Yhteyksillämme muihin ihmisiin on tärkeä merkitys elämänlaadullemme. Ihmissuhteet vaikuttavat meidän terveyteemme, sitoutumiseemme, suorituskykyymme ja kokonaisvaltaisen hyvinvointiimme. Parhaimmillaan ne tekevät elämästämme onnellista: hyvän sosiaalisen verkoston on toistuvasti todettu olevan yksi tärkeimmistä yksittäisistä onnellisuuteen vaikuttavista tekijöistä. Hyvät vuorovaikutustaidot tukevat myös töissä ja opinnoissa menestymistä. Oletko sinä tietoinen vuorovaikutuksesi laadusta? Yhteyden luominen muihin on kuin mikä tahansa taito - sitä voi harjoitella ja siinä voi kehittyä.

Korkealaatuiset suhteet rakentuvat aidolla, avoimella vuorovaikutuksella. Jo pelkkä arvostava silmiin katsominen luo hyvän olon ja vahvistaa psykologista turvallisuutta. Jopa tämän kaltaiset lyhyet jaetut positiiviset tunteet eli rakkauden mikrohetket lisäävät hyvinvointiamme. Kehon kielellä on suuri rooli, sillä luotamme kehon viesteihin. Kehon kieli kertoo, onko kuulija henkisesti läsnä tilanteessa vai askarteleeko hänen mielensä jo muissa asioissa. Harjoittelemalla aitoa läsnäoloa voimme kasvattaa jaettujen rakkauden mikrohetkien määrää, vaikuttaa positiivisesti ihmissuhteidemme laatuun ja parantaa siten myös elämäntyytyväisyyttämme.

Aktiivinen, syventävä kuuntelu viestii kiinnostuksesta kertojaa kohtaan. Aktiivisessa kuuntelussa annetaan kertojalle tilaa ja kysytään kysymyksiä, jotka auttavat häntä selkeyttämään ja kiteyttämään omia ajatuksiaan. Syventävä kysymys voi olla esimerkiksi tällainen: ”Mikä sinusta on tässä tärkeintä?” tai ”Miten tätä asiaa kannattaisi mielestäsi hoitaa jatkossa?”

Kehon kielen, läsnäolon ja kuuntelun lisäksi myös sanat ovat tärkeitä. Aito kiitos hyvästä työstä vahvistaa yhteyttä. Psykologinen turvallisuus luo luottamusta ja luottamus lisää psykologista turvallisuutta. 

Korkealaatuiset suhteet

Amerikkalainen liiketaloustieteen ja psykologian professori Jane Dutton on keskittynyt palkitussa tutkimuksessaan vuorovaikutukseen työpaikalla. Dutton ja kollegat ovat vakuuttuneita siitä, että mikä tahansa vuorovaikutustilanne voi onnistuessaan johtaa korkealaatuiseen yhteyteen tai suhteeseen (high-quality connection) toisen ihmisen kanssa. Jokainen vuorovaikutustilanne vaikuttaa suhteen laatuun. Duttonin mukaan kunnioittava vuorovaikutus, toisen tehtävien mahdollistaminen ja luottamuksen rakentaminen ovat kolme keskeistä hyvinvointia ja organisaation tehokkuutta edistävää tekijää.

Myös muut tutkimukset tukevat korkealaatuisen yhteyden positiivista vaikutusta elämään. Lyhyetkin merkitykselliset kohtaamiset voivat parantaa työmuistiamme ja aivojemme nopeutta prosessoida tietoa. Korkealaatuiset yhteydet voivat myös auttaa meitä kehittymään ja kasvamaan ihmisinä sekä kiinnittymään yhteisöihin ja organisaatioihin. Ne vaikuttavat myös terveyteemme, sillä ne tukevat sydän-, verisuoni- ja immuunijärjestelmien toimintaa. Niiden ansiosta palaudumme ja sopeudumme nopeammin sairauden kohdatessa ja erilaisissa elämänmuutoksissa.

Miten voimme teoillamme luoda hyviä suhteita muihin?

