Aalto-yliopiston uusi kohtaamispaikka on nimetty Marsioksi kunnianosoituksena Aino Marsio-Aallolle, joka oli luova edelläkävijä, arkkitehti, muotoilija, yrittäjä ja Aalto-yliopiston alumni.   
  
Marsio-Aalto on vaikuttanut merkittävästi suomalaisen arkkitehtuurin ja muotoilun historiaan. Puolisonsa ja työparinsa, arkkitehti Alvar Aallon kanssa Marsio-Aalto suunnitteli rakennuksia, sisustuksia ja esineitä, jotka edelleen puhuttelevat ihmisiä ja tuovat kauneutta arkeen.  

Ei pelkkä arkkitehti vaan myös piirtäjä, puuseppä ja muurari  

Aino Marsio-Aalto (1894–1949) opiskeli Teknillisessä korkeakoulussa eli nykyisessä Aalto-yliopistossa 1910-luvulla, jolloin naisilla oli oikeus kouluttautua arkkitehdiksi Suomen lisäksi vain muutamassa maassa. Hän valmistui arkkitehdiksi vuonna 1920.   

Marsio oli kiinnostunut oppimaan uutta ja kehitti uransa alusta lähtien osaamistaan laajasti. Hän oli taitava piirtäjä, toimi puuseppänä sekä muurarina ja kiinnostui myöhemmin lasista. Monipuolinen materiaalituntemus auttoi kehittämään uudenlaisia tekniikoita ja tuotteita sekä kaarevia muotoja, jotka ovat tunnusomaisia Aaltojen suunnittelulle. 

Kun 30-vuotias Aino Marsio tuli töihin itseään neljä vuotta nuoremman Alvar Aallon arkkitehtitoimistoon Jyväskylässä vuonna 1924, hän oli moderni ja itsenäinen nainen, joka oli matkustellut Euroopassa hakemassa vaikutteita työhönsä. Aino ja Alvar alkoivat työskennellä yhdessä, löysivät yhteisen ammatillisen kutsumuksen ja rakastuivat.   

Yhteistyö oli tasa-arvoista ja symbioottista  

Italiaan suuntautuneelle häämatkalle pariskunta lähti vesitasolla Helsingin Katajanokan rannasta. Valovoimaisen ja ajan trendit tuntevan pariskunnan työskentely oli alusta asti tasa-arvoista ja symbioottista. Ihmisinä he olivat vastakohtaisia ja Ainon mukaan pariskunnan työ täydensi toisiaan, mikä teki siitä rikasta ja monimuotoista. Heidän yhteisistä töistään onkin vaikea sanoa, kumpi on tehnyt mitäkin. Yhteinen ura alkoi kukoistaa. 

Funktionaalisuus tarkoittaa myös kauneutta ja harmoniaa  

Marsio-Aalto oli monipuolisesti kiinnostunut muotoilusta. Kiinnostus muotiin ilmeni ulkomaanmatkoilla, kun Aino etsi varsikenkiä ja kankaita kotiin vietäväksi.   

Samalla Marsio-Aallon uraa leimasi yhteiskunnallinen valveutuneisuus. Hän suunnitteli arkkitehtina muun muassa terveyskeskuksia ja neuvoloita. Marsio-Aalto perehtyi myös kalustesuunnitteluun sekä siihen, mikä vaikutus kodin sisustuksella on ihmisten hyvinvointiin. 

Funktionaalisuus tarkoitti Marsio-Aallolle käytännöllisyyden lisäksi kauneutta ja harmoniaa. Tavoitteena suunnittelussa oli luksuksen sijaan kaunis arki. Eräs hänen rakastetuimmistaan töistään on Aino Aalto -lasisarja (1932), jota inspiroivat veteen heitetyn kiven muodostamat renkaat.   

Suunnittelussaan Marsio-Aalto korosti yksinkertaisuutta, ihmisläheisyyttä sekä luonnonmateriaaleja, jotka tuovat lämpöä ja inhimillisyyttä muotoiluun sekä yhdistävät   
ihmiset ympäröivään maailmaan.   

Pariskunnan arkkitehtitoimisto voitti Otaniemen suunnittelukilpailun  

Aino Marsio-Aalto oli keskeisessä roolissa perustamassa Artek-yritystä vuonna 1935. Artek, jonka nimi yhdistää taiteen ja teknologian, erikoistui huonekalujen, valaisimien ja sisustustuotteiden suunnitteluun sekä myyntiin.   

Artek tuli nopeasti tunnetuksi estetiikan ja funktionaalisuuden yhdistävästä modernista muotoilusta. Marsio-Aalto vaikutti Artekin muotokielen syntyyn ja toimi Artekissa sekä suunnittelijana että toimitusjohtajana.   

Otaniemellä ja Teknillisellä korkeakoululla oli tärkeä rooli Ainon ja Alvarin elämässä: koulutus tarjosi vankan perustan yrittäjäparin uralle. Pariskunnan arkkitehtitoimisto voitti Otaniemen alueen suunnittelukilpailun 1949. Aino kuitenkin menehtyi ennen voiton julkistamista.   

Alvar Aallon mukaan nimetty Aalto-yliopisto kantaa mukanaan myös Aino Marsio-Aallon perintöä suomalaisen arkkitehtuurin ja muotoilun kentällä.  

Avarakatseisen ja kansainvälisen Aino Marsio-Aallon suunnittelufilosofia inspiroi yhä uusia luovien alojen tekijöitä. Marsio-rakennus Otaniemessä yhdistää eri alojen osaajat sekä tuoreimman teknologian. Ainon innoittamana Marsio toimii kohtaamispaikkana, jossa voi nähdä huomisen jo tänään.  

Lähde: Aalto-Alanen, H. (2021). Rakastan sinussa ihmistä. Aino ja Alvar Aallon tarina.