Tiedätkö sen tunteen, kun mieleinen homma vie mennessään ja ulkopuolinen maailma unohtuu? Ideat syntyvät, työ etenee ja olet täydellisen syventynyt. Fyysisetkin tarpeet unohtuvat niin, että saatat havahtua kovaan nälkään, tai siihen, että vessakäynnistäkin on jo tunteja. Flow’han se siinä.

Yleisesti ajatellaan, että flow-kokemus aktivoituu, kun yksilö kokee psykologista irtaantumista ilman ulkopuolisia ärsykkeitä. Tällöin oletetaan, että irtaantuminen ja flow’hun pääseminen vaativat yksilötyöskentelyä kaukana muista. Harvemmin tiedetään, että flow’ta voi kuitenkin kokea myös yhdessä muiden kanssa. Ryhmä-flow (tai tiimi-flow) syntyy silloin, kun ryhmän jäsenet pystyvät uppoutumaan toisistaan riippuvaiseen tehtävään ja ovat siihen tyytyväisiä. Yksilökeskeisenä aikakautena onkin hyvä olla tietoinen siitä, että flow voidaan saavuttaa myös yhdessä muiden kanssa.

Missä ryhmissä flow’ta voi kokea?

Ryhmä-flow’ta on perinteisesti tutkittu urheilun ja musiikin parissa, joissa flow’n merkitys on helppo tajuta nopeatahtista jääkiekkopeliä tai monipäisen orkesterin konserttia seuratessa. Ryhmä-flow’n voi kuitenkin saavuttaa myös työpaikalla ja opiskelutilanteissa.

Flow’n isä psykologi Mihaly Csikszentmihalyi on viitannut ryhmä-flow’hun esimerkissään haastavasta leikkauksesta, jonka aikana kirurgit kokevat koko leikkaustiimin toimivan kuin yhtenä organismina, saman merkityksellisen tehtävän liikutettavana. Näissä tilanteissa yksilöt ikään kuin alistuvat ryhmän suoritukseen kokien samalla yhdessä voiman ja harmonian tunteita. 

Flow’ssa on tärkeää, että haasteet ja taidot ovat sopivassa suhteessa. Jos tehtävä on liian vaikea, voi flow’ta olla vaikea saavuttaa, toisaalta taas liian helppo tehtävä voi tuntua merkityksettömältä ja tylsältäkin. Ryhmä-flow’ssa tehtävät voivat yhteistyön myötä helpottua ja flow’n ylläpitämiseksi saatetaan tarvita uusia haasteita.

Usein ryhmätyöhön uppoutumisen ajatellaan vaativan jonkin verran aikaa ja paljon tutustumista, jotta tiimi voisi toimia onnistuneesti yhdessä. Tutkimusten mukaan ryhmä-flow’n syntyminen ei kuitenkaan välttämättä vaadi muiden tiimiläisten syvää tuntemista, vaan flow’hun voidaan päästä melko nopeastikin. Tämä johtuu siitä, että flow’n syntyminen liittyy läheisemmin tehtävän luonteeseen kuin perinteiseen ryhmäkoheesioon. Flow’ta voidaankin kokea hyvin monenlaisissa ryhmissä, ja sen syntymistä voi edistää tutkimukseen perustuvilla vinkeillä.

Miten rakentaa ryhmän flow’ta?

Alankomaalaiset tutkijat Jeff Van den Houtin johdolla ovat listanneet seuraavat edellytykset ryhmä-flow’n syntymiseksi: yhteinen kunnianhimo, tavoite ja sitoutuminen; henkilökohtaisten tavoitteiden rinnastuminen yhteiseen tavoitteeseen; taitojen kohtaaminen; avoin viestintä ja turvallisuuden tunne. Näiden lisäksi he listaavat seuraavat ominaisuudet, jotka tukevat flow’n syntyä ryhmässä: yhteinen keskittyminen, tunne yhteenkuuluvuudesta ja ykseydestä, yhteinen luottamus, sekä yhteinen edistyminen tehtävässä. Van den Houtin mukaan nämä ominaisuudet voivat syntyä vain, jos ensin mainitut edellytykset toteutuvat. Muissa tutkimuksissa on lisäksi havaittu, että flow’n synty helpottuu, kun ihmiset saavat käyttää omia vahvuuksiaan ja täten antaa oman parhaansa ryhmän yhteiseen käyttöön.

Aallossa menestyksekkäästi ryhmiä johtanut meritekniikan professori Jani Romanoff korostaa luottamuksen ja ryhmäläisten syvän tuntemisen merkitystä tutkimus- ja opetusryhmissä. Hän kertoo esimerkistä, jossa he nuorina apulaisprofessoreina ottivat hoitaakseen aloittelevan tutkimusryhmän, johon kuului myös jatko-opiskelijoita. Kaikki ei ollut aluksi selvää, mutta into kokeilla erilaisia toimintatapoja oli kova. Niistä tärkeimpiä olivat onnistumisten korostaminen ja itseluottamuksen kasvattaminen. Tätä harjoiteltiin säännöllisesti viikkotapaamisissa ja lopulta onnistumisten ja flow’n määrä alkoi kasvaa, niin että isotkin ongelmat saattoivat tuntua pieniltä ja ratkaistavissa olevilta. Yksilöiden onnistumiset myös tarttuivat ja nostivat koko ryhmän energiaa.

