Puhdas vesi on elämän ehto, mutta ei itsestäänselvyys

Suomen hyvät pinta- että pohjavesivarat sekä tehokas vedenkäsittelytekniikka ja jätevesien huolto takaavat sen, että saamme nauttia puhtaasta vedestä. Vesistöihin päätyy kuitenkin yhä enemmän orgaanista ainesta, kemikaaliyhdisteitä ja mikrobeja, jotka vaativat uudenlaisia vedenkäsittelytekniikoita. 

”Synteettisten kemikaalien kasvava käyttö on lisännyt mikroepäpuhtauksien määrää vesistöissä huomattavasti. Vesiin levitessään nämä epäpuhtaudet muodostavat monimutkaisia yhdisteitä, joiden mahdollisia vaikutuksia terveydelle ei vielä tunneta”, sanoo Lavonen.

Myös ilmastonmuutos tuo Suomen vesihuoltoon uusia haasteita, kun rankkasateet ja tulvat sekä toisaalta pitkät kuumat jaksot ja kuivuus ovat lisääntyneet.

”Toistaiseksi vesivaramme ovat riittäneet kuivinakin kesinä. Tulevaisuudessa vesihuollon sietokyky voi Suomessakin vaarantua ja vedenkäyttöä voidaan joutua kuivina jaksoina joissakin paikoin säännöstelemään”, toteaa Ilkka Miettinen. 

Vesipula on maailmalla täyttä totta

Vain murto-osa maapallon vedestä on juomakelpoista. Maailmalla yli kaksi miljardia ihmistä kärsii puhtaan veden puutteesta ja 3,7 miljardilla ihmisellä ei ole pääsyä turvallisen sanitaation pariin. 

”Puhdas vesi on kaikille elintärkeää, mutta vesivarat ovat jakautuneet maapallolla hyvin epätasaisesti. Vesi ei myöskään tunne valtioiden rajoja, kun joet kulkevat useiden maiden läpi. Tämä voi pahimmillaan johtaa konflikteihin, kun veden saatavuus vähenee”, kertoo Lavonen.

”Vesien saastuminen ja vesivarojen riittävyys on monissa maissa elämän ja kuoleman kysymys. Vähät vesivarat ja valtava väestöntiheys on vaikea yhtälö, jonka ratkaisemiseen tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä”, Miettinen muistuttaa. 

Veden hallinnasta on tullut globaali haaste ja ongelma: kuinka käyttää ja jakaa paikoin hyvinkin niukat vesivarat maatalouden, teollisuuden, energiantuotannon ja kotitalouksien kesken. 

Lisääntynyt kemikaalien käyttö ja mikrobit uhkana veden laadulle 

Jätevesien mukana Suomen pintavesiin päätyy yhä enemmän erilaisia mikroepäpuhtauksia, jotka ovat peräisin päivittäin käytössä olevista tuotteista, kuten teollisuuskemikaaleista, lääkkeistä, kosmetiikasta, pesuaineista ja torjunta-aineista. 

”Nyt meidän täytyy varmistaa, että osaamme mitata vedessä olevia aineita ja arvioida niiden riskejä, jotta vedenkäsittelyä voidaan vastaavasti optimoida”, Lavonen huomauttaa.

Vesistöihin voi kulkeutua myös mikrobeja, kuten viruksia ja bakteereita, jotka likaavat vesiä ja aiheuttavat pahimmillaan sairastumisia.

”Ilmastonmuutoksen aiheuttamat rankkasateet ovat vesistöihin huuhtoutuessaan uhka niiden likaantumiselle. Myös Suomen vesiverkostoinfran vanheneminen ja sen suuri korjausvelka alkaa pikkuhiljaa näkyä sekä veden likaantumistilanteiden, että jopa vesiepidemioiden ilmaantumisena”, Miettinen sanoo. 

Vettä on tarjolla sekä pullosta että hanasta, mikä on sinun valintasi? 

”Hanavesi.Suomessa on erittäin laadukasta hanavettä, jota on meille tarjolla vain murto-osalla pulloveden hinnasta putkea pitkin kotiin kuljetettuna. Vesi ei myöskään säily pullossa sellaisenaan, vaan siihen alkaa ajan myötä muodostua mikrobeja, jotka heikentävät pulloveden laatua”, perustelee Miettinen. 

Lavonen on samoilla linjoilla ja muistuttaa, että kunnallinen vedentuotanto on monissa maissa erittäin tehokasta. Mitä muuta tuotetta kuin puhdasta vettä on jokaisella saatavilla kotoa käsin?

”Pullovettä juodessamme saatamme unohtaa, että sitä on voitu kuljettaa pitkiäkin matkoja. Vesi on melko painavaa ja sen kuljettaminen vaatii energiaa. Pulloveden markkinoinnissa sen käytöstä on tehty coolia, mikä on mielestäni tyhmää.”

Pulloveden kulutus on kasvanut globaalisti. ”Maailmalla on toki alueita, joissa putkistoveden laatu on huonoa. Tällöin pullovesi on turvallinen, joskin kallis ratkaisu”, Miettinen huomauttaa. 

Aallon harjalla puhtaan veden tutkimuksessa

Aallon vesiosaaminen on kansainvälisesti korkealla tasolla. Uusina työelämäprofessoreina Elin Lavonen ja Ilkka Miettinen vahvistavat Aallon puhtaan veden teknologioiden asiantuntemusta. 

”Aalto on hyvin edistyksellinen sen suhteen, että akateemista huippututkimusta tehdään yhteistyössä vesihuoltolaitosten ja yritysten kanssa, mikä on välttämätöntä asioiden eteenpäin viemiseksi. Vesialan monimutkaiset ongelmat vaativat myös eri alojen välistä yhteistyötä”, muistuttaa Lavonen. 

Lavonen keskittyy tutkimuksessaan muun muassa juomaveden riskeihin ja laadunvarmistukseen. Pintavesiin huuhtoutuu yhä enemmän orgaanista ainesta, josta voi muodostua vedenkäsittelyn prosesseissa terveydelle vaarallisia sivutuotteita. Hän on huolissaan myös jätevesistä peräisin olevien mikroepäpuhtauksien terveysvaikutuksista:

”On tärkeää ymmärtää, millaisia biologisia kokonaisvaikutuksia voi aiheutua siitä, että ihminen altistuu jatkuvasti veden kompleksisille yhdisteille. Tähän tarvitaan vesianalyysiä sekä uusia veden puhdistuksen teknologioita.”

Miettisen erikoisalana on mikrobiologinen vesitutkimus. Hän on vesiepidemioiden, vesimikrobiologian ja talousveden tuotannon asiantuntija: 

”Aallossa tehdään vaikuttavaa kestävän kehityksen työtä vesivarojen hallinnan ja jätevesien käsittelyn parissa. Toivon, että pääsen laventamaan tätä näkökulmaa oman vesiturvallisuuteen ja veden laatuun liittyvän osaamiseni kautta.”

Teksti: Marjukka Puolakka