Aallon osaamiselle on tarve koronakriisissä – käynnissä lukuisia, ripeästi alkaneita tutkimus- ja kehityshankkeita
Aaltolaiset ovat käynnistäneet koronatilanteeseen liittyviä tutkimus- ja kehityshankkeita kiivaalla tahdilla maaliskuusta lähtien.
Aalto auttamassa koronaviruspandemian aikana
Maailmanlaajuinen koronaviruspandemia aiheutti yhteiskunnallemme valtavan haasteen. Aalto-yhteisö alkoi nopeasti auttaa monin tavoin. Tälle sivulle on koottu tietoa koronaan liittyvistä aloitteista ja hankkeista Aalto-yliopistossa.
Nopeasti alkuun 2020
Helsinki GSE perustaa talouden tilannehuoneen – tavoitteena tukea nopeaa päätöksentekoa koronaviruskriisissä
Tilannehuone tekee myös yhteistyötä Vesa Vihriälän vetämän, pidemmän aikavälin talousvaikutuksiin keskittyvän ryhmän kanssa.
Koronaan liittyviä tutkimushankkeita vuosilta 2020-2021
Koronan leviämistä supertietokoneella mallintaneet tutkijat: Tärkeintä on nyt välttää vilkkaita sisätiloja
Neljän suomalaisen tutkimusorganisaation yhteishanke on selvittänyt koronaviruksen kulkeutumista ja leviämistä ilmassa. Alustavien tulosten mukaan virusta kantavat aerosolihiukkaset voivat säilyä ilmassa luultua pidempään, ja siksi vilkkaiden julkisten sisätilojen välttäminen on tärkeää. Samalla pienenee riski pisaratartuntaan, joka on koronaviruksen tärkein tarttumisväylä.
Neljä koronaan liittyvää tutkimushanketta sai Suomen Akatemian erityisrahoituksen
Hankkeet tutkivat koronavirusta, pandemiaa ja sen vaikutuksia yhteiskunnassa. Neljälle Aallon hankkeelle myönnetty kokonaissumma on 730 000 euroa.
Rokotusten alueellinen ja joustava kohdentaminen voi kannattaa – Tutkijat selvittivät tehokasta rokotusstrategiaa koronapandemiassa
Uusi tutkimus mallinsi rokotettavien ikärakennetta ja kontakteja Suomen alueiden välillä koronapandemian aikana.
Suomalaistutkijoiden kehittämä tekoäly ennustaa, mikä puolustusjärjestelmän avain sopii koronaviruksen lukkoihin
Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijat ovat kehittäneet tekoälymallin, jonka avulla tutkijat pystyvät yhdistämään puolustusjärjestelmän solut kohteeseensa ja vastaamaan esimerkiksi siihen, mitkä valkosolut tunnistavat koronavirusta. Työkalulla on laajamittaisia käyttömahdollisuuksia, kun yritetään ymmärtää puolustusjärjestelmän toimintaa tulehduksissa, autoimmuunisairauksissa ja syövissä.
Uusi epidemiamallinnus helpottaa koronastrategioiden arviointia
Suomalaisten, ruotsalaisten ja norjalaisten tutkijoiden yhteishanke huomioi mallissa myös verkostorakenteet ja ihmisten liikkuvuuden.
Uusi mallinnus näyttää, miksi yhteen kokoontuminen lisää korona-altistuksen riskiä
Virusta kantavien aerosolien pitoisuus nousee nopeasti pienessä tilassa, sillä keveät aerosolipisarat voivat jäädä leijumaan tunneiksi, jos tila on huonosti tuuletettu.
Aaltolaiset tarjosivat näkökulmia koronatilanteeseen
"Voi käydä näin tai voi olla käymättä" - Mitä meidän tulisi ajatella (epidemia)mallinnuksista?
Apulaisprofessori Jukka Luoma avaa puheenvuorossaan kahta julkisessa keskustelussa usein sekaisin menevää tapaa ajatella mallintamista.
