Mitä ahdistuneisuus tarkoittaa?
Ahdistuneisuudella tarkoitetaan sisäistä levottomuutta ja rauhattomuutta ja siihen liittyy useimmiten myös fyysisiä oireita kuten sydämen tykytystä, vapinaa, vatsaoireita, hikoilua tai huimausta. Tilapäinen lyhytaikainen ahdistuneisuus on luonnollinen ilmiö, eikä vielä tarkoita ahdistuneisuushäiriötä. Ahdistuneisuushäiriöillä tarkoitetaan oireyhtymiä, joissa ahdistus on pitkäaikaista ja tilanteeseen nähden liiallista. Ahdistus voi vaihdella voimakkuudeltaan, tai kasvaa tilanteen mukaan. Usein itsensä ahdistuneeksi kokeva henkilö alkaa vältellä niitä tilanteita, joissa on aikaisemmin kokenut ahdistuksen tunnetta. Välttely voi kuitenkin pahentaa ahdistusoireita, ja alkaa rajoittamaan ahdistusoireita kokevan elämää.
Sosiaalisten tilanteiden pelossa henkilö pelkää muiden huomion kohteena olemista tai muiden ihmisten edessä nolatuksi tulemista, ja päätyy usein välttelemään ryhmä- ja esiintymistilanteita. Tällöin opiskelija saattaa esimerkiksi välttää opiskeluryhmässä suullista vastaamista tai voi jättäytyä kursseilta kokonaan pois suullisten esitysten pelon takia. Uusien ystävyys- tai seurustelusuhteiden luominen voi olla haastavaa sosiaalisten tilanteiden välttämisen ja keskustelun aloittamisvaikeuden takia. Osa sosiaalisen ahdistuneisuuden haitoista rakentuu siten, että vältellessään sosiaalisia tilanteita ahdistuksesta kärsivä ei harjaannu sosiaalisissa taidoissaan.
Yleistyneessä ahdistuneisuudessa ahdistuksen tunne on pitkäkestoista, voimakkuudeltaan vaihtelevaa, eikä liity mihinkään tiettyyn tilanteeseen tai pelkoon, vaan on yleistynyt laajempialaiseksi. Huolestuminen ja murehtiminen saattavat koskea myös erilaisia tavalliseen elämään kuuluvia asioita.
Mitä jännittäminen tarkoittaa?
Normaali jännittäminen on luonnollinen osa elämää. Lähes kaikki jännittävät joskus. Jännittäminen muodostuu ongelmaksi silloin kun arkipäiväisten tai opiskeluun liittyvien asioiden hoitaminen hankaloituu tai jää kokonaan tekemättä jännityksen vuoksi. Jännittäminen voi olla yleistä sosiaalisiin tilanteisiin liittyvää ahdistuneisuutta tai esimerkiksi esiintymis- tai ruokailutilanteiden jännittämistä.
Etenkin esiintymisjännitys on korkeakouluopiskelijoilla varsin tavallista. Jännittäjä ei hyödy siitä, että hän pääsee kurssisuorituksesta muita helpommalla. Tietoisuus jännittämisen hyväksymisestä, vaihtoehdoista ja tuesta kannattelee paremmin.