Olemme taitavia lukemaan toisen käytöksestä erilaisia viestejä, ja siksi onkin hyvä pysähtyä miettimään mitä ja miten itse viestimme? Esimerkiksi kunnioitusta voi viestiä olemalla tilanteissa aidosti läsnä ilman kulisseja ja kannustamalla ja kehumalla toista tilaisuuden tullen. Usein korkealaatuinen suhde saa alkunsa siitä, että on avoimesti oma itsensä ja näyttää myös haavoittuvuutensa rohkeasti. Kunnioituksesta viestii myös kuunteleminen ja viestintätyyli, joka tukee, eikä vaadi.

Aallossa on viime vuosina panostettu vuorovaikutukseen. Aallon Tuotantotalouden laitoksella johtajuuden yliopistonlehtorina toimiva Jari Ylitalo kertoo, että yhteisöstä, sen arvoista ja hyvinvoinnin merkityksestä puhutaan yleisesti enemmän, myös johdon tasolla. Nykyään myös opiskelijat nähdään keskeisenä osana yliopistoyhteisöä.

Jane Duttonin mukaan korkealaatuinen suhde on ennen kaikkea tekoja. Hän korostaa ’tehtävän mahdollistavaa’ (task enabling) toimintaa. Tehtävän mahdollistaminen koostuu viidestä eri osasta:

• Opettaminen viittaa mm. oikeanlaisen tiedon jakamiseen, jotta ihmiset voivat tehdä työnsä mahdollisimman tehokkaasti.
• Suunnittelu auttaa ihmisiä valitsemaan ja järjestelemään työtään niin, että siitä tulee mielenkiintoisempaa ja motivoivampaa.
• Puolustamisen tehtävä on auttaa ihmisiä navigoimaan yrityksen voimasuhteissa ja poliittisessa ilmapiirissä.
• Mukautuminen tarkoittaa, että muuttaa oman toimintansa sisältöä, ajoitusta tai prosessia niin, että myös muut voivat menestyä.
• Hoivaaminen kuvastaa sitä, että havaitsee toisen kehitystarpeet, jotta hän voi suoriutua tehokkaammin omasta tehtävästään.

Kaiken lähtökohtana on kunnioitus ja vastavuoroisuus, sekä oikea ajoitus, muuten vaikkapa opettamisesta tai hoivaamisesta voi tulla ärsyttävää kiusaamista. Ehkäpä Duttonin mallia voisikin täydentää Meg Warrenin tutkimustuloksilla siitä, kuinka olla hyvä liittolainen (ally). Liittolaisen hyveet, kuten myötätunto, reiluus, nöyryys ja harkitsevuus auttavat lähestymään tehtävän mahdollistamista samalta tasolta ja toisen toiveita noudattaen.

Arjen ohikiitävät kohtaamiset hyvinvoinnin lähteenä

Barbara Fredrickson on tutkinut jaettuja positiivisia tunteita, joita hän kutsuu rakkauden mikrohetkiksi tai tieteellisemmin positiiviseksi resonanssiksi. Rakkauden mikrohetki voi syntyä hyvinkin lyhyessä ajassa, kun ystävät tai jopa täysin tuntemattomat ihmiset jakavat positiivisen tunteen. Vaikka ilmiön tieteellinen ja etenkin kausaalinen tutkimus on vielä vaiheessa, positiivisen resonanssin on jo havaittu olevan yhteydessä kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Ilmiön vaikutukset täydentävät laajemmin tunnettua positiivisten tunteiden rakenna- ja laajenna -teoriaa.

Positiivinen resonanssi edellyttää aitoa läsnäoloa, molemminpuolista välittämistä sekä yhteneviä eleitä tai käyttäytymistä (behavioural synchrony). Reaaliaikainen aistiyhteys mahdollistaa positiivisen resonanssin syntymisen. Esimerkiksi välittävä kosketus, katsekontaktissa jaettu hymy tai nauru, lempeä halaus tai yhdessä liikkuminen voivat synnyttää rakkauden mikrohetken silloin, kun myös aidon läsnäolon ja vastavuoroisen välittämisen ehdot täyttyvät. 

Jaetut myönteiset kokemukset auttavat ihmisiä ymmärtämään toisiaan paremmin ja tuntemaan läheisyyttä, mikä puolestaan lisää positiivisen resonanssin todennäköisyyttä jatkossa. Toistuessaan se parantaa sosiaalisia siteitä, sitoutumista ja luottamusta. Ajan myötä positiivinen resonanssi lisää sekä yhteisöjen että yksilöiden hyvinