Vesiosaamisella on keskeinen rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä

Vesipäivän teemaa kommentoi Aalto-professori Olli Varis, joka johtaa Vesi ja kehitys -ryhmää rakennetun ympäristön laitoksella. Hän muistuttaa, että ilmastomuutoksen aiheuttamat poikkeustilat, kuten tulvat, kuivuudet ja myrskyjen aiheuttamat vahingot ovat suoraan kytköksissä veteen. Myös ilmastovyöhykkeiden siirtymisessä keskeistä on lämpötilan vaikutukset sademääriin, haihduntaan ja maaperän vesitaseeseen.

Varis huomauttaa, että kulunut talvi on ollut Suomessa poikkeuksellinen - ja juuri sellainen, kuin mitä ilmastonmuutosskenaariot ovat ennustaneet. Tämä voidaan havaita kohonneen lämpötilan lisäksi kasvaneista sademääristä ja poikkeuksellisen isoista lumimääristä Lapissa. Rannikkoalueilla Etelä-Suomessa talvi on ollut lumeton, ja ennusteet kertovat tämän olevan enenevissä määrin normaalia. 

"Ilmastonmuutoksen takia säätilojen äärevyys lisääntyy, mikä tarkoittaa pidempiä ja useammin toistuvia kuivuusjaksoja ja sadekausia. Tämä näkyy myös tutkimustyössä, sillä pitkän aikavälin ennusteet ovat entistä epävarmempia. Ilmastonmuutokset paikalliset vaikutukset ovat monen tekijän yhteistulos, ja kokonaiskuvaa ei vielä tunneta täysin."

Ilmastovyöhykkeiden siirtyminen aiheuttaa monenlaisia haasteita luonnolle ja elinkeinoille

"Ilmastonmuutos vaikuttaa veden ja lämpötilan kautta biodiversiteettiin, aavikoitumiseen, ruoantuotantoon, ekosysteemeihin ja ihmisen hyvinvointiin.Yksi merkittävimpiä ekosysteemeihin vaikuttavia muutoksia on aavikoituminen, joka on jo todellinen riski niinkin lähellä kuin Välimeren alueella, kuten Espanjassa."

Suomessa aavikoitumista ei kuitenkaan tarvitse pelätä, mutta kuivien kesien yleistyminen on riski ympäristölle, Varis varoittaa.

"Poikkeuksellisen kuiva kesä koettiin viimeksi vuonna 2018, ja sillä oli selkeitä vaikutuksia myös Suomessa. Kuivuus vähensi käytettävissä olevan veden määrää jopa tuhansien järvien Suomessa, ja paikoin viranomaiset joutuivat rajoittamaan kuluttajien vedenkäyttöä. Yleisimmistä puulajeista erityisesti kuuset ovat herkkiä pitkille kuivuuksille."

"Kun osa alueista kärsii kuivuudesta, toisilla alueilla sateet samaan aikaan lisääntyvät. Esimerkiksi Kiinan tiheään asutuilla jokialueilla tulvat ovat voimistuneet ilmastonmuutoksen myötä. Havaintojen mukaan Suomessakin koetaan poikkeuksellisen sateisia jaksoja entistä useammin, ja muutos on tapahtunut vain muutamassa vuosikymmenessä."

"Voimmekin todeta, että vesialan osaaminen – sekä paikallisesti, että globaalisti – on edellä mainittujen ilmiöiden ja niiden vaikutusten kannalta keskeisen tärkeää. Muutosten hillitsemisen ja niihin sopeutumisen kannalta keskeistä on kiinnittää huomiota teollisuuden ja maatalouden prosesseihin ja päästöihin sekä bioenergian kehittämiseen ja tuotantoon."

Tutkimus ja muutoksiin varautuminen Suomessa

Arvaamattomat muutokset tekevät ilmiöiden ennustamisesta entistä vaikeampaa, Varis summaa. Herää esimerkiksi kysymys siitä, miten tulvia voidaan ennustaa tulevaisuudessa? 

"Jotta Suomella olisi parhaat mahdolliset edellytykset varautua muutoksiin, tutkimusta tehdään yhdessä eri toimijoiden, kuten ympäristöministeriön, Suomen ympäristökeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen kanssa. Tulevaisuuden haasteisiin varautuminen vaatii tutkimuksen rinnalle monitasoista suunnittelua ja poliittisia ratkaisuja."

Variksen mukaan tulvien osalta Suomessa kehitetään aktiivisesti varautumisjärjestelmiä, ja Suomi on mukana EU-tason tulvadirektiivityössä. Kuivuuksiin varautumisen osalta Suomi ei aiemmin ole ollut aktiivinen EU-tasolla, mutta tulvien tutkimuksessa Suomella on pitkä historia.

Vesi ja kehitys -ryhmän tohtoriopiskelija Lauri Ahopelto tekee väitöskirjatutkimusta kuivuuksista Suomessa. Hän on tutkimuksessaan arvioinut Suomen haavoittuvuutta ja riskiä kuivuudelle nykytilanteessa sekä lähitulevaisuudessa. Työssä on muun muassa mallinnettu lähihistorian pahin kuivuusjakso (1939–42), ja tulosten avulla on arvioitu kuivuuden vaikutuksia huomioiden myös ilmastonmuutos. Tällä hetkellä Ahopelto tutkii, minkälaisia indikaattoreita kuivuuden vaikutusten hallinnassa tulisi käyttää. 

Vesi- ja ympäristötekniikan tutkimuksessa puututaan ilmastonmuutoksen haasteisiin

Aalto-yliopiston Vesi- ja ympäristötekniikan tutkimusryhmä keskittyy kolmeen tutkimusteemaan, joissa kaikissa ilmastonmuutos on keskeinen haaste. Variksen luotsaama Vesi ja kehitys -ryhmä tutkii ilmastonmuutosta erityisesti maatalous- ja energiasektorin, vedenkäytön ja hiilidioksidipäästöjen näkökulmasta. Tavoitteena on esimerkiksi maatalouden kehittäminen nykyistä vähäpäästöisemmäksi ja kestävämmäksi. 

Vesitalouden ja luonnonmukaisen vesirakentamisen ryhmässä ilmastonmuutos kytkeytyy erityisesti kaupunkisateisiin ja -tulviin sekä metsä- ja maatalousalueiden vesivaroihin. Vesihuollon ryhmässä jätevedenpuhdistus ja ilmakehän päästöt ovat tärkeitä tutkimusteemoja. Tutkimuksessa kehitetyt ratkaisut hyödyttävät suoraan kuntia ja yrityksiä. 

Varis toteaa, että suomalainen veteen ja ilmastonmuutokseen liittyvä tutkimus on hyvin edistynyttä ja kansainvälisesti arvostettua.

"Keskeistä tutkimukselle ja sen vaikuttavuudelle on ollut läheinen suhde ministeriöihin, yrityksiin ja kuntiin, jolloin kovatasoisella tutkimuksella on suora yhteys yhteiskunnan tarpeisiin ja käytännön toimijoihin." 

Lisätietoja:
Professori Olli Varis
[email protected]

YK:n Maailman vesipäivää vietetään 22.3.2020. Lue lisää päivästä.