Lu Liangliang matkalla Etelämantereelle
Mielenkiinto laivojen suorituskykyä ja turvallisuutta kohtaan vie nuoren tutkijan yhteen maailman syrjäisimmistä kolkista.
Matka Antarktikselle: Kadonneita aluksia
Lu Liangliang lähettää viimeiset terveisensä Etelänmantereelta ennen paluutaan Suomeen. Osa 3/3.
Menetimme yhteyden itseohjautuvaan sukellusveneeseen AUV 9 15. tammikuuta sen tehdessä koesukellusta jäälautan alla. Etsintä alkoi ja laivamme ryhtyi avaamaan itselleen väylää monivuotisen, 6–10 metriä paksun jään läpi. AUV 9:stä aiemmin saamiemme tietojen mukaan jään paksuus oli enimmillään jopa 20 metriä.
Laiva oli murtanut jäätä jo tovin kun AUV 9:n signaali ilmaantui. Pelastustehtävän työkaluksi valittu kauko-ohjattava alus (ROV) lähetettiin etsimään ja noutamaan kadonnutta sukellusvenettä. AUV 9:n löytämiseen ei kulunut kauaa, mutta sen pelastaminen oli jo vaikeampi tehtävä: sukellusvene oli alkanut upota meren pohjaan.
Useiden yritysten jälkeen itseohjautuva sukellusvene saatiin vihdoin takaisin laivan kannelle 19. tammikuuta.
Etsintöjen aikana astuimme jäälautalle kairaamaan näytteitä – tuloksena 5,5 metriä pitkä jääpala – sekä mittaamaan mm. lumen paksuutta ja jäälautan kuivavaraa. Laivamme lähtiessä jäälautalta poimimme mukaan vielä yhden jäänäytteen vedestä. Näyte leikattiin palkin muotoon ja sille tehtiin taipumiskoe sen lujuuden selvittämiseksi.
Tutkimustyöt jatkuivat AUV 9:n löytymisen jälkeen aina 27. tammikuuta asti. CTD-mittauksia ja pohjakairauksia tehtiin Larsen C -jäähyllyn ympäristössä ja kauko-ohjattavaa sukellusvenettä käytettiin merenpohjassa elävien suhteellisen tuntemattomien eliöiden tutkimiseen.
AUV 9 pääsi myös takaisin vesille tutkimaan toista jäälauttaa 24. ja 26. päivä, samalla kun teimme kenttätyötä lautan pinnalla. Merenpohjan tutkimiseen tarkoitettu AUV 7 teki myös koesukelluksen tänä aikana.
27. tammikuuta Agulhas II suuntasi kohti tutkimusmatkailija Ernest Shackletonin aluksen Endurancen uppoamispaikkaa. Sitä ennen jouduimme kuitenkin käymään Kuningas Yrjön saarella, sillä ROV:n painerunko oli vaurioitunut sukelluksessa ja sen korjaamiseen tarvittiin puuttuvia tarvikkeita.
Saavuimme Kuningas Yrjön saarelle 1. helmikuuta. Osa tutkijaryhmästä jätti laivan tässä vaiheessa. Odottaessamme tarvikkeiden toimitusta meillä oli aikaa käydä maissa.
Saarella sijaitsee monia eri maiden tutkimusasemia – vierailimme Chilen ja Venäjän asemilla. Kävelin itse vähän kauemmas käydäkseni myös kiinalaisella Great Wall -tutkimusasemalla.
Kuningas Yrjön saarta ympäröi sankka sumu, joka teki tarvikkeiden toimittamisesta saarelle erittäin vaikeaa. Aikataulusyistä emme voineet jäädä enää odottamaan ja lähdimme kohti Endurancen uppoamispaikkaa helmikuun 5. päivän illalla.
Purjehdimme ensin täydellä nopeudella kunnes kohtasimme jäätä 8. helmikuuta. Seuraava päivä oli sumuinen ja Agulhas II juuttui jäihin melkein 18 tunniksi ennen kuin pääsimme jatkamaan matkaa.
Ohitimme Endurancen uppoamispaikan (68°39’S 52°26’W) 10. helmikuuta noin kello 5.30 (UTC).
AUV 7 lähetettiin kohti merenpohjaa etsimään laivan hylkyä. Tarkoituksena oli murtaa alueen jääpeitettä laivalla ja seurata sukellusveneen reittiä, jotta voisimme varmistaa ettei se eksyisi.
Muutaman alustavan yhteydenoton jälkeen emme kuitenkaan saaneet enää yhteyttä AUV 7:ään – se oli kadonnut. Agulhas II jatkoi jään murtamista etsiessämme sukellusvenettä todennäköisimmistä paikoista, mutta signaalia ei enää löytynyt.
13. helmikuuta etsinnät keskeytettiin ja lähdimme alueelta vaikeutuvien jääolojen pakottamana.
Pääsimme irti paksuista jäistä 14. helmikuuta ja pysähdyimme jäälautalle keräämään lisää jäänäytteitä ja ottamaan ryhmäkuvia.
17.–18. helmikuuta raivonneesta myrskystä selvittyämme saavuimme takaisin Penguin Buktalle 20. päivä. Odotamme nyt laivan lastaamista ja matkustajia Etelä-Afrikan tutkimusasemalta. Lähdettyämme teemme vielä yhden täydennyspysähdyksen Etelä-Georgian saarella, jonka jälkeen jatkamme retkemme päätepisteeseen Kapkaupunkiin. Arvioitu saapumispäivä on 15. maaliskuuta.
Weddell Sea Expedition 2019 on ollut unohtumaton kokemus. Tutkimusmatkalla mukana ollut ryhmä on ollut erinomainen ja olemme keränneet paljon arvokasta tutkimusaineistoa. Nyt matkan lähestyessä loppuaan haluan sydämellisesti kiittää kaikkia niitä aaltolaisia, jotka tukivat ja auttoivat minua matkan kanssa.
Kiitän etenkin professori Pentti Kujalaa, Teemu Päivärintaa, professori Arto Visalaa, Andrei Sandrua, Jakke Kulovettä, Riitta Särkisilta-Lundbergiä ja kaikkia kollegoja meritekniikan ja arktisen tekniikan tutkimusryhmässä. Odotan kovasti paluuta Suomeen.
Liangliang Lu
Penguin Bukta, Etelämanner
20. helmikuuta 2019
Tarina tähän asti
Lue lisää Lu Liangliangin osallistumisesta Etelämantereen tutkimusmatkalle ja aiheeseen liittyvästä tutkimuksesta Aalto-yliopistossa.
Matka Antarktikselle: Jäämaailma
Osa 1/3. Lu Liangliang jättää Kapkaupungin taakseen ja matka Antarktikselle alkaa.
Matka Antarktikselle: Penguin Bukta ja Larsen C
Osa 2/3. Lu Liangliang raportoi Antarktikselta uuden vuoden alussa.
Meritekniikka ja arktinen tekniikka
Ryhmämme tutkimus keskittyy laivojen ja rakenteiden toimintaan sekä tavallisissa että ääriolosuhteissa. Tutkimuksemme pohjautuu merikuljetusten turvallisuuteen sekä meriympäristön risteilyalusten matkustajille tarjoamiin kokemuksiin.
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
Professorinimityksiä Kauppakorkeakoulussa
Prottoy Akbarin, Pablo Warnesin, Erkki Vihriälän ja Christoph Huberin nimitykset astuvat voimaan 1.8.2024.
Unite! Research Week 14.-18.lokakuussa, Grenoble-Autrans
Verkostoitumistapahtuma tohtoriopiskelijoille Unite!-verkoston yliopistoista.
Oppimiskeskuksessa pilotoidaan 19.8.2024 alkaen uusia aukioloaikoja
Opiskelijoiden ja henkilöstön mahdollisuudet käyttää tiloja ja kokoelmia laajentuvat.