Jos tarvitset henkilökohtaisia opintojärjestelyjä opinnoissasi, toimi seuraavasti:
Henkilökohtaiset opintojärjestelyt perustuvat asiantuntijan lausuntoon. Tarvitset siis lääkärin, psykologin tai muun vastaavan asiantuntijan todistuksen, josta selviää peruste yksilöllisille järjestelyille. Jos mahdollista, todistuksesta olisi hyvä ilmetä, millaisista konkreettisista järjestelyistä hyötyisit.
Lukihäiriön vuoksi henkilökohtaisia opintojärjestelyjä tarvitseva (esimerkiksi lisäaikaa tenttiin) voi toimittaa koulutuksen saaneen erityisopettajan, asiaan perehtyneen psykologin, puheterapeutin tai erikoislääkärin lausunnon. Jos sinulle on myönnetty lisäaikaa tai muita yksilöllisiä järjestelyjä ylioppilaskirjoituksiin, voit toimittaa ylioppilastutkintolautakunnan antaman päätöksen, jos siitä ilmenee myönnetyt tukitoimet.
Lausuntojen voimassaoloaika katsotaan tapauskohtaisesti riippuen vamman, sairauden tai oppimisvaikeuden pysyväisyydestä. Lukihäiriön osalta otetaan huomioon lausunnot, jotka ovat hankittu 16-vuotiaana tai sen jälkeen.
Asiantuntijoiden lausuntoja ei tallenneta yliopiston järjestelmiin ja tarkemmat tiedot opiskelijan terveydentilasta eivät tule kenenkään muun kuin suosituksen myöntävän henkilön tietoon.
Yhdenvertaisuuslain (1325/2014) ja Aalto-yliopiston yleisten opetusta ja opiskelua koskevien sääntöjen (24 §) perusteella opiskelijan kouluttautumisedellytyksiä tulee parantaa kohtuullisiin toimiin ryhtymällä, mikäli opiskelija ei vammaisuuden tai muun vastaavaan terveydellisen syyn vuoksi pysty tekemään opintojaan opetussuunnitelmassa ja kurssillla määrätyllä tavalla.
Käytännössä nämä toimet eli opintojärjestelyt ovat joustavia henkilökohtaisia opintoratkaisuja kurssiopetuksen ja tenttien järjestelyihin sekä työmuotoihin. Opettaja arvioi ja määrittelee toteutuksen opintojakson kurssin osaamistavoitteiden pohjalta. Tutkinnoille ja kursseille asetettujen osaamistavoitteiden on täytyttävä.
Henkilökohtaiset opintojärjestelyt pohjautuvat asiantuntijan lausuntoon.
Opintojärjestelyt voivat olla esimerkiksi:
Opiskelijaa tukevista järjestelyistä sovitaan tarkemmin koulun edustajan kanssa pidettävässä tapaamisessa.
Henkilökohtaisten opintojärjestelyiden suositus annetaan opiskelijalle koulun yhteyshenkilön tapaamisen jälkeen.
Suositukselle kirjataan opiskelijalle myönnetyt henkilökohtaiset opintojärjestelyt ja suosituksen kesto. Suositukselle ei kirjata tietoja opiskelijan terveydentilasta, koska terveydentilaan liittyvät asiat ovat tietosuoja-asetuksen suojelemia. Suositukselle kirjataan myös opintojärjestelyiden oikeuden myöntäneen henkilön yhteystiedot.
Suositus annetaan opiskelijalle kolmella kielellä: suomeksi, englanniksi ja ruotsiksi (poislukien Kauppakorkeakoulu).
Jotta opiskelijalle myönnetyt opintojärjestelyt voidaan ottaa huomioon kurssilla ja tentissä, tulee opiskelijan näyttää henkilökohtaisten opintojärjestelyiden suositus opettajalle mahdollisimman aikaisessa vaiheessa eli kurssille tai tenttiin ilmoittautuessa. Tällä tavalla opettajalla on aikaa ottaa järjestelyt huomioon kurssin toteutuksessa ja keskustella, millaiset järjestelyt hyödyttävät opiskelijaa kurssin suorittamisessa. Opiskelijoita opastetaan henkilökohtaisten opintojärjestelyiden käytännöistä tarkemmin suosituksen kirjoittamisen yhteydessä.
Jos sinulle on suositeltu henkilökohtaisia opintojärjestelyjä tentteihin, seuraa kurssin MyCourses -ohjeita tai toimi alla olevan mukaisesti.
Jos kyseessä on matematiikan laitoksen tentti (MS-xxxxx):
ilmoita tarvitsemasi tenttijärjestelyt matematiikan laitoksen ohjeiden mukaisesti: Matematiikan laitoksen henkilökohtaiset tenttijärjestelyt
Jos kyseessä on Kauppakorkeakoulu tentti kampuksella:
ole yhteydessä kurssin alussa tai uusintatenttiin ilmoittautuessasi (viimeistään kaksi viikkoa ennen tenttiä) osoitteeseen [email protected]. Ilmoita mihin tentteihin olet tulossa (kurssin nimi ja tenttipäivä) ja mitä järjestelyjä tarvitset. Muista olla yhteydessä tenttikansliaan myös välitenttien ja uusintatenttien kohdalla.
Jos kyseessä on etätentti MyCoursesissa:
toimita todistus opettajalle heti kurssin alussa ja varmista, että saat etätenttiin lisäaikaa. Muista ilmoittaa opettajalle lisäajasta myös rästitenttien ja välitenttien kohdalla.
Muussa tapauksessa näytä suositus opettajalle heti kurssin alussa ja tarkista opettajalta kuka hoitaa tenttijärjestelyt.
Oppimiskeskus tarjoaa opiskelijoiden käyttöön saavutettavaa kurssikirjallisuutta yhteistyössä Celia-asiantuntijakeskuksen kanssa. Saavutettavaa kurssikirjallisuutta tarjotaan lukemisesteisille opiskelijoille. Palvelu on tarkoitettu läsnäolevaksi ilmoittautuneille opiskelijoille.
Lisätietoa saavutettavista kurssikirjoista löytyy täältä:
Löydät lisätietoa eri toimijoiden tarjoamista tukipalveluista yliopiston ulkopuolella alla olevista linkeistä.
Helsingin seudun erilaiset oppijat HERO
Kuntoutussäätiö (Tuottaa oikea-aikaisia ja asiakaslähtöisiä kuntoutuspalveluja, jotka työ-, opiskelu- ja toimintakykyä)
Tukilinja (Edistää vammaisten ja pitkäaikaisesti toimintarajoitteisten henkilöiden tasa-arvoa ja yhdenvertaisia toimintamahdollisuuksia yhteiskunnassa ja tarjoaa apurahoja)
Tulkkipalvelut (puhe-, kirjoitus-, kuvailu- ja viittomakielen tulkkaus)
Vaihtoon lähtevä opiskelija voi tarvita esteettömyyspalveluita vamman, sairauden tai esimerkiksi oppimisvaikeuden takia. Henkilökohtaisten järjestelyiden tarkoituksena on tukea vaihtoon lähtijän opiskelua ja arjen sujumista: asumista, liikkumista, vapaa-ajan osallistumismahdollisuuksia, terveyttä ja hyvinvointia. Tuen tarve ja laatu vaihtelevat yksilöllisesti, samoin myös ratkaisut.
Lisätietoa esteettömyystuesta vaihto-opintoihin löytyy täältä.
Oikeus henkilökohtaisiin opintojärjestelyihin on salassapidettävää tietoa (JulkL 24 § 1 mom 25 k)
Salassapidettävyys tarkoittaa sitä, että asia tulisi olla vain niiden tiedossa, joilla on erikseen perusteltu välttämätön tarve päästä perehtymään siihen. Opiskelijalle myönnetty oikeus henkilökohtaisiin opintojärjestelyihin tulisi siis olla vain kyseisen kurssin opettajan sekä mahdollisesti loppukokeen järjestelyihin tai arviointiin osallistuvien yliopiston henkilökuntaan kuuluvien henkilöiden tiedossa.
Löydät henkilökohtaisten opintojärjestelyiden tietosuojailmoituksen alta pdf-liitteenä.
Lukivaikeus on yleisin oppimisvaikeus ja suomalaisista korkeakouluopiskelijoista 6 %:lla on diagnosoitu lukivaikeus (YTHS KOTT, 2021). Lukivaikeus määritellään lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeudeksi. Lukivaikeuden keskeinen piirre on vaikeus tunnistaa ja käsitellä äänteisiin liittyvää eli fonologista tietoa.
Hahmotusvaikeudella tarkoitetaan hankaluutta käsitellä tai muokata näönvaraista ja tilallista informaatiota mielessään sekä luoda toimintaa tukevia mielikuvia. Käytännössä opiskelijalla, jolla on hahmotusvaikeus, saattaa olla hankalaa liikkua opiskeluympäristössä ja löytää opetustiloja sekä suoriutua opiskelutehtävistä, jotka vaativat esineiden tunnistamista, kokoamista tai ylipäänsä avaruudellista ja kuvioiden hahmottamista.
Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden haasteet saattavat näkyä opiskelijan toiminnassa esimerkiksi keskittymisen ylläpitämistä vaativissa tehtävissä tai itsenäisen opiskelun organisoimisessa. Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden haasteista diagnostisesti puhuttaessa käytetään lyhennettä ADHD.
Autismikirjolla tarkoitetaan joukkoa erilaisia aivojen neurobiologisia kehityshäiriöitä, jotka vaikuttavat siihen, miten henkilö viestii ja on vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa, sekä siihen, miten hän aistii ja kokee ympäröivän maailman. Kyse on koko elämän mittaisesta tilasta, joka johtuu keskushermoston erilaisesta kehityksestä.
Mielialahäiriöillä viitataan etenkin masennukseen, mutta myös esimerkiksi kaksisuuntaiseen (bipolaariseen) mielialahäiriöön. Mielialahäiriöistä etenkin masennus on nuorten aikuisten keskuudessa hyvin yleistä. Opiskelijan on tärkeää kuunnella omaa jaksamistaan ja ottaa huomioon riittävä palautuminen opintojen kuormituksesta.
Ahdistuneisuudella tarkoitetaan tilaa, jossa henkilö kokee olonsa jännittyneeksi, rauhattomaksi ja huolestuneeksi. Tilapäinen lyhytaikainen ahdistuneisuus ja jännittäminen esimerkiksi esiintymistilanteissa ovat hyvin yleisiä ja luonnollisia ilmiöitä opiskelijoiden keskuudessa.
Paniikkihäiriöllä tarkoitetaan toistuvia paniikkikohtauksia, eli äkillisiä, erittäin voimakkaita ahdistuksen kokemuksia. Paniikkikohtaukset voivat olla yksittäisiä, tai liittyä yleiseen ahdistuneisuuteen. Paniikkikohtaukset ovat melko yleisiä: noin 10–15 % ihmisistä kokee sellaisen joskus elämänsä aikana.
Haluatko kehittää taitojasi opettajana? Osallistu Aallon pedagogisille kursseille!
Aalto-yliopiston toiminnan yhdenvertaisuuteen liittyviä ohjaavia periaatteita ovat moninaisuus ja saavutettavuus.
Palautetta, kommentteja ja kysymyksiä henkilökohtaisten opintojärjestelyiden tietopankista
