Julkiset taidekokoelmat Aalto-yliopistossa
Koko Aallossa esitettävän julkisen taiteen tavoitteena on luoda elävä ympäristö maailman kokemiselle erilaisista näkökulmista ja mielikuvituksen, intuition ja tutkimisen omaksumiselle.
Mielikuvituksen jakaminen ja idea aalloista – kaksi uutta julkisen taiteen kokoelmaa julkistettiin
Marsio- ja Kide-rakennusten taidekokoelmat julkistettiin osana yliopiston lukuvuoden avajaisia 3.9.2024. Rakennusten rakennusprojektien määrärahasta noin prosentti kohdennettiin taidehankintoihin.
Aalto-yliopiston Otaniemen kampuksen ytimeen valmistui kaksi uudisrakennusta, joiden rakennusprojektien määrärahasta noin prosentti kohdennettiin taidehankintoihin. Marsio- ja Kide–rakennuksien taidekokoelmien teemoja seuraavien tilausteosten lisäksi rakennuksiin hankittiin suoraostoina muun muassa valokuvataidetta ja grafiikkaa.
Kahteen rakennukseen ja niiden ympäristöön sijoittuvien kolmentoista taiteilijan teokset on koottu taidekatalogeihin, jotka julkaistiin kokoelmien julkistamisen yhteydessä. Katalogeja löytyy rakennuksien aulojen infopisteiltä.
Erilaisia tapoja lähestyä aaltoja
Kide-rakennuksen (Konemiehentie 1) taiteen Aaltojen välissä / Aallot välissä -teeman ideana on jahdata aaltojen ideaa. Aalto viittaa tietenkin myös Aalto-yliopiston nimeen. Miten eri tavalla aaltojen ideaa voi lähestyä nykytaiteessa? Esimerkiksi värit ovat aaltoja kuten myös valo tai ääni. Kiinnostava huomio on myös teknologisessa kehityksessä, jossa analogiset aallot ovat kaarevia, kun taas digitaaliset aallot ovat kulmikkaita.
Aalloissa on ajatus toistosta, kuten myös monissa taiteen tekniikoissa, erityisesti perinteisessä grafiikassa. Kide-rakennuksen toisen ja kolmannen kerroksen toimistotiloista löytyy grafiikkaa neljältä taiteilijalta: Inka Bell, Kari Laitinen, Sanna Hellikki Suova ja Sakke Yrjölä. Pääsisäänkäynnissä on taiteilija Baptiste Debombourgen teräksinen taideteos, joka virtaa kuin tilaan tunkeutuva keskeyttämätön neste.
In Motion -veistos tuo rakennukselle oman karaktäärin, joka näkyy laajasti myös ratikassa ohikulkeville. Debombourgin teoksia on laajasti esillä kansainvälisesti. Tämä on hänen ensimmäinen pysyvä taideteoksensa Suomessa. Ruostumattomasta teräksestä valmistetetun aaltomaisen pinnan vuoksi sen heijastama kuva on kuitenkin aina uniikki. Rakennuksen ulkopuolella teos näyttäytyy eri kohdissa hyvin erilaisena eri vuodenaikoina, eri vuorokaudenaikoina. Teos jatkuu rakennuksen aulatiloissa. Debombourg haastaa pohtimaan, mistä teos alkaa, mihin se päättyy.
Mielikuvitus kuuluu kaikille
Aalto-yliopiston kampuksen uuden kohtaamispaikan, Marsio-rakennus (Otakaari 2), houkuttelee uppoutumaan tieteen, taiteen, teknologian ja talouden maailmaan. Rakennuksen julkisen taiteen jaettu mielikuvitus- teeman tavoitteena on saada tiede ja taide syleilemään toisiaan. Taide luo mielikuvituksellisen ympäristön opiskelulle ja työlle ja yksinkertaisesti kannustaa ihmettelyyn. Kun jaamme saman kokemuksen muiden kanssa, meidän aivomme synkronisoivat muiden kanssa ja jaamme kuvittelun yhdessä. Mielikuvituksen jakaminen on aivan olennainen taito muun muassa yhdessä työskentelylle, uusien asioiden luomiselle, ymmärrykselle, leikille ja sosiaaliselle kanssakäymiselle.
Rakennuksen edustalle teokseksi valittiin Laura Könösen kiviveistokset, jotka asennetaan myöhemmin. Toisen ja kolmannen kerroksen studio ja työskentelytiloissa on kuratoitu kokoelma kuuden taiteilijan, Wilma Hurskaisen, Noora Sandgrenin, Jari Silomäen, Maija Tammen, Saana Wangin ja Sheung Yin, valokuvataidetta. Rakennuksen pääportaikossa on Maija Luutosen viidestä maalauksesta koostuva paikkasidonnainen Enta, joka haastaa muistin kapasiteettiamme portaissa liikkuessamme.
Taiteilija on jo pidempään käsitellyt töissään muistin ja unohtamisen suhdetta katsomiseen, tunnistamiseen ja toistoon. Enta-teos koostuu useista eri kuvapinnoista, jotka ovat kuin irrallisia muistikuvia, joista katsoja muodostaa omanlaisensa kokonaisuuden. Inspiraatiota teokseen Luutonen on saanut tutustuessaan Aalto-yliopistossa tehtävään aivotutkimukseen. Maalaukset on ripustettu Marsion kolmeen kerrokseen. Ne on sijoitettu siten, että katsojan on mahdollista nähdä maalaus useammasta kohdasta.
