Uutiset

Virtuaalilaboratoriot edistävät saavutettavaa ja kielitietoista luonnontieteen opetusta

Väitöskirjatutkija Samuel Girmay on saanut Jenny ja Antti Wihurin säätiöltä rahoituksen projektilleen, jonka tavoitteena on parantaa luonnontieteiden opetuksen saavutettavuutta ja kielitietoisuutta yläkouluissa virtuaalilaboratorioiden avulla.
Samuel Girmay laboratoriossa, yllään valkoinen laboratoriotakki ja suojalasit.
Väitöskirjatutkija Samuel Girmay laboratoriossa. Kuva: Miikka Pirinen.

Virtuaalilaboratoriot ovat oppimisympäristöjä, jotka koostuvat 360-panoraamakuvista. Ympäristössä opiskelijat käyvät läpi aktiviteetteja, jotka sisältävät tekstiä, havainnollistavia kuvia ja videoita sekä interaktiivisia kertaustehtäviä. Kemian tekniikan korkeakoulussa virtuaalilaboratorioita on käytetty osana laboratorio-opetusta jo vuodesta 2018. Ne ovat verkossa avoimesti saatavilla kaikille oppilaitoksille.

Kemian tekniikan korkeakoulun väitöskirjatutkija Samuel Girmayn projektin tavoitteena on tuoda virtuaalilaboratoriot myös yläkoulun luonnontieteen opetuksen käyttöön. Virtuaalilaboratorioita on pilotoitu osana yläkoulun opetusta Helsingin Merilahden yläkoulussa ja Mikkelin Rantakylän yhteiskoulussa keväällä 2024. "Pilotointivaiheessa huomattiin, että virtuaalilaboratoriot tukevat luonnontieteen opetuksen saavutettavuutta ja kielitietoista opetusta. Luonnontieteen opetuksen saavutettavuudessa on suuria eroja esimerkiksi sen suhteen, mitkä koulut pystyvät järjestämään oppilailleen vierailuja tutkimuslaboratorioihin. Haasteena laboratorio-opetuksen tarjoamiselle kemiassa ovat esimerkiksi turvallisuus ja resurssit," Girmay kertoo.

Maksuttomat virtuaalilaboratoriot laajentavat oppimisen mahdollisuuksia

Virtuaalilaboratorioiden edut eivät rajoitu vain sisällön saavutettavuuteen, vaan ne tukevat myös kielitietoista opetusta. Pilottikouluista saadun palautteen perusteella virtuaalilaboratoriot tukevat erityisesti kielitietoista opetusta. Esimerkiksi maahanmuuttajataustaisten lasten, joiden äidinkieli ei ole suomi, voi olla vaikea pysyä mukana luonnontieteen opetuksessa, jos oppiaineen suomenkielinen termistö ei ole ennestään lainkaan tuttua. Virtuaalisessa laboratorioympäristössä oppilaat saavat tutustua sanastoon ja menetelmiin omassa tahdissaan esimerkiksi ennakkotehtävänä. Virtuaalilaboratoriot voivat myös auttaa oppilaita, joilla on oppimisen haasteita, kuten lukivaikeuksia tai neuropsykiatrisia häiriöitä.

Virtuaalilaboratorioiden monipuoliset oppimismateriaalit - tekstit, kuvat, videot ja mahdollisuus tutkia virtuaalista laboratorioympäristöä - tukevat erilaisten oppijoiden tarpeita ja tarjoavat mahdollisuuden oppia omaan tahtiin. ”Virtuaalilaboratoriot tukevat merkittävästi Aalto-yliopiston kemian tekniikan laboratorio-opetusta, ja Aallossa kehitettyjä AALTOLAB-virtuaalilaboratorioita suoritetaan yli 1000 kertaa vuodessa. Yliopisto- ja lukio-opiskelijoilta saatu opiskelijapalaute virtuaalilaboratorioista on ollut hyvin positiivista. On erittäin hienoa, että virtuaalilaboratorioita voidaan Wihurin säätiön rahoittaman hankkeen myötä tuoda myös yläkoulujen luonnontieteiden opetukseen”, toteaa professori Antti Karttunen Kemian tekniikan korkeakoulusta. 

Maksuttomat, kaikille avoimet virtuaalilaboratoriot tuovat opetukseen myös monipuolisuutta ja auttavat laajemmin hahmottamaan luonnontieteiden opiskelun mahdollisuuksia. Virtuaalilaboratorioita testanneet yläkoulun opettajat ovat kommentoineet, että virtuaalilaboratorio motivoi luonnontieteiden opiskeluun. ”Tarvitsemme tulevaisuudessa yhä enemmän luonnontieteiden asiantuntijoita monenlaisten haasteiden ratkaisemiseen. On ollut hienoa kuulla, kun oppilaat ovat kommentoineet, että tämä on innostanut heitä jatkamaan luonnontieteiden opiskelua”, Girmay sanoo.

AALTOLAB

AALTOLAB on Aalto-yliopistossa kehitetty virtuaalinen laboratorioturvallisuuden koulutusympäristö. AALTOLAB sisältää turvallista laboratoriotyöskentelyä tukevaa koulutusmateriaalia sekä opiskelijoille ja henkilökunnalle.

Lue lisää
An image of virtual laboratory space
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Tekoalylla-tuotetieto-talotekniikan-menestystekijaksi.jpg
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tekoälyllä tuotetieto talotekniikan menestystekijäksi

Ympäristöraportointi, digitaaliset kaksoset ja tuottavuuden tuntuva nosto eivät onnistu ilman nykyistä parempaa tiedonhallintaa. Talotekniikka 2030 -tutkimusraportti ruotii nykytilanteen haasteita ja esittää ratkaisuja ja case-esimerkkejä, jotka pohjautuvat uusimman tekoälyteknologian hyödyntämiseen.
Opiskelijoita kampuksella. Kuva: Henri Vogt
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Yhä harvempi yliopisto-opiskelija jää kotiseudulleen Suomen suurimmissa kaupungeissa – uusi selvitys näyttää kaupunkikohtaiset erot

Aalto-yliopiston kaupunkitaloustieteen tutkimusryhmä AlueAvain on tarkastellut Tilastokeskuksen yksilötason rekisteriaineistojen avulla yliopisto-opiskelijoiden muuttoliikkeitä Suomen suurimmissa kaupungeissa viimeisten 20 vuoden aikana. Tarkastelussa vertailtiin erikseen pääkaupunkiseudun kuntia sekä Tamperetta, Turkua ja Oulua.
Huone, jossa on useita kaiuttimia metallirungoissa ympyrämuodossa. Keskellä on jakkara ja sälealusta.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Uusi teknologia tuo immersiivisen tilaäänen kaikkien ulottuville

Ainutlaatuinen äänentallennusteknologia mahdollistaa immersiivisen äänimaailman tallentamisen tavallisilla mikrofoneilla ja edullisella lisälaitteella.
Ryhmä ihmisiä kävelee suurten ikkunoiden ohi modernissa rakennuksessa, jossa on pystysuorat puukalterit ja sisävalot.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Rahoitusta kestävyysmurroksen demokraattiseen toteutumiseen

Kolme Aalto-yliopiston hanketta on rahoitettujen joukossa. Nesslingin säätiön rahoituksella edistetään kestävyysmurroksen toteutumista demokraatiassa, EU:ssa ja luonnonsuojelualueilla.