Jalkapalloilija Tim Väyrynen ja koripalloilija Helmi Tulonen kuuluvat Aalto-yliopiston URHEA-opiskelijoihin
”Aalto-yliopisto on Urhean periaatteiden mukaisesti tukenut meitä ammattiurheilun ja opiskelujen yhteensovittamisessa.”
Aallon alumni, urheilujohtaja Jyrki Louhi tarjosi taloustietämystä Aallon kilpaurheilijoille
Urhea-tapaaminen keräsi 30 opiskelijaa verkoston syystapaamiseen.
Aalto-yliopistossa pyritään mahdollistamaan urheilijoiden kaksoisurat. Urheilijoiden kaksoisura tarkoittaa sitä, että tavoitteellinen urheilu ja opintojen yhdistäminen on mahdollisimman toimivaa ja tasapainoista. Aalto-yliopistolla ja Pääkaupunkiseudun urheiluakatemialla Urhealla on ollut kumppanuussopimus vuodesta 2015 alkaen.
Kauppakorkeakoulun dekaani Timo Korkeamäki kävi tervehtimässä Aallon Urhea-opiskelijoita 22.11. järjestetyssä tapaamisessa. ”Urheilu on tärkeää ja se on merkityksellistä yhteiskunnassamme ja yhteiskunnallemme. Hienoa, että teitä urheilijoita on Aallossa paljon, ja että te kaikki olette vielä paljon kovempia urheilijoita kuin mitä itse olin yliopistovuosinani, kun työnsin kuulaa.”
Kevään auditoinnissa Kauppakorkeakoulu todettiin huippu-urheilijamyönteiseksi korkeakouluksi. ”Tämä pilottiauditointi rajattiin koskemaan vain yhtä koulua, mutta nyt kun tästä auditoinnista on kokemusta, on jatkossa tarkoitus laajentaa auditointia kattamaan myös muita Aallon korkeakouluja. Vaikka saimme pilottiauditoinnissa hyvää palautetta, Urhea-toimintaa pyritään kehittämään koko ajan”, Timo Korkeamäki sanoi.
Esimerkki kasvurahoituksesta nuorille suomalaisille urheilijoille
Illan päävieras oli Kauppakorkeakoulun alumni, entinen jääkiekkoilija, ja nykyinen startup-yrittäjä ja Hämeenlinnan Pallokerhon, HPK:n, hallituksen puheenjohtaja Jyrki Louhi. Urheilu-uransa ja kauppatieteiden maisteriksi valmistumisensa jälkeen Jyrki työskenteli KPMG:llä tilintarkastuksen, vero- ja lakipalveluiden sekä erityisesti urheilupalveluiden parissa. Jyrki kertoi perustamastaan Sport Fund -pääomasijoitusrahastosta, joka sijoittaa kolmen vuoden aikana yhteensä 18 yksilöurheilijaan.
Jyrki ja muutamat muut entiset huippu-urheilijat, kuten toinen ”Runeberginkadulta valmistunut” Kauppiksen alumni, ex-taitoluistelija Laura Lepistö, pyrkivät Sport Fundilla hankkimaan kasvurahoitusta nuorille suomalaisille urheilijoille. Tavoitteena on parantaa nuorten urheilijoiden asemaa yhteiskunnassa. Rahasto on maailman ensimmäinen urheilijaosakeyhtiöihin sijoittava rahasto.
Jyrki ja muut Sport Fundiin sijoittaneet entiset huippu-urheilijat haluavat tehdä urheilun rahoituksesta ammattimaista tuomalla yrittäjyyden mallin myös urheilumaailmaan. Sijoittajat haluavat tarjota nuorille kilpaurheilijoille yrittäjyyden osaamista, josta nuoret urheilijat hyötyvät myös urheilu-uran päättymisen jälkeen.
”Sijoittajia on rahastossa kolmisenkymmentä, ja rahasto on rakennettu urheilijoita varten eikä varsinaisesti sijoittajien varallisuuden hallintaa varten. Toki tietty vastikkeellisuus on oltava, jotta saamme merkittäviä pääomia”, Jyrki kertoi.
Urheilijoiden taloudelliset haasteet pohdituttivat
Tapaamiseen osallistunut tieto- ja palvelujohtamisen (ISM) kolmannen vuoden kauppatieteiden opiskelija ja TeamGym-voimistelija Ella Salo kertoo, että Jyrki Louhen esitys herätti monenlaisia tunteita ja että hänen rohkea lähestymistapansa urheilun talousasioihin herätti ihailua ja kysymyksiä opiskelijoiden keskuudessa.
”Esitys avasi silmiäni urheilijoiden taloudellisiin haasteisiin liittyen ja herätti pohtimaan sitä, miten voimme parantaa urheilijoiden taloudellista asemaa. Louhen puhe nosti esiin tarpeen luoda parempia tukirakenteita urheilijoille ja lisätä tietoisuutta näistä haasteista. Yleisemmin heräsi kysymys siitä, miten voimme edistää avointa keskustelua urheilumaailman talousasioista ja tukea urheilijoita sekä kilpailullisesti että taloudellisesti heidän polullaan”, Ella kertoo.
TeamGymissä kilpaillaan joukkueena kolmella eri telineellä, jotka ovat vapaaohjelma, trampetti ja volttirata. Vapaaohjelmassa joukkue suorittaa symmetrisen, rytmikkään ja tarkasti hiotun tanssillisen sarjan. Trampetilla ja volttiradalla joukkue suorittaa vauhdikkaita, lennokkaita ja näyttäviä volttisarjoja. ”Paras saavutukseni tähän mennessä on EM-pronssi vuodelta 2021. Tämän lisäksi vuosien varrella on kertynyt muitakin arvokisakokemuksia sekä suomenmestaruuksia ja muita SM-mitaleja”, Ella kertoo.
Urheasta hänelle on selkein apu ilmainen jäsenyys UniSport-salille. ”Tätä hyödynnän monesti viikossa, sillä lajitreenien ohella on myös erilaisia omatoimisia harjoituksia. Lisäksi olen hyödyntänyt Aallon kursseja, jotka on suunnattu Urheaan kuuluville opiskelijoille. Ne ovat edistäneet hyvin opintojani Aallossa.”
Urhea-tapaamiseen osallistui myös ensikertalaisia. Ensimmäisen vuosikurssin kauppatieteiden opiskelija, kreikkalais-roomalaisen tyylisuunnan painija Arvi Savolainen oli yksi heistä. Myös Arvi on moninkertainen suomenmestari lajissaan, ja hänkin on menestynyt myös kansainvälisillä areenoilla. ”Rooman EM-kilpailuissa 2020 sijoitukseni 130 kg:n painoluokassa oli viides. Tokion olympialaisissa vuonna 2021 selviydyin pronssiotteluun, ja sijoituin lopulta niin ikään viidenneksi. Vuoden 2022 EM-kilpailuissa saavutin 97 kg:n painoluokassa hopeaa.”
Urhea on päivittäinen osa myös Arvin arkea. ”Suurin osa harjoituksista tapahtuu Urhea-hallissa, joten siellä tulee vietettyä usein aikaa. Urheassa on kiva, kun pääsee näkemään myös muiden lajien urheilijoita ja vaihtamaan kuulumisia. Suurta hyötyä on ollut myös Urhean erilaisista asiantuntijapalveluista, joihin on uran varrella turvauduttu useaan otteeseen.”
Arvi kertoo, että tässä tapaamisessa oli hauska huomata, kuinka paljon urheilijoita Aallossa on. Aallon Urhea-yhteistyö oli ainakin hänelle lisämotivaattori hakea juuri Aaltoon opiskelemaan. ”Opintojen ja urheilun yhdistäminen voi joskus olla hankalaa, kun reissupäiviä kertyy ja päällekkäisyyksiltä ei voi välttyä. Onneksi tähän on koulun puolelta tarjottu apua ja työkaluja, sillä uskon urheilun ja opiskelun täydentävän toisiaan”, Arvi sanoo.
Aalto-yliopiston Urhea-työryhmä toimii linkkinä Aallon, Urhean ja opiskelijoiden välillä sekä kehittää Aallon käytäntöjä, joilla urheilijoiden kaksoisura tehdään mahdolliseksi. Syystapaamiseen osallistuivat Aallon korkeakoulujen Urhea-yhteyshenkilöistä Tiina Kerola, Piia Ylitalo ja tiiminvetäjä Elli Hämäläinen sekä työelämäprofessori, Aallon Urhea-vastuuhenkilö Sami Itani Kauppakorkeakoulun johtamisen laitokselta. Heihin voi olla yhteydessä matalalla kynnyksellä kaikissa Urheaan liittyvissä asioissa.
Teksti ja kuva: Terhi Ollikainen
Lisätietoja:
Elli Hämäläinen
Suunnittelija, opintoasiat
Kilpaurheilun ja opintojen yhdistäminen Aallossa
Aalto-yliopisto on sitoutunut tukemaan pääkaupunkiseudun urheiluakatemiaan Urheaan kuuluvien opiskelijoiden opiskelun ja urheilun yhteensovittamista ja huomioimaan urheilu-uran haasteet ja erityistarpeet.
Aiempia Urhea-uutisia:
Kolmiloikasta lukkopainiin – Aalto mahdollistaa huippu-urheilun ja opiskelun yhdistämisen
Aalto-yliopistolla on sopimus huippu-urheiluakatemia Urhean kanssa. Oli lajisi sitten koripallo, muodostelmaluistelu tai jokin muu, saat kannustusta ja tukea harjoittelun ja opintojen yhdistämiseen.
Suomen mestaruuden voittaneessa muodostelmaluistelujoukkue Team Uniquessa luistelee peräti viisi Aallon opiskelijaa
Aallon eri korkeakouluissa opiskelevat luistelijat kuuluvat Aallon Urhea-urheilijoihin.
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
Väitöskirjoille tulossa uudet kannet, kirjoituspohjat ja uusi tilaustapa
Väitöskirjojen tilausalusta vaihtuu 30.11.2024 jälkeen. Väitöskirjoja varten on myös suunniteltu uudet kannet ja kirjoituspohjat.
Pelaavat hanskat ja halaava paita – Aallon tutkijat pitivät työpajan älykkäistä puettavista laitteista chileläisille opiskelijoille
Katso videot opiskelijoiden luovista projekteista!
Yhä harvempi yliopisto-opiskelija jää kotiseudulleen Suomen suurimmissa kaupungeissa – uusi selvitys näyttää kaupunkikohtaiset erot
Aalto-yliopiston kaupunkitaloustieteen tutkimusryhmä AlueAvain on tarkastellut Tilastokeskuksen yksilötason rekisteriaineistojen avulla yliopisto-opiskelijoiden muuttoliikkeitä Suomen suurimmissa kaupungeissa viimeisten 20 vuoden aikana. Tarkastelussa vertailtiin erikseen pääkaupunkiseudun kuntia sekä Tamperetta, Turkua ja Oulua.