Aalto-yliopisto Junior
Aalto-yliopisto Junior on taidetta, tiedettä, teknologiaa ja taloutta lapsille, nuorille ja opettajille – opetuksen tueksi, omaksi iloksi ja innostuksen lähteeksi.
Tekoäly kiinnostaa kouluissa niin oppilaita kuin opettajiakin
Peruskouluissa ja 2. asteella on syksyllä 2023 päästy tutustumaan erilaisiin tekoälytyökaluihin Aalto-yliopisto Juniorin Teknologiatuokioissa. Tekoälyn käyttö kouluissa vaatii uudenlaista medialukutaitoa ja vastuullisuutta.
Aalto-yliopisto Juniorin uudet Teknologiatuokiot tuovat yliopistomaailman suoraan pääkaupunkiseudun kouluihin. Vuoden mittaisessa hankkeessa teknologian eri näkökulmia tuodaan lähelle lapsia ja nuoria heitä kiinnostavien aiheiden kautta. Syksyllä käynnistetyissä työpajoissa suurta kiinnostusta ja keskustelua on herättänyt tekoäly.
Tekoäly kiinnostaa nyt kaikkia
Tekoälyn käytöstä on tullut nopeasti osa monen ihmisen arkea. Tekoälyalustojen ikärajoista huolimatta useat lapset ja nuoret käyttävät jo nyt tekoälyä opiskelunsa tukena, tai ovat törmänneet siihen vapaa-ajallaan esim. sosiaalisessa mediassa.
Teknologiatuokioiden koordinaattori Aleksi HöyläKun kysymme työpajassa, kuinka moni on käyttänyt tekoälyä, yhä useampi lapsi ja nuori nostaa käden ylös.
Teknologiatuokioiden AI Arjen Avaimet -työpaja tarjoaa lapsille ja nuorille katsauksen tekoälyn maailmaan ja sen soveltamiseen arjessa. Oppilaat pääsevät kokeilemaan erilaisia tekoälytyökaluja ja harjoittelemaan tekoälyn promtaamista, eli ohjeiden ja kehotteiden antamista. Työpajan tavoitteena on opettaa lapsia ja nuoria käyttämään tekoälyä turvallisesti sekä kertoa heille tekoälyyn liittyvistä ilmiöistä.
Tekoälyn kanssa keskustelemalla lapset ja nuoret pohtivat tekoälyyn liittyviä eettisiä kysymyksiä, sekä ideoivat, miten he voisivat hyödyntää tekoälyä omassa elämässään. "Saamme oppilailta suoraa palautetta siitä, millainen rooli tekoälyllä on heidän arjessaan, millaisiin asioihin sitä käytetään, sekä siitä mikä siinä lapsia ja nuoria kiinnostaa tai huolestuttaa", Teknologiatuokioiden ohjaaja Arni Alaniemi toteaa.
Aalto-yliopisto Juniorin Teknologiatuokioissa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, miten oppilaita ohjataan käyttämään tekoälyalustoja vastuullisesti ottaen huomioon ikärajat ja alustojen tiedonkeruu. AI Arjen avaimet-työpajassa käytetään opetustarkoitukseen luotuja turvallisia kirjautumistunnuksia, joilla suojataan oppilaiden yksityisyyttä ja estetään henkilökohtaisten tietojen kerääminen. Oppilaille kerrotaan tiedonkeruusta ja sen mahdollisista riskeistä sekä perustellaan miksi tekoälylle ei tule jakaa henkilökohtaisia tietoja. Heitä kehotetaan myös käyttämään alustoja yhdessä huoltajan tai opettajan kanssa.
Tekoälyn käyttämisessä tarvitaan uudenlaista medialukutaitoa
Generatiivisen tekoälyn käytön ollessa oppilaille arkipäivää, kokee moni opettaja painetta ottaa se mukaan opetukseen. Suurimpana haasteena tekoälyyn liittyvässä opetuksessa on sen jatkuva muuttuminen ja kehittyminen. Jotta opetussisällöt pysyisivät ajankohtaisina, täytyisi aiheeseen liittyviä uutisia, uusia säädöksiä ja jatkuvana virtana tapahtuvia päivityksiä seurata viikoittain.