Viestinnällä on tärkeä rooli

Viestintä, niin verbaalinen kuin ei-verbaalinenkin, on tärkeä asia ryhmä-flow’n synnyssä. Vain keskustelun ja viestien kautta ryhmäläiset tietävät missä muut menevät ja mitkä ovat tehtävän tärkeät koordinaatit. Tehtävään uppoutuminen voi olla varsin hankalaa, jos sen onnistumisesta riippuvan toisen ryhmäläisen kanssa viestit eivät kulje. Viestintä ryhmän sisällä on merkittävää myös ongelmatilanteissa, sillä muuten työ ei välttämättä etene ja flow'hun kuuluva ajantajun menettäminen voi olla mahdotonta, jos joutuu odottamaan ongelmansa kanssa.

Flow’ssa ollessaan ihminen voi myös vaikuttaa poissaolevalta tai häneen voi olla vaikea saada yhteyttä. Yksilön flow-tila voi jopa vaikeuttaa ryhmä-flow'ta silloin, kun ihminen on niin syvällä - tai korkealla – flow’ssaan, että tarvittaisiin tulkki avaamaan hänen nopeita ajatuspolkujaan muille. Romanoffin esimerkissä haasteena olikin kertoa jatko-opiskelijalle, että hänellä on flow-tilassaan niin kova vauhti päällä, ettei alan professorikaan pysy perässä.  

Flow’n vaikutukset

Flow’hun viitataan usein positiivisena kokemuksena. Flow’lla on havaittu olevan paitsi suoriutumista, myös ryhmän onnellisuutta ja positiivisuutta lisäävä vaikutus. Ryhmä-flow’n on havaittu tukevan myös esimerkiksi riskinottoa. Harvemmin kuitenkaan tarkastellaan flow’n mahdollisia haittoja tai varjopuolia.

Csikszentmihalyin mukaan yksi flow’ta määrittelevä seikka on se, että ihminen toimii sitä kokiessaan täydellä intensiteetillä ja kapasiteetilla. Aallon Jani Romanoff kommentoikin, että tietyllä tavalla flow-tila on aina myös stressitila, sillä flow’hun päästyään ihminen helposti toimii 100-110 -prosenttisella tasolla. Tämä voi olla pidemmän päälle kuluttavaa ja lisäksi aina tarvitaan myös reserviä ja resilienssiä selvitä elämän tarjoamista yllätyksistä ja työn ulkopuolisista haasteista tai vaatimuksista. Ryhmä-flow’sta palautuminen voi viedä samalla tavalla aikansa. Tutkimuksissa on myös havaittu, että vaikkapa muusikon työtapaturmariski kasvaa flow-kokemuksen pitkittyessä.

Flow’sta on tärkeää siis osata myös tulla välillä ’ulos’ tai pitää siitä taukoa. Romanoff kehottaa myös rajoittamaan eri suuntiin annettavien lupauksien määrää tai opettelemaan kestämään sen, ettei lupauksia voida aina pitää. Tauot flow-tilasta on myös hyvä ymmärtää itsessään tärkeinä, muuten ne saattavat näyttäytyä tahmeina, saamattomina tai jopa masentavina aikoina, sen jälkeen kun flow on tuottanut paljon iloa ja menestyksekkäitä suorituksia.

Yksilö-flow’sta nauttivan voi olla hyvä välillä pyrkiä myös flow-tilaan yhdessä muiden kanssa. Eräässä yhdysvaltalaistutkimuksessa havaittiin jopa, että flow-kokemus on parhaimmillaan yhdessä koettuna.

Lähteet

_{Csikszentmihalyi, M. (1990). Flow: The psychology of optimal experience. New York: Harper and Row.}

_{Liu, W., van der Linden, D., & Bakker, A. B. (2021). Strengths use and work-related flow: an experience sampling study on implications for risk taking and attentional behaviors. Journal of Managerial Psychology, vol.37, 1, 47-60.}

_{MacDonald, R., Byrne, C., & Carlton, L. (2006). Creativity and flow in musical composition: An empirical investigation. Psychology of Music, 34(3), 292-306.}

_{van den Hout, J. J., Davis, O. C., & Weggeman, M. C. (2018). The conceptualization of team flow. The Journal of psychology, 152(6), 388-423.}

_{van den Hout, J. J., Gevers, J. M., Davis, O. C., & Weggeman, M. C. (2019). Developing and testing the team flow monitor (TFM). Cogent Psychology, 6(1), 1643962.}

_{Walker, C. J. (2010). Experiencing flow: Is doing it together better than doing it alone?. The Journal of Positive Psychology, 5(1), 3-11.}