Varo mitä toivot - Lue Frank Martelan blogikirjoitus

Mökki, muistikirja ja aikaa ajatella. Parina vuodenvaihteena opiskelujen loppuvaiheessa pidimme pienen porukan suunnanottoretriittejä. Vetäydyimme jonkun mökille ja erilaisten harjoitusten kautta kävimme läpi kulunutta vuotta ja asetimme tavoitteita alkavalle vuodelle. Elin murrosvaihetta, jossa olin siirtymässä opiskelusta työelämään ja oli aika päättää minkälainen työelämä kiinnostaisi. Siinä hetkessä koin näiden retriittien antaneen itselleni tuntuvaa selkeyttä omiin päämääriini elämässä.

Säännöllinen pysähtyminen on olennaista jos haluaa onnistua elämään oman näköistä elämää. Arjen tulipaloja sammutellessa iso kuva usein peittyy tekemisen savuun. Vuoden vaihde tai lukukauden loppu tarjoavat luontevan kohdan omien elämäntavoitteiden kirkastamiselle ja suunnan tarkistamiselle.

Erityisen tärkeätä on tarkistaa minkälaisten päämäärien varaan elämäänsä rakentaa. Professori Chris Niemiec, joka oli kanssani samaan aikaan Rochesterin yliopistolla, pyysi collegen päättäviä yhdysvaltalaisnuorukaisia arvioimaan mitkä päämäärät heidän elämässään ovat tärkeitä. Osa korosti enemmän rahan ja maineen kaltaisia ulkoisia päämääriä, osa hyvien ihmissuhteiden, henkilökohtaisen kasvun ja hyväntekemisen kaltaisia sisäisiä päämääriä.

Vuotta myöhemmin Niemiec otti samoihin tyyppeihin uudelleen yhteyttä ja pyysi arvioimaan miltä nyt tuntuu: Ovatko he saavuttaneet päämääriään ja minkälainen on heidän hyvinvointinsa?

Kävi ilmi, että ihmiset olivat keskimäärin saavuttaneet enemmän niitä päämääriä, joita he pitivät arvokkaina. Eli sitä saa mitä tilaa: Mainetta havittelevat löysivät mainetta, rahaa tavoitelleet tunsivat saaneensa enemmän rahaa kuin muut. Ja ihmissuhteisiin panostaneet tunsivat ihmissuhteidensa syventyneen.

Kannattaa siis varoa mitä toivoo, koska toive voi vaikka toteutua.

Mutta hyvinvoinnin kannalta kaikki päämäärät eivät olleet samanarvoisia: Ihmissuhteisiin, toisten auttamiseen ja henkilökohtaiseen kasvuun panostaneiden hyvinvointi oli parantunut ja esimerkiksi ahdistus vähentynyt, kun he näitä päämääriään olivat vuoden mittaan saavuttaneet.

Entäpä rahaan, maineeseen ja ulkonäköön keskittyneet? Kävi ilmi, että vaikka he olivat edistyneet näiden päämääriensä suhteen, heidän hyvinvointinsa ei ollut lisääntynyt tippaakaan. He olivat tasan yhtä tyytyväisiä elämäänsä kuin vuotta aiemmin, kun rahaa ja mainetta oli vähemmän. Mikä pahinta, he itse asiassa voivat entistä huonommin. Itselleen tärkeiden päämäärien saavuttamisesta huolimatta he olivat ahdistuneempia ja heillä oli enemmän päänsäryn kaltaista fyysistä oireilua.

Eli kun lomalla pysähdyt miettimään elämäsi päämääriä tulevalle vuodelle, älä mieti pelkästään mitä nämä päämäärät tarkalleen ottaen ovat. Mieti myös miksi niitä tavoittelet. Tavoitteletko ylennystä työssäsi pelkät dollarinkuvat silmissä? Vai koetko sen enemmän henkilökohtaisena kehitysprojektina? Opiskeletko sitä mitä opiskelet, koska haluat tehdä vanhempasi ylpeäksi? Vai koetko että valitsemasi ala on todella se mitä itse mieluiten tekisit? Entä tekemäsi valinnat kuluneena vuotena: Oletko yksi heistä jotka juhlapuheissa muistavat ylistää ystävien ja perheen merkitystä, mutta käytännön kalenterimerkintöjä tehdessä uran edistäminen opiskeluissa tai töissä jyrää aina läheisten ihmisten kanssa vietetyn laatuajan ylitse?

Tee siis itsellesi palvelus:

1) Ota itsellesi säännöllisesti aikaa pohtia tulevan vuoden päämääriä.

2) Pidä huolta että päämääräsi ovat sisäisesti motivoivia eli mahdollistavat sinulle itsesi toteuttamisen, oppimisen ja kehittymisen, syvenevät ihmissuhteet sekä mahdollisuuden tehdä jotakin hyvää muille ihmisille.