Professori Henri Schildt: ”Strategisen johtamisen merkitys korostuu tässä maailmanlaajuisessa kriisissä”
Koronaviruspandemia kuormittaa valtavasti sekä yrityksiä että niiden työntekijöitä. Tällaisina aikoina tarvitaan innoittavaa ja rohkeaa johtajuutta. Akateeminen tutkimus auttaa ymmärtämään niitä organisatorisia ja strategisia haasteita, joita kriisit aiheuttavat. Seuraavassa joitakin keskeisiä ajatuksia, joista voi olla apua strategisille johtajille kriisin keskellä.
Koronavirus aiheuttaa merkittäviä tuotanto- ja toimitusvaikeuksia
Epidemian jälkeen voimme nähdä nykyistä enemmän sekä varmuusvarastointia että hankintojen jakamista useamman toimittajan kesken.
Kansainvälinen tutkijajoukko: Kännykkädataa pitäisi hyödyntää enemmän koronapandemian hillitsemiseksi
Kännyköistä kerättävä data auttaisi hillitsemään pandemian leviämistä ja arvioimaan rajoitusten tehoa.
”Saimme käännetyksi suuren riskin suureksi mahdollisuudeksi”
Koronavirus sotki Fusion Grid -hankkeen tutkijoiden suunnitelmat. Jotta projekti voisi jatkua, Marko Nieminen matkusti Namibiaan ja ajoi vuorokaudessa 1400 kilometriä kuljettaakseen tarvittavan välineistön Oniipan kylään sekä ehtiäkseen KLM:n viimeiselle lennolle Eurooppaan.
Professorit Farah Kodeih ja Henri Schildt: ”Koronavirus tarjoaa meille kaikille mahdollisuuden käsittää, millaista radikaali epävarmuus on”
Pandemiatilanteen mukanaan tuomat häiriöt ja epävarmuus ovat meille väliaikaisia ja kohtuullisia, mutta niiden kautta näemme ainakin pilkahduksen siitä epävarmuudesta, jota pakolaiset ja muut marginaaliryhmiin kuuluvat ihmiset kohtaavat päivittäin.
Lue koronaan liittyviä uutisia
Suomen Akatemia palkitsee Ville Vuorisen COVID-19-taudin leviämistä koskevasta tutkimuksesta
Ilma- ja nestevirtausten fysiikkaa tutkiva Ville Vuorinen palkitaan poikkeuksellisesta tieteellisestä rohkeudesta ja luovuudesta sekä toiminnasta tieteen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden edistämiseksi.
Petter Holme: Ajalliset verkostot auttavat ymmärtämään asioiden leviämistä
"Tutkimukseni koskee yleisen tason verkostoja – sähkö-, bussi-, sosiaalisia ja ekologisia verkostoja, sekä monia muita. Lähestyn tutkimusta matemaattisten teorioiden ja viitekehysten sekä tietokonemallinnuksen avulla. Konkreettisia esimerkkejä näistä tutkituista verkostoista ovat muun muassa Internet-deittailu, Frozen-elokuva ja koronaepidemia."
Tutkijat: Digitaalisten tartunnänjäljityssovellusten pitäisi ottaa sosiaaliset verkostot paremmin huomioon
Sosiaalisten verkostojen sisällyttäminen epidemiologisiin mallinnuksiin voi tehostaa digitaalista taudinjäljitystä, kertovat Aalto-yliopiston tutkijat.
GeneCellNano-lippulaivan tieteellinen kokous tuo yhteen alan huippututkijat ja yritykset
Kokous tuo yhteen huippututkijoita ja asiantuntijoita Itä-Suomen, Oulun ja Helsingin yliopistoista, Aalto-yliopistosta ja Veripalvelusta, useita alan yrityksiä sekä lippulaivan arvovaltaisen kansainvälisen ohjausryhmän.- Julkaistu:
- Päivitetty: