Uutiset

Tilintarkastajan kokemus ilmastoriskeistä vaikuttaa asiakkaan ilmastoriskitiedottamisen laatuun

Tutkimus tehtiin kansainvälisessä yhteistyössä usean eri maan yliopiston kanssa.
A woman wearing a black jacket sits by a table in room, with sunlight beaming down from the windows above. She sits by the table looking at her laptop while holding onto a pen. A tablet and notebook lay open near the laptop. Pic by Kalle Kataila / Aalto University
Kuvituskuva: Aalto-yliopisto / Kalle Kataila

Ilmastoriskitiedottamista on viime vuosina pyritty ohjaamaan useiden raportointisuositusten avulla. Näitä ovat esimerkiksi TCFD-suositus, IFRS Sustainability Standards ja Corporate Sustainability Reporting Directive (CSRD). Laadukkaan ilmastoriskitiedon vaatimusten globaali kasvu tarkoittaa myös kasvavia osaamisvaatimuksia tilintarkastajalle. Tulevaisuudessa tilintarkastuspartnerin täytyy osata arvioida asiakkaidensa ilmastoriskien taloudellisia vaikutuksia myös tilintarkastettavan tilinpäätöksen näkökulmasta. Tuoreessa tutkimuksessa pureudutaan tähän kysymykseen tarkastelemalla tilintarkastajan vaikutusta asiakkaan ilmastoriskitiedottamisen laatuun. 

Tutkimus tehtiin kansainvälisessä yhteistyössä usean eri maan yliopiston kanssa. Kauppakorkeakoulun laskentatoimen laitoksella aiemmin tänä vuonna väitellyt, nykyään tutkijatohtorina työskentelevä Ly Pham toimi tutkimusryhmän vetäjänä. Hänen mukaansa kyseiselle tutkimukselle on paljon kysyntää tässä maailmantilanteessa. 

”Ilmastonmuutos vaikuttaa maailman talouteen yhä enemmän ja lainsäätäjät vaativat yrityksiltä lisää tietoa ilmastoriskeistä. Tuomme tieteelliseen keskusteluun uuden mittarin tilintarkastuspartnerin ilmasto-osaamiselle. Tutkimuksemme päälöydös on se, että asiakasyritys kertoi todennäköisemmin ilmastoriskeistä vuosikertomuksessaan, jos sen tilintarkastajana oli ilmastoasioihin perehtynyt tilintarkastaja. Lisäksi tilintarkastajan ilmastoriskikokemus lisäsi asiakkaan ilmastoriskitiedottamisen laatua. Tämä yhteys oli voimakkaampi niillä toimialoilla, joilla on olennaisia ilmastoriskejä, kuten esimerkiksi energia-, kuljetus-, ja maataloussektoreilla”, Ly Pham kertoo.

Turun kauppakorkeakoulusta ryhmään kuului laskentatoimen ja rahoituksen laitoksen yliopistonlehtori Antti Miihkinen. Hän sanoo, että tulokset ovat arvokkaita aiheen uutuusarvon ja ajankohtaisuuden takia, mikä tekee tuloksista hyödyllisiä niin tieteen kuin käytännön näkökulmasta. 

”Sitä, että tilintarkastajan ilmastokokemuksella on merkitystä, ei ole aikaisemmin pystytty tieteellisillä menetelmillä osoittamaan. Oli arvokas löydös, että pystyimme tuomaan esiin uuden tilintarkastajan osaamisalueen aikaisemmin kirjallisuudessa dokumentoidun tilintarkastajan toimialakokemuksen rinnalle. On tärkeää ymmärtää tilintarkastajan osaamisen merkitys ilmastoasioissa, kun olemme nyt siirtymässä uuteen aikakauteen kestävyysraportoinnissa, mikä tulee todennäköisesti lisäämään ilmastoriskitiedottamisen roolia myös tilinpäätösten tilintarkastuksissa”, Antti Miihkinen sanoo.

Tilintarkastajan vastuu ilmastoraportoinnin laadusta kasvanut

Tutkimuksen aineistona käytettiin 500 suurimman australialaisen pörssiyrityksen vuosikertomusraportointia vuosien 2018 ja 2019 aikana. Australialainen ohjeistus on jo muutaman vuoden vaatinut tilintarkastajia ottamaan vahvasti kantaa asiakasyritysten ilmastoriskitiedottamisen riittävyyteen, koska ilmastoriskitiedottaminen on vähitellen siirtymässä myös tilinpäätöksiin. 

Lisäksi tilinpäätöksen ulkopuolella vuosikertomuksessa esitettävä ilmastoriski-informaatio pitää arvioida entistä tarkemmin suhteessa tilinpäätöksessä annettavaan sekä tilintarkastajan omaan tietoon asioiden tilasta. Kokonaisuutena tilintarkastajan vastuu asiakkaan ilmastoriskiraportoinnin laadusta on siis kasvanut.

Tieteellisen kontribuution lisäksi tutkimustuloksilla on monia käytännön soveltamismahdollisuuksia. Ne osoittavat, kuinka tärkeää on huomioida tilintarkastajan osaaminen ja kokemus ilmastoasioista, kun valitaan uusia sekä vastuullisia tilintarkastajia eri toimeksiantoihin. 

2020-luvulla yritysten odotetaan täyttävän uudet kestävyysraportointiin liittyvät lainsäädännölliset vaatimukset sekä kasvavat ulkoiset paineet laadukkaalle kestävyysraportoinnille. Ilmastoriskitiedottaminen on yksi keskeinen kestävyysraportoinnin osa-alue ja siksi on odotettavissa, että tilintarkastuspartnerit joutuvat huolellisesti puntaroimaan niiden roolia tulevaisuuden tilintarkastuksissaan. Esimerkiksi Euroopassa saadaan pian ensimmäisiä havaintoja siitä, miltä tilikauden 2024 CSRD-raportit näyttävät.

Vaikka kestävyysraportointi ei ajatuksena ole mikään uusi asia, sen kasvava merkitys tekee siitä entistä pakollisempaa. Tällä hetkellä on käynnissä siirtymä kestävyysraporttien varmentamiseen joko tilintarkastajan tai jonkun muun varmentajan tekemänä. Tämä johtaa kysymykseen siitä, pitäisikö varmennuksen tarjoajana toimia ilmastoriskit hallitseva tilintarkastaja, tilintarkastaja ilman ilmastoriskikokemusta vai alan konsultti.

Tutkimusryhmän mukaan niihin asiakastoimeksiantoihin, joihin liittyy olennaiset ilmastoriskit ja näin ollen vaatimus ymmärtää asiakasyrityksen ilmastoriskejä ja niiden raportointia, kannattaa nimittää sellainen tilintarkastaja, joka myös tietää näistä asioista. Tutkimusryhmän johtopäätös tutkimuksesta onkin, että tilintarkastajalla on merkitystä, mutta vain silloin, jos hän on ilmastoasioiden osaaja ja työskentelee sellaisten yritysten kanssa, jotka toimivat olennaisten ilmastoriskien toimialoilla.

Tutkimusartikkeli

Tutkimusryhmään kuuluivat:
Ly Pham, tutkimusryhmän vetäjä (Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu)
David Hay (University of Auckland, Uusi-Seelanti)
Antti Miihkinen (Turun kauppakorkeakoulu)
Emma-Riikka Myllymäki (Audencia Business School, Ranska)
Lasse Niemi (Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu)
Jukka Sihvonen (Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu)

Lisätietoa:

Lasse Niemi

Professori (Associate professor)

Laskentatoimen laitos

Laskentatoimen laitos on yksi Pohjoismaiden johtavista tutkimuslaitoksista.

Lue lisää
Picture of Department of Accounting
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Valaistu moottoritie, merta, rakennuksia ja taivasta
Yhteistyö, Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Vahva sijoitus tekoälyyn – Suomeen perustetaan ELLIS-instituutti tehostamaan tutkimusta ja houkuttelemaan osaajia

Suomalainen tekoälytutkimus on saanut merkittävän tuen hallitukselta ja lahjoittajalta.
Samuel Girmay laboratoriossa, yllään valkoinen laboratoriotakki ja suojalasit.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Virtuaalilaboratoriot edistävät saavutettavaa ja kielitietoista luonnontieteen opetusta

Väitöskirjatutkija Samuel Girmay on saanut Jenny ja Antti Wihurin säätiöltä rahoituksen projektilleen, jonka tavoitteena on parantaa luonnontieteiden opetuksen saavutettavuutta ja kielitietoisuutta yläkouluissa virtuaalilaboratorioiden avulla.
Paneeli, jossa kuusi ihmistä istuvat näytön edessä ja puhuvat yleisölle sisätiloissa.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Feminist Border Crossings -seminaarissa tarkasteltiin muotoilun merkitystä nyky-yhteiskunnassa feministisestä näkökulmasta

Aalto-yliopistossa järjestettiin Feminist Border Crossings -seminaari, joka juhlisti Design Culture Studies -tutkimusryhmän perustamista sekä Hilman, kymmenen sukupuolentutkimuksen yksikköä yhdistävä verkoston, 20-vuotisjuhlaa.
Henkilö pitelee puhelinta, jossa näkyy Twitter-profiili ja maski-emojit otsikossa. Taustalla on kasvi.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Pahantahtoisten bottien määrä kasvoi somessa huomattavasti koronapandemian aikana

Aalto-yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) laaja yhteistutkimus paljastaa, miten botit muovasivat kansanterveyteen liittyvää keskustelua koronapandemian aikaan erityisesti Twitterissä.