Opettajat ovat myös huolissaan tekoälyn tekevän koulutehtävissä huijaamisen entistä helpommaksi, kun Chat GPT:ltä saa valmiita vastauksia. "Toivomme, että AI Arjen Avaimilla voisimme tuoda positiivista näkökulmaa siihen, miten kouluissa ehkä suhtaudutaan tekoälyyn. Uhkakuvan sijaan tekoäly voitaisiin nähdä oppimisen ja työskentelyn tuutorina, tai inspiraation lähteenä", Teknologiatuokioiden ohjaajat Kaisa Malassu ja Arni Alaniemi pohtivat.
Tekoälytyökaluja hyödyntääkseen lapset ja nuoret tarvitsevat nyt uudenlaista medialukutaitoa. AI Arjen Avaimet -työpajassa pyritään kehittämään oppilaiden tekoälyn lukutaitoa erilaisten käytännön harjoitusten kautta. Tekoälyn käyttöä opetellaan esimerkiksi harjoittelemalla kehotteiden luomista. Oppilaita kannustetaan myös olemaan kriittisiä tekoälyn antamia vastauksia kohtaan mm. houkuttelemalla tekoäly hallusinoimaan, eli antamaan väärää tietoa. "Eräässä työpajassa oppilaat näyttivät minulle innoissaan, miten olivat saaneet Chat GPT:n väittämään sen pitävän juuston mausta, vaikka digitaalisena kielimallina se ei sitä ole tietenkään ikinä voinut maistaa", ohjaaja Arni muistelee.
Teknologiatuokioiden ohjaajien kokemusten mukaan lasten ja nuorten lähestymistapa tekoälyyn on utelias ja tutkiva, ja tätä halutaan myös teknologiatuokioissa rohkaista. Oppilaiden kokemukset AI Arjen avaimet -työpajasta ovat osoittaneet, että tekoälystä oppiminen sekä sen avulla oppiminen on usein todella hauskaa.
Aalto-yliopisto Juniorin Teknologiatuokiot on vuoden mittainen hanke, jonka tavoitteena on innostaa lapsia ja nuoria tutustumaan teknologian maailmaan lyhyiden toiminnallisten vierailujen avulla. Teknologiatuokio-tiimi pakkaa mukaansa tarvittavat välineet ja vierailee pääkaupunkiseudun kouluissa kolmena päivänä viikossa. Tänä keväänä päättyvä hanke toteutetaan Jane ja Aatos Erkon säätiön rahoituksella.
Huominen tehdään tänään
Huominen tehdään tänään
Tule mukaan luomaan maailmaa, jossa lapset ja nuoret tiedostavat potentiaalinsa ja käsittelevät rohkeasti huomisen ongelmia.
Valitse lahjoitussumma
Aalto-yliopisto Junior ja Tampereen Juniversity aloittavat yhteisen Tekoälytaiturit – Kestävän tulevaisuuden polulla -hankkeen ensi lukuvuonna 2024–2025. Hankkeessa kehitetään opetuskokonaisuuksia, joissa hyödynnetään tekoälysovelluksia oppimisen työkaluina. Tarkoitus on, että peruskoululaiset ratkovat kestävään tulevaisuuteen liittyviä haasteita työpajoissa vuorovaikutuksessa tekoälyn kanssa. Hanke sai rahoituksen Suomen kulttuurirahastolta.
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
Kahvihuoneista kansalle – Aallon elämänlaajuisen oppimisen tarjonnan kehittämisessä tärkeää on keskustelu
Craig Carlson tunnistaa ja kehittää opetussisältöjä elämänlaajuisen oppimisen kohderyhmille, kuten työelämässä oleville aikuisoppijoille.Talent Boost -strategiaprojekti Aallossa 2021-2024
Tämä artikkeli tarkastelee Talent Boost -projektin saavutuksia.
Tutkijoiden tavoitteena on korjata kvanttivirheet huoneenlämmön sijaan superkylmässä lämpötilassa
Kvanttitietokoneiden kehityksessä yksi suurimmista haasteista on se, että kvanttibitit eli kubitit ovat liian epätarkkoja. Tarvitaan siis tehokkaampaa kvanttivirheen korjausta, jotta kvanttitietokoneita voidaan tulevaisuudessa ottaa laajemmin käyttöön. Professori Mikko Möttösellä on kvanttikorjaukseen uudenlainen ratkaisuehdotus, ja sen kehittämiseksi hän on saanut kolmevuotisen apurahan Jane ja Aatos Erkon säätiöltä.