaatioita, inspiraatiota ja roppakaupalla radikaalia luovuutta – tässä katsaus siihen.
Tutkijoiden tavoitteena on korjata kvanttivirheet huoneenlämmön sijaan superkylmässä lämpötilassa
Kvanttitietokoneiden kehityksessä yksi suurimmista haasteista on se, että kvanttibitit eli kubitit ovat liian epätarkkoja. Tarvitaan siis tehokkaampaa kvanttivirheen korjausta, jotta kvanttitietokoneita voidaan tulevaisuudessa ottaa laajemmin käyttöön. Professori Mikko Möttösellä on kvanttikorjaukseen uudenlainen ratkaisuehdotus, ja sen kehittämiseksi hän on saanut kolmevuotisen apurahan Jane ja Aatos Erkon säätiöltä.
Elektroniikan ja nanotekniikan laitoksella aloitti kaksi uutta apulaisprofessoria
Sähkötekniikan korkeakoulun Elektroniikan ja nanotekniikan laitos sai syksyllä kaksi uutta apulaisprofessoria. Lue Kwantae Kimin ja Paul Verrinderin ajatuksia aloittaessaan Aalto-yliopistolla.