Aivot liikkeelle! - Kuinka kehollisuus parantaa hyvinvointia?

Viime vuosina olemme alkaneet ymmärtää paremmin sitä, miten monella tavalla keho ja mieli ovat yhteydessä toisiinsa. Yhä useampi tutkimus on rikastanut käsitystämme tästä yhteydestä ja yhä useampi asiantuntija noussut muistuttamaan siitä, miten tärkeästä kokonaisuudesta on kyse halutessamme tukea, ylläpitää ja lisätä hyvinvointiamme. Samalla pirstaleisuus, infoähky, kiire ja stressi ovat lisänneet huolta aivojemme toiminnasta ja hyvinvoinnista. 

Hyvinvointia liikkeestä

Tukholman Karoliinisen instituutin ylilääkäri Anders Hansen on tutkinut aivojen hyvinvointia vuosia ja kirjoittanut aiheesta myös tietokirjoja. Hansenin mukaan useat tutkimukset korostavat liikunnan tarjoamaa suojaa mielen sairauksilta, lisäten elinvuosia ja antaen energiaa. Kirjassaan Aivovoimaa hän toteaakin, että liikkuminen on tärkeintä mitä voimme tehdä itsellemme ja aivojemme hyväksi. 

Mielen ja aivojen hyvinvoinnista puhuttaessa olennaista ovat myös muistivaikeudet, tarkkaavuuden ja keskittymiskyvyn häiriöt eli eriasteiset neuropsykologiset oireet. Liike voi auttaa myös näiden haasteiden kanssa. Esimerkiksi liikkuminen ennen opiskelutuokiota tai työpäivää voi tutkimusten mukaan lisätä merkittävästi paitsi keskittymiskykyä myös parantaa muistia. 

Samaan tulokseen ovat tulleet University of Southern Australian (UniSA) tutkijat tuoreessa katsauksessaan tutkimuksista, jotka ovat selvittäneet mielenterveyden ongelmien hoitoa liikunnan avulla. Heidän mukaansa liikunnalla on niin suuri vaikutus hyvinvointiimme, että se voisi hoitaa ahdistusta ja masennusta jopa paremmin kuin terapia ja lääkehoidot. Tutkijat korostavatkin, että liikunnan tulisi olla osana ensisijaisia, ei vain täydentäviä, hoitomuotoja. Suomalaiset Käypä hoito -suositukset listaavatkin liikunnan osana kokonaishoitoa masennus- ja ahdistushäiriöiden ennaltaehkäisyssä ja hoidossa.

Lääkkeenä liikunta?

Miten sitten tulisi liikkua? Minkälainen liike tukisi mielen hyvinvointia parhaiten?  UniSAlaisen tutkijaryhmän mukaan eri urheilumuodoilla on erilaisia fysiologisia ja psykososiaalisia vaikutuksia. Esimerkiksi jooga lievittää ahdistusta ja kuntosaliharjoittelu taas helpottaa masennusoireita, mutta koska tutkimuksia on toteutettu eri tavoin, on niiden vertailu keskenään hankalaa. Ehkäpä olennaisinta onkin lähteä liikkeelle. 

Tarkoittaako tämä, että kaikkien on nyt aloitettava saliurheilu, liityttävä urheiluseuraan tai ostettava juoksukengät, jotta aivot voisivat hyvin? Ei nyt niinkään. Meillä on helposti aika stereotyyppinen kuva liikkumisesta yhteiskunnassa. Joskus liikuntaa tarjotaan hoitokeinoksi tavalla, joka voi jopa lisätä ahdistusta, eikä suinkaan kannusta liikkumaan. Tietysti on vain positiivista, jos tuliterät lenkkarit ja liikunta porukassa innostavat ja kannustavat lähtemään liikkeelle. Liikunta on kiistatta terveellistä, mutta sekin olisi hyvä tiedostaa, että jo pieni määrä liikkumista voi virkistää aivoja ja rikastaa ajattelua. 

Tärkeää olisikin alkaa ajatella liikkumista laajempana kokonaisuutena. Liike ja liikkuminen ovat paljon muutakin kuin liikunta. Hyvinvoinnin lisäämistä ei ehkä parhaiten tue pitkä lista tavoitteita, haasteita ja vaatimuksia, joita työstämällä työstetään. Kehollisuus voisikin näkyä arjessamme ja eri tilanteissa monin eri tavoin. Mielenkiintoista onkin miettiä, kuinka liike olisi osa vaikkapa kokoustamista niin, ettei ketään nolota? Entä kuinka kehollisuus saataisiin normaaliksi osaksi luentoa ja oppimista?

Kehollinen oppiminen osaksi yliopistomaailmaa

Kehollinen oppiminen (embodied learning) on kiinnostava teoreettinen näkökulma oppimiseen, mutta sen potentiaali on korkeakouluissa vielä melko tunnistamaton ja vähän hyödynnetty. Kehollinen oppiminen voidaan laajasti määritellä tarkoittamaan oppimista, jossa oppijat ovat kokonaisvaltaisesti sitoutuneita ja ikään kuin yhteen kietoutuneita sekä aineellisen että sosiaalisen ympäristönsä kanssa. Kehollinen toiminta on olennainen osa oppimistapahtumaa. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa vaikkapa sitä, että opetustilanteessa on sekä organisoitua, että luonnollisesti tapahtuvaa liikettä. Liikettä voi synnyttää erilaisten teknologisten välineiden, taidemuotojen, draaman, kehonilmaisun, kuvien ja musiikin avulla. Peruskoulussa opiskelutapojen kirjo onkin laajempi, mutta kehollista oppimista voisi hyödyntää enemmän myös yliopistossa ja aikuisten oppijoiden keskuudessa.

Aalto-yliopisto on liittynyt valtakunnalliseen Liikkuva opiskelu -ohjelmaan, sekä Liikkuva yliopistolainen -hankkeeseen, joiden tavoitteena on lisätä jaksamista ja parantaa opiskelukykyä, luoda vahvempaa osallisuutta, tiiviimpää yhteisöllisyyttä ja saavuttaa näin myös parempia oppimistuloksia. Uusia palveluja on kehitetty, joista esimerkkeinä lähiliikuntatuokiot, Break Pro -liikuntasovellus, livestream-tuokiot sekä valmiit taukoliikuntavideot. 

Aaltolaisille on kampuksella myös tarjolla runsaasti liikuntapalveluja, joista uusin on Hyvinvointireitti. Reitti kutsuu hellittämään hetkeksi ja pohtimaan, miltä kulkeminen ja matkan varrella esiin nousevat teemat - tunteiden havainnointi, luontosuhteen vaaliminen, kehollisuus, rauhoittuminen ja kohtuullisuuden pohdinta - nostavat esiin.

Aivojen muokkautuvuutta voitaisiin hyödyntää paremmin

Perinteisten liikuntaa korostavien (toki tärkeiden) palveluiden rinnalle kaivattaisiin kuitenkin vielä innovatiivisempaa otetta kehollisuuden tuomiseksi luennoille ja kokouksiin. Kehon kannalta toiminta opetustilanteissa on usein perinteistä ja staattista: luennoilla istutaan. Teknologiaa voitaisiin myös hyödyntää enemmän liikkeen lisäämiseksi. Kehollisuuden tuominen vahvemmin käyttöön yliopistomaailmassa tukisi monella tavalla hyvinvointia. Siinä kun voidaan oppimisen ja tiedon syventämisen ohella linkittää yhteen keho, tunteet, kokemukset ja luovuus. 

Avoissa tapahtuu liikkeessä mielenkiintoisia asioita. Anders Hansenin mukaan aivomateriaali ikään kuin pehmenee niin, että sitä voidaan muokata. Lisäksi aivoissamme syntyy uusia aivosoluja. Aivotutkija Minna Huotilaisen aivoluentoja pidetäänkin spinning-saleissa. Laittaa ihmettelemään, miksi silti edelleen ympäri maailmaa istutamme ihmiset jäykästi luentosaleihin ja kokoustiloihin oppimaan sekä luomaan uutta? 

Lähteet

^{Ahdistuneisuushäiriöt. 2019. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Psykiatriyhdistys ry:n ja Suomen Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 26.3.23.}

^{Anttila, E. 2018. The potential of dance as embodied learning. In Proceedings of a body of knowledge – _embodied cognition and the arts conference, USA (Vols. 1–8).} 

^{Christiansen, L., Beck, M. M., Bilenberg, N., Wienecke, J., Astrup, A., & Lundbye-Jensen, J. 2019. Effects of exercise on cognitive performance in children and adolescents with ADHD: potential mechanisms and evidence-based recommendations. Journal of clinical medicine, 8(6), 841.}

^{Erickson, K. I., Voss, M. W., Prakash, R. S., Basak, C., Szabo, A., Chaddock, L., ... & Kramer, A. F. 2011. Exercise training increases size of hippocampus and improves memory. Proceedings of the national academy of sciences, 108(7), 3017-3022.}

^{Hansen, A. 2020. Aivovoimaa, Näin vahvistat aivojasi liikunnalla. Otava.}

^{Jusslin, S., Korpinen, K., Lilja, N., Martin, R., Lehtinen-Schnabel, J., & Anttila, E. 2022. Embodied learning and teaching approaches in language education: A mixed studies review. Educational Research Review, 100480.}

^{Schuch, F. B., Vancampfort, D., Firth, J., Rosenbaum, S., Ward, P. B., Silva, E. S., Hallgren, M., Ponce De Leon, A., Dunn, A. L. & Deslandes, A. C. 2018. Physical activity and incident depression: A meta-analysis of prospective cohort studies. American Journal of Psychiatry 175 (7), 631–648.}

^{Singh, B., Olds, T., Curtis, R., Dumuid, D., Virgara, R., Watson, A., ... & Maher, C. 2023. Effectiveness of physical activity interventions for improving depression, anxiety and distress: an overview of systematic reviews. British Journal of Sports Medicine.}