Mitä ADHD tarkoittaa?
ADHD on kehityksellinen neuropsykiatrinen oirekuva. ADHD tulee englanninkielisistä sanoista Attention Deficit Hyperactivity Disorder. Ydinoireet ovat tarkkaamattomuus, ylivilkkaus ja impulsiivisuus. Oireet näkyvät ja painottuvat yksilöllisesti ja ne haittaavat jokapäiväistä toimintakykyä.
ADHD:n kolme esiintymismuotoa:
- Yhdistetty muoto (tarkkaamattomuus, yliaktiivisuus ja impulsiivisuus)
- Tarkkaamaton muoto eli ADD (ei yliaktiivisuutta tai impulsiivisuutta)
- Yliaktiivis-impulsiivinen muoto (ei tarkkaamattomuutta)
Nykyään puhutaan myös ADT:stä eli itseaiheutetusta keskittymishäiriöstä, jossa opetamme aivomme lyhytkestoiseen tekemiseen. Esimerkiksi heti kun tylsistymme tai mieli lähtee harhailemaan, otamme puhelimen käteen ja viihdytämme itseämme sosiaalista mediaa selaamalla. ADT ei kuitenkaan ole virallinen diagnoosi, kuten ADHD.
Miten ADHD voi vaikuttaa opiskeluun?
ADHD:n tuomat haasteet opiskelussa ovat yksilöllisiä: Tehtävään keskittyminen tai luennon kuunteleminen voi olla vaikeaa. Opiskelija ei välttämättä jaksa keskittyä yhteen asiaan, vaan yrittää tehdä monta asiaa yhtä aikaa tai hyppiä tehtävästä toiseen, jolloin voi tulla huolimattomuusvirheitä, ja jotain saattaa jäädä huomaamatta tai kuulematta. Yliaktiivisuus ja impulsiivisuus voivat ilmetä välittöminä reaktioina, eli toimimisena ennen kuin ehtii ajatella tai vaikeutena odottaa vuoroaan.
Opiskelussa saattaa näkyä pitkäjännitteisyyden puutetta, vaikeutta aloittaa tehtäviä ja saattaa ne loppuun. Ympäristön ärsykkeet, äänet tai muiden ihmisten liikehdintä voivat viedä opiskelijan huomion pois tehtävästä. Ajan hallinta, tehtäviin käytettävän ajan rajaaminen, kokonaisuuden hahmottaminen voi olla haasteellista.
On kuitenkin tärkeää muistaa, että vaikka opiskelijalla olisi aktiivisuuteen ja tarkkaavuuteen liittyviä haasteita on hänellä aina myös vahvuuksia.