Chemistry and Materials Science -maisteriohjelmassa opiskeleva Emma Kemppinen oli kesätöissä professori Sami Franssilan Mikrovalmistus-tutkimusryhmässä. Ryhmä kehittää mikro- ja nanovalmistusprosesseja käytettäviksi nestemäisissä, kemiallisissa, biologisissa, mekaanisissa ja termisissä laitteissa. Emma oli yksi Aalto-yliopiston opiskelijoista, jotka pääsivät töihin tutkimusryhmiin puolijohdealan yritysten lahjoituksen ansiosta.
Miksi hait puolijohdeteollisuuden alan kesätyöpaikkaa tutkimusryhmässä?
Kun aloitin maisteriohjelmassani, ajattelin ensin erikoistuvani polymeereihin ja bio-puolen sovelluksiin. En uskonut opiskelevani puolijohteita sen enempää, mutta kiinnostuin aiheesta käytyäni Surfaces and Films -kurssin. Se oli mielenkiintoinen, hyvin järjestetty ja toimi hyvänä introna aiheeseen.
Tutkimusryhmässä työskentely vaikutti kivalta, koska siinä on joku oma projekti ja pääsee tekemään omaa tutkimustyötä. Saatuani puolijohteisiin liittyvän kesätyöpaikan, päädyin ottamaan myös enemmän aiheen kursseja, jolloin ala tuli kunnolla tutuksi.
Mikä on ollut mielenkiintoisin kurssi?
Microfabrication-kurssi oli konkreettisesti todella hyödyllinen. Käytännössä kaikki mitä tein labrassa liittyi siihen, mitä kyseisellä kurssilla oli käyty läpi. Eli se kurssi kannattaa käydä, jos nämä aiheet kiinnostaa!
Mikä oli parasta kesätöissäsi?
Tehtävänäni oli muokata mikrorakenteiden avulla piikiekon pintaa niin, että se hylkisi kaikkia nesteitä – huolimatta siitä, onko kyseessä esimerkiksi öljy, liuote vai vesi.
Parasta oli, kun sain jonkun asian onnistumaan. Teoriassa saattaa tietää, miten jonkun asian pitäisi toimia, mutta aina ei käykään niin ja laitteita pitää esimerkiksi optimoida uudestaan. Mutta sitten, kun asiat vihdoin toimi, niin se oli tosi palkitsevaa.
Millaisia eväitä sait työelämään?
Ensimmäiseksi haluan mainita oman projektin hallinnoimisen sekä ajanhallinnan. Kaikki tutkimusryhmässä olivat todella avuliaita, mutta välillä oli niitä hetkiä, jolloin piti uskaltaa itse tehdä päätöksiä. Se kasvatti myös itsevarmuutta. Esimerkiksi koulun labratyöt ovat yleensä hyvin ohjattuja ja niissä on aina selkeät ohjeet. Mutta nyt ilman selkeitä ohjeita, se vastuu omasta työstä korostui, koska tein omaa projektiani.
Toinen asia oli labran eri laitteiden käyttäminen. Olin ennenkin tehnyt töitä puhdastilassa, mutta tämä oli erilaista ja paljon monipuolisempaa. Kolmantena asiana haluan mainita omien tutkimustulosten esittelemisen muille ihmisille.
Kenelle suosittelisit kesätyötä tutkimusryhmässä?
Kunhan aihe kiinnostaa, niin oikeastaan kenelle vain! Ehkä erityisesti sellaisille, jotka ovat miettineet akateemista polkua uravaihtoehtona. Kesätöissä pääsee tutustumaan siihen, millaista on oikeasti työskennellä tutkimusryhmässä. Oli mielenkiintoista päästä näkemään, kun jotkut valmistelivat väitöskirjaansa tai tutkimusartikkeleita, ja puhumaan työkavereiden kanssa niihin liittyvistä prosesseista.
En tiedä vielä, valitsenko itse teollisuuden vai akateemisen polun. Semi-Summer-projektissa oli se hyvä puoli, että yritysesittelyiden avulla sai katsauksen molempiin. Alan tulevaisuus vaikuttaa hyvältä, joten ihan sama meneekö tutkimuksen vai teollisuuden puolelle, mahdollisuuksia on todella paljon.
Viiden puolijohdealan yrityksen (Applied Materials/Picosun, Okmetic, Murata, Bosch Sensortec ja Kyocera Technologies) lahjoituksen turvin Aalto-yliopisto tarjosi mielenkiintoisia kesätyöpaikkoja Sähkötekniikan, Kemian tekniikan ja Perustieteiden korkeakouluissa kesällä 2024. Työpaikat sopivat sekä kandidaatti- että maisteritason opiskelijoille, ja työn sisältö räätälöitiin hakijan omien kiinnostusten ja taitojen sekä ryhmän tutkimusprofiilin perusteella. Semi-Summer toteutettiin ensi kerran vuonna 2023, ja jo nyt projekti on saanut kiitosta sekä opiskelijoilta että yrityksiltä.