Alumni Maija Jokelan työ näkyy kaupungilla

Kun Maija Jokela viime kesänä lähti lomalle, hän silmäili erityisen ylpeänä Helsinki-Vantaan lentoaseman uudistunutta kakkosterminaalia. Ramboll Finland oli mukana allianssissa, joka suunnitteli ja toteutti terminaalin näyttävät muutostyöt.

”Tyttärenikin osaa jo kysyä, ovatko sinun työkaverisi olleet täällä tekemässä tätä”, kertoo Jokela, joka aloitti Ramboll Finlandin toimitusjohtajana vuosi sitten. 

Ramboll on tanskalaislähtöinen globaali suunnittelu- ja -konsultointiyritys. Sen muihin isoihin projekteihin Suomessa kuuluvat esimerkiksi Pasilan Tripla, Helsingin Kruunusillat-raitiotiehanke sekä Tampereen Kansi ja Areena. Kaikkiaan hankkeita on vuosittain noin 15 000.

Jokelasta piti alun perin tulla lääkäri, mutta varmuuden vuoksi hän haki monia muitakin opiskelupaikkoja. Ystävä oli vinkannut myös Teknillisestä korkeakoulusta, jonka valinnoissa painotettiin samoja aineita kuin lääketieteellisessä.

”Pääsin kaikkiin muihin hakemiini paikkoihin paitsi lääkikseen ja ajattelin, että menen rakennustekniikkaan vähän kertaamaan matematiikkaa ja fysiikkaa”, Jokela muistelee.

Opinnot etenivät aluksi hitaasti, koska Jokela ei ollut varma alavalinnastaan. Pikkuhiljaa kuitenkin valkeni, että valinta oli osunut nappiin. Tämä varmistui lopullisesti työelämässä, kun Jokela pääsi kesätöihin rakennuttajakonsulttiyritykseen.

”Työ avasi silmät sille, mitä kaikkea projektinjohtaminen ja rakennuttaminen voi olla. Tykkään tehdä ihmisten kanssa töitä, koordinoida, johtaa ja nähdä tuloksia. Jos tulee ongelmia, ja ainahan projekteissa niitä tulee, niitä pitää lähteä ratkomaan. Ei voi pysähtyä ja odottaa.”

Kesätöistä uraputkeen

Pääaine rakentamistalous yhdistyi Jokelan mukaan suoraan työelämään, joten opiskelumotivaatio kasvoi. Jokela kiittää myös opiskeluaikoina syntyneitä verkostoja.

”Pidän opiskeluajan kilta- ja järjestötoimintaa hirveän tärkeänä. Teimme paljon yhteistyötä yritysten kanssa ja opimme siinä esimerkiksi myyntityötä. Korkeakoululla ja yrityksillä oli muutenkin hyvät suhteet ja esimerkiksi harjoittelupaikkoja oli kohtuullisen helppo saada.”

Jokelan ensimmäisestä kesätyöstä aukeni lopulta pitkä uraputki ensin projektinjohtotöissä, sitten kesätyöyrityksen ostaneen Sweco PM Oy:n johtoryhmässä ja lopulta koko yrityksen toimitusjohtajana. 

Sweco PM vaihtui huomattavasti suurempaan Rambolliin seitsemän vuoden jälkeen, kun Jokela alkoi kaivata uusia haasteita. 

”Rambollissa kiinnosti tosi hyvä kansainvälinen verkosto: täällä pääsee tutustumaan myös muiden maiden toimintaan ja oppimaan siitä. Suomalaisia osallistuu jatkuvasti Rambollin kansainvälisiin projekteihin. Juuri oli puhetta esimerkiksi rataprojektista Tbilisissä ja ympäristöhankkeesta Tanskassa, myös vesipuolella on paljon hankkeita ulkomailla.”

Kiinnostava on Jokelan mielestä myös yrityksen omistusmuoto. Tanskalaisen Ramboll Groupin omistaa 98-prosenttisesti yrityssäätiö, loppu on työntekijöiden omistuksessa. Säätiö kanavoi saamansa tuotot Rambollin kehittämiseen, tutkimukseen, tieteen ja tekniikan alojen koulutukseen sekä myös hyväntekeväisyyteen. Tämä mahdollistaa sen, että yritystä voi kehittää pitkäjänteisemmin kuin pörssiyritystä.

Ramboll on nostanut uudessa strategiassaan liiketoiminnan ytimeen kestävän kehityksen: tavoitteena on auttaa asiakkaita kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisessa.

”Kestävä kehitys ilmiönä on tullut rakennusalallekin, mutta ei aina ihan niin vahvasti kuin toivoisi. Suomella on maailman kunnianhimoisin hiilineutraalisuustavoite, ja se alkaa pikkuhiljaa näkyä myös julkisen puolen hankkeissa. Ylipäänsäkin organisaatioilla on kestävän kehityksen tavoitteita, mutta niitä ei aina ehkä onnistuta pukemaan toimenpiteiksi.”

Jokela antaa esimerkiksi kestävän liikkumisen ratkaisut ja kaupunkiympäristöt, joita pitkään on suunniteltu henkilöautoliikenteen ehdoilla: ”Onneksi tilanne alkaa nyt muuttua.”

Suomalainen infra- ja suunnitteluosaaminen on Jokelan mukaan niin vahvaa, että siihen kannattaa panostaa vientituotteena. Rakentaminen on paikallista mutta konsultointi kansainvälistä, hän muistuttaa.

Äitiyslomalta työhaastatteluun

Klisee konservatiivisesta miesvaltaisesta rakennusalasta ei pitänyt paikkaansa ainakaan siinä kohtaa, kun Jokela nousi Sweco PM:n toimitusjohtajaksi: hän sai tehtävään haastattelukutsun ollessaan äitiyslomalla.

”Olen toki halunnut toimitusjohtajaksi, kyllä minulla sen verran draivia ja kunnianhimoa on. Olen aina halunnut sellaisia hommia, joita en ole aiemmin tehnyt tai en vielä osaa. Mutta Swecolla en vielä ajatellut, että olisin varteenotettava toimitusjohtajaehdokas, kun olin johtoryhmän nuorin.”

Rakentamisala onkin Jokelan mukaan muuttunut jo paljon, mielikuva ei vain välttämättä muutu yhtä nopeasti kuin todellisuus.

”Alalla on turhankin vanhakantainen maine, en allekirjoita, että täällä olisi erityisen epätasa-arvoista. Jos hyviä ihmisiä jää saamatta töihin alan väärän ja vanhentuneen maineen takia, se on harmi. Olen kyllä tottunut siihen, että usein olen ollut ainoa nainen kokouksissa. Mutta kohtelu on pääsääntöisesti ollut asiallista ja kunnioittavaa, ja ainoana naisena jää paremmin mieleen.”

Suunnittelu- ja konsultointiala on Jokelan mukaan myös selvästi naisvaltaisempaa kuin varsinainen rakentaminen. 

Jokela on uransa aikana nähnyt rakennuttamisalalla sekä tekniikan että asenteiden kehittymistä. Tekniikkapuolella tietomallit helpottavat suunnittelua huomattavasti ja etätyöskentelyn avulla kansainväliset tiimit toimivat sujuvasti yhdessä.

”Asennepuolella näkyy, että yhteistyön ja kommunikoinnin merkitys on kasvanut. Opiskeluaikanani huomasi vielä, että yhteistyö eri tekniikan aloilla oli vähäisempää ja toimittiin omissa siiloissa. Nyt ymmärretään, kuinka yhteisillä tavoitteilla ja keskustelemalla saadaan paras tulos.”

Yhä useampi suuri infrahanke tehdäänkin nykyisin allianssimallilla, jossa tilaaja ja toteuttajat jakavat taloudelliset riskit ja molemmat myös hyötyvät, jos projekti sujuu hyvin. Allianssimalliin kuuluu myös pitempi kehitysvaihe, jonka jälkeen vasta tehdään lopullinen toteutuspäätös.

Rakennusala ei kärsi ainoastaan vanhentuneesta maineesta, vaan julkisuudessa epäillään usein myös osaamista. Etenkin suuret julkiset projektit nousevat otsikoihin, jos aikataulut ja budjetit pettävät.

Jokela huomauttaa, ettei hyvin sujunut projekti ole uutinen. Hän oli edellisellä työnantajallaan vastuussa Länsimetron ykkösvaiheen hankkeesta, josta uutisoitavaa riitti. Kokemus oli hänen mukaansa opettavainen ja merkityksellinen.

”Kun kyseessä on suuri ja jotenkin uudenlainen hanke, sen suunnittelu on vielä aika yleisellä tasolla siinä vaiheessa, kun sille haetaan määrärahoja. Jos jotakin muuttaisin, niin ottaisin mallia teollisuuden investoinneista, missä panostetaan esisuunnitteluvaiheeseen huomattavasti enemmän. ”

Teksti: Heidi Hammarsten 
Kuvat: Aleksi Poutanen

Artikkeli on julkaistu Aalto University Magazinen numerossa 31 (issuu.com) lokakuussa 2022.