Viime vuosina olemme alkaneet ymmärtää kehon ja mielen yhteyttä entistä paremmin. Lisääntynyt asiantuntijatieto on vahvistanut ymmärrystämme liikkumisen ja kehollisuuden elintärkeästä yhteydestä hyvinvointiin. Samalla arjen pirstaleisuus, infoähky, kiire ja stressi ovat lisänneet huolta aivojemme toiminnasta ja hyvinvoinnista. 

Hyvinvointia liikkeestä

Tukholman Karoliinisen instituutin ylilääkäri Anders Hansen on tutkinut aivojen hyvinvointia vuosia ja kirjoittanut aiheesta myös tietokirjoja. Hansenin mukaan useat tutkimukset korostavat liikunnan tarjoamaa suojaa mielen sairauksilta, lisäten elinvuosia ja antaen energiaa. Kirjassaan Aivovoimaa hän toteaakin, että liikkuminen on tärkeintä, mitä voimme itsemme ja aivojemme hyväksi tehdä. 

Mielen ja aivojen hyvinvointiin liittyvät mm. muistivaikeudet ja tarkkaavuuden ja keskittymiskyvyn häiriöt eli eriasteiset neuropsykologiset oireet. Liikkuminen voi auttaa myös näiden haasteiden kanssa. Esimerkiksi ennen opiskelutuokiota tai työpäivää liikkuminen voi tutkimusten mukaan lisätä merkittävästi paitsi keskittymiskykyä myös parantaa muistia. 

Samaan tulokseen ovat tulleet University of Southern Australian (UniSA) tutkijat tuoreessa katsauksessaan tutkimuksista, jotka ovat selvittäneet mielenterveyden ongelmien hoitoa liikunnan avulla. Heidän mukaansa liikunnalla on niin suuri vaikutus hyvinvointiin, että sen avulla voitaisiin hoitaa ahdistusta ja masennusta jopa paremmin kuin terapialla ja lääkehoidolla. Tutkijat korostavat, että liikunnan tulisi kuulua ensisijaisiin, ei vain täydentäviin, hoitomenetelmiin. Suomalaiset Käypä hoito -suositukset listaavatkin liikunnan osaksi masennus- ja ahdistushäiriöiden ennaltaehkäisyä ja hoitoa.

Lääkkeenä liikunta?

Miten sitten tulisi liikkua? Millainen liikkuminen tukisi mielen hyvinvointia parhaiten? UniSA:n tutkijaryhmän mukaan eri urheilumuodoilla on erilaisia fysiologisia ja psykososiaalisia vaikutuksia. Esimerkiksi jooga lievittää ahdistusta ja kuntosaliharjoittelu helpottaa masennusoireita, mutta koska tutkimuksia on toteutettu eri tavoin, on niiden vertailu keskenään hankalaa. Ehkäpä olennaisinta onkin lähteä liikkeelle. 

Tarkoittaako tämä, että kaikkien on aloitettava saliurheilu, liityttävä urheiluseuraan tai ostettava juoksukengät, jotta aivot voisivat hyvin? Ei nyt niinkään. Liikkuminen ymmärretään usein stereotyyppisenä urheiluna. Joskus liikuntaa tarjotaan hoitokeinoksi tavalla, joka voi jopa lisätä ahdistusta liikkeelle kannustamisen sijaan. Liikunta on kiistatta terveellistä, joten on tietysti vain positiivista, mikäli tuliterät lenkkarit ja porukassa urheilu innostavat liikkumaan. On kuitenkin hyvä tiedostaa myös, että jo pieni määrä liikkumista voi virkistää aivoja ja rikastaa ajattelua. 

Jos kynnys aloittaa tai liikunnan tavoite on asetettu liian korkealle tai ei motivoi sisäisesti, voi se rohkaisemisen sijaan lannistaa ja saada luopumaan liikunnasta. UKK-instituutin aikuisen liikkumisen suositus huomioi myös kevyen liikuskelun ja paikallaanolon tauottamisen sekä unen. Kaikki liike on hyväksi terveydelle. Liikkuminen voi edistää terveyttä myös sosiaalista ja psyykkistä hyvinvointia tukemalla. Elämänlaatu voi parantua esimerkiksi mieluisan liikuntamuodon mahdollistaman itseilmaisun, taituruuden kokemusten ja sosiaalisen kanssakäymisen myötä. Kun jokin tapa liikkua tuntuu itsestä hyvältä, on se jo itsessään hyvinvointiteko - oli tämä tapa sitten aamuinen hölkkälenkki, venyttelytuokio tai rentouttava luontoretki. 

Tärkeää olisikin alkaa ajatella liikkumista laajempana kokonaisuutena. Liike ja liikkuminen ovat paljon muutakin kuin urheilua. Hyvinvointia ei ehkä parhaiten lisää pitkä lista tavoitteita, haasteita ja vaatimuksia, joita työstämällä työstetään. Kehollisuus voisikin näkyä arjessamme monin eri tavoin. Voisiko liike olla osa vaikkapa kokoustamista niin, ettei ketään nolota? Entä kuinka kehollisuus saataisiin tavalliseksi osaksi luentoa ja oppimista?

Kehollinen oppiminen osaksi yliopistomaailmaa

Kehollinen oppiminen (embodied learning) on kiinnostava teoreettinen näkökulma oppimiseen, mutta sen potentiaali on korkeakouluissa vielä melko tunnistamaton ja vähän hyödynnetty. Kehollinen oppiminen voidaan laajasti määritellä tarkoittamaan oppimista, jossa oppijat ovat kokonaisvaltaisesti sitoutuneita ja ikään kuin yhteen kietoutuneita sekä aineellisen että sosiaalisen ympäristönsä kanssa. Kehollinen toiminta on olennainen osa oppimistapahtumaa. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa vaikkapa sitä, että opetustilanteessa on sekä organisoitua että luonnollisesti tapahtuvaa liikettä. Liikettä voi synnyttää erilaisten teknologisten välineiden, taidemuotojen, draaman, kehonilmaisun, kuvien ja musiikin avulla. Peruskoulussa opiskelutapojen kirjo on laajempi, mutta kehollista oppimista voisi hyödyntää enemmän myös yliopistossa ja aikuisten oppijoiden keskuudessa.

Aalto-yliopisto on liittynyt valtakunnalliseen Liikkuva opiskelu -ohjelmaan ja Liikkuva yliopistolainen -hankkeeseen, joiden tavoitteina on lisätä jaksamista ja parantaa opiskelukykyä, luoda vahvempaa osallisuutta, tiiviimpää yhteisöllisyyttä ja saavuttaa näin myös parempia oppimistuloksia. Uusia palveluja on kehitetty, joista esimerkkejä ovat lähiliikuntatuokiot, Break Pro -liikuntasovellus, livestream-tuokiot sekä valmiit taukoliikuntavideot. 

Aaltolaisille on kampuksella tarjolla runsaasti liikuntapalveluja. Hyvinvointireitti kutsuu hellittämään hetkeksi ja pohtimaan, mitä tunteita ja ajatuksia kulkeminen ja matkan varrella esiin nousevat teemat - tunteiden havainnointi, luontosuhteen vaaliminen, kehollisuus, rauhoittuminen ja kohtuullisuuden pohdinta - herättävät.

Aivojen muokkautuvuutta voitaisiin hyödyntää paremmin

Perinteisten liikuntaa korostavien (toki tärkeiden) palveluiden rinnalle kaivattaisiin vielä innovatiivisempaa otetta kehollisuuden tuomiseksi luennoille ja kokouksiin. Kehon kannalta toiminta opetustilanteissa on usein perinteisen staattista: luennoilla istutaan. Teknologiaa voitaisiin hyödyntää enemmän liikkeen lisäämiseksi. Kehollisuuden tuominen vahvemmin osaksi yliopistomaailmaa tukisi hyvinvointia monella tavalla. Siinä oppimisen ja tiedon syventämisen ohella voidaan linkittää yhteen keho, tunteet, kokemukset ja luovuus. 

Liikkuessa aivoissa tapahtuu mielenkiintoisia asioita. Anders Hansenin mukaan aivomateriaali ikään kuin pehmenee niin, että sitä voidaan muokata. Lisäksi aivoissamme syntyy silloin uusia aivosoluja. Aivotutkija Minna Huotilaisen aivoluentoja pidetäänkin spinning-saleissa. Laittaa ihmettelemään, miksi silti edelleen ympäri maailmaa istutamme ihmiset jäykästi luentosaleihin ja kokoustiloihin, kun pitäisi oppia ja luoda uutta? 

Lähteet

^{Ahdistuneisuushäiriöt. 2019. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Psykiatriyhdistys ry:n ja Suomen Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 26.3.23.}

^{Anttila, E. 2018. The potential of dance as embodied learning. In Proceedings of a body of knowledge – _embodied cognition and the arts conference, USA (Vols. 1–8).} 

^{Christiansen, L., Beck, M. M., Bilenberg, N., Wienecke, J., Astrup, A., & Lundbye-Jensen, J. 2019. Effects of exercise on cognitive performance in children and adolescents with ADHD: potential mechanisms and evidence-based recommendations. Journal of clinical medicine, 8(6), 841.}

^{Erickson, K. I., Voss, M. W., Prakash, R. S., Basak, C., Szabo, A., Chaddock, L., ... & Kramer, A. F. 2011. Exercise training increases size of hippocampus and improves memory. Proceedings of the national academy of sciences, 108(7), 3017-3022.}

^{Hansen, A. 2020. Aivovoimaa, Näin vahvistat aivojasi liikunnalla. Otava.}

^{Jusslin, S., Korpinen, K., Lilja, N., Martin, R., Lehtinen-Schnabel, J., & Anttila, E. 2022. Embodied learning and teaching approaches in language education: A mixed studies review. Educational Research Review, 100480.}

^{Liikkumalla terveyttä – askel kerrallaan. 2019. Viikoittainen liikkumisen suositus 18–64-vuotiaille. Helsinki: UKK-instituutti, 2019. Viitattu 25.10.2024.} 

^{Loland, S. (2017). The exercise pill: should we replace exercise with pharmaceutical means? Sport, Ethics and Philosophy, 11(1), 63–74.}

^{Schuch, F. B., Vancampfort, D., Firth, J., Rosenbaum, S., Ward, P. B., Silva, E. S., Hallgren, M., Ponce De Leon, A., Dunn, A. L. & Deslandes, A. C. 2018. Physical activity and incident depression: A meta-analysis of prospective cohort studies. American Journal of Psychiatry 175 (7), 631–648.}

^{Singh, B., Olds, T., Curtis, R., Dumuid, D., Virgara, R., Watson, A., ... & Maher, C. 2023. Effectiveness of physical activity interventions for improving depression, anxiety and distress: an overview of systematic reviews. British Journal of Sports Medicine.}