Tutustu yliopiston julkiseen taiteeseen opastetuilla kierroksilla
Marsio-, Kide- ja Viima-rakennuksen taiteeseen keskittyvät kierrokset ovat osa Designs for a Cooler Planet -festivaalia.
Kide-rakennuksen kokoelman työryhmät
Taiteen työryhmä:
Marcus Korhonen, Anna Heiskanen, Christian Guckelsberger, Salu Ylirisku ja Sari Dhima
Taideteosten kuratointi:
Christian Guckelsberger ja Outi Turpeinen
Julkisivun ja aulantaideteoksen jury:
Ossi Naukkarinen (puheenjohtaja), Pilvi Kalhama, Mariana Amatullo ja Janne Halme
Marsio-rakennuksen kokoelman työryhmät
Taiteen työryhmä:
Anastasia McAvennie, Riikka Mäkikoskela, Minna Suoniemi, Lily Diaz-Komonen, Sampo Sainio, Mikko Sams, Enrico Glerean ja Sari Dhima
Taideteosten kuratointi:
Minna Suoniemi, Riikka Mäkikoskelo, Lily Diaz-Komonen ja Outi Turpeinen
Paikkasidonnaisten taideteosten jury:
Ossi Naukkarinen (puheenjohtaja), Pilvi Kalhama, Mariana Amatullo ja Heli Rekula
Aalto-yliopiston julkisen taiteen visio
Vuonna 2017 Aalto-yliopisto päätti alkaa noudattaa rakennushankkeissaan taiteen prosenttiperiaatetta, jossa noin prosentti rakennusprojektin määrärahasta kohdennetaan taidehankintoihin. Taideprosenttia sovellettiin ensimmäisen kerran Radical Nature - taidekonseptissa Aalto-yliopiston päärakennuksessa Dipolissa.
Aalto-yliopiston julkisen taiteen visio on tuoda esille ja esittää kysymyksiä siitä, mitä yliopisto on, mitä teemme osana yhteiskuntaa ja mikä on julkisen käsite. Julkinen taide on paikkakohtaista ja liittyy yliopiston sekä sen tieteenalojen moninaisuuteen. Julkiset taideteokset heijastavat tätä monimuotoisuutta eri taiteen muodoilla, materiaaleilla, tekniikoilla ja perinteillä.
Lue lisää
Aaltojen välissä / Aallot välissä -taidekokoelma
Prosenttiperiaatetta noudattavan julkisen taiteen kokoelman teema jahtaa aallon ideaa.
Sharing Imaginations -taidekokoelma
Prosenttiperiaatetta noudattavan julkisen taidekokoelman teemana on mielikuvituksen jakaminen.
Jaettu mielikuvitus ja aaltoilua – Marsion ja Otakaari 2B:n taidekokoelmat teemat esittelevät aaltolaisuutta
Uudisrakennusten taidekokoelmien teemat, taitelijat ja teosluonnokset julkaistiin.
Marsio
Aalto-yliopiston kampuksen kaikille avoin kohtaamispaikka aukeaa syyskuussa 2024.
Cooler Planet: Julkisen taiteen opastettu kierros 10.9.
Lähde mukaan kierrokselle taidekuraattori Outi Turpeisen kanssa ja tutustu tarkemmin Aalto-yliopiston julkisen taiteen kokoelmiin Marsio-, Kide- ja Viima-rakennuksissa.
Attuning with cooling tower microbes: a conversation on art, science- and bioethics collaboration
An inspiring morning of thought-provoking dialogue between artists, scientists, and philosophers exploring the boundaries of transdisciplinary collaboration.
Cooler Planet: Julkisen taiteen opastettu kierros 12.9.
Lähde mukaan kierrokselle taidekuraattori Outi Turpeisen kanssa ja tutustu tarkemmin Aalto-yliopiston julkisen taiteen kokoelmiin Marsio-, Kide- ja Viima-rakennuksissa.
Cooler Planet: Julkisen taiteen opastettu kierros 18.9.
Lähde mukaan kierrokselle taidekuraattori Outi Turpeisen kanssa ja tutustu tarkemmin Aalto-yliopiston julkisen taiteen kokoelmiin Marsio-, Kide- ja Viima-rakennuksissa.- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
Tulevaisuuden rakennukset ovat sekä energian tuottajia että käyttäjiä
Aalto-yliopistossa kehitetty uusi innovatiivinen rakenne parantaa levylämmönvaihtimen tehokkuutta jopa 20 prosenttia. Lämpöpumppuun kytkettynä sillä on lukuisia käyttökohteita aina kotien käyttöveden lämmityksestä maalämpölaitoksiin ja rakennusten ilmanvaihtoon.
Jopa 80 prosenttia rakennustyömailla tehtävästä työstä on tehotonta – jatkuvat keskeytykset vaikuttavat myös turvallisuuteen
Valtaosa rakennustyömailla tehtävistä töistä ei suoraan vaikuta työn varsinaiseen edistymiseen. Tuore väitöstutkimus löysi kuitenkin helpon keinon parantaa rakentamisen tuottavuutta ja samalla myös hyvinvointia: työntekijöiden toiminnan seuranta.
Aalto-yliopiston rahastojen sijoitustoiminnan tuotto 7,9% alkuvuonna
Yliopiston rahastoista suunnataan tänä vuonna 41 miljoonaa euroa tutkimukseen ja opetukseen.