Aalto-yliopiston Meeri Karvinen puolusti hiljattain väitöskirjaansa, jossa hän keskittyi siihen, miten yliopistot ja työpaikat tukevat uransa alkuvaiheessa olevia insinööritutkinnon suorittaneita toimimaan kestävän kehityksen puolesta.
Ajatuksia herättävässä julkisessa puolustuksessa Karvinen kertoi tutkimustuloksistaan ja pohdiskeli niiden vaikutuksia tutkinnon suorittaneiden osaamiseen, korkeakoulutukseen ja työpaikkoihin.
Karvisen tutkimus eteni kahdessa eri vaiheessa ja viiden julkaisun kautta. Ensimmäinen vaihe oli kattava tutkimus pohjoismaisten yliopistojen kestävän kehityksen integroinnista, jossa keskityttiin erityisesti opetukseen ja kampuksen kehittämiseen. Tämän vaiheen tavoitteena oli luoda yleiskuva pohjoismaisten korkeakoulujen nykyisistä kestävän kehityksen käytännöistä.
Toisessa vaiheessa Karvinen syventyi kehittämishankkeeseen, jonka keskiössä oli Aalto-yliopiston vesi- ja ympäristötekniikan maisteriohjelma (WAT-maisteriohjelma). Tämän vaiheen tavoitteena oli saada syvällisempi ymmärrys siitä, miten insinöörikoulutusta tulisi kehittää, jotta tutkinnon suorittaneet saisivat tarvittavat valmiudet sekä työllistymiseen ja uran alkuvaiheen menestykseen että kestävän kehityksen edistämiseen.
Nämä "työllistettävyys- ja kestävyysosaamiseksi" kutsutut valmiudet muodostavat Karvisen väitöskirjan ytimen, ja ne ovat ratkaisevan tärkeitä, jotta tutkinnon suorittaneet voivat selviytyä työelämän reaalimaailman kestävyyshaasteiden monimutkaisista kysymyksistä.
Karvisen tutkimuksessa korostettiin tarvetta kehittää insinööriksi valmistuville "hybridiosaamisprofiili", johon sisältyy vankka osaaminen omilla aloillaan yhdistettynä kestävän kehityksen osaamiseen ja tietämykseen, erityisesti kykyyn työskennellä monialaisissa tiimeissä, visioida kestävää tulevaisuutta, neuvotella rakentavasti erilaisista arvoista ja ymmärtää kestävän kehityksen haasteiden perimmäisiä syitä.
Keskeistä hänen väitteissään oli käsite "kestävän kehityksen toimijuus", jolla tarkoitetaan tutkinnon suorittaneiden kykyä edistää aktiivisesti kestävän kehityksen tavoitteita ammatillisessa toiminnassaan. Karvisen tutkimus osoittaa, että tutkinnon suorittaneilla ja työnantajilla on erilaiset näkemykset tutkinnon suorittaneiden kestävän kehityksen toimijuudesta, ja siksi tarvittaisiin lisää tukitoimia.
Karvinen kannatti valmistuneiden kestävän kehityksen toimijuuden lisäämiseksi ja tukemiseksi kohdennettuja opettajankoulutusaloitteita yliopistoissa sekä aktiivisempaan tiedonjakoon työpaikoilla tähtäävien toimenpiteiden, kuten mentorointiohjelmien ja parityöjärjestelyjen, kehittämistä.
Korostamalla haasteita, joita vastavalmistuneet kohtaavat teoreettisen tiedon muuntamisessa konkreettisiksi kestävyysaloitteiksi työuran alkuvaiheessa, tutkimus osoitti, että tämän kuilun kuromiseksi umpeen tarvitaan yhteistyötä valmistuneiden, oppilaitosten ja työnantajien välillä.
Karvisen oivaltavan luennon (suomeksi ja englanniksi tekstitettynä) uusinta löytyy täältä. Väitöskirja löytyy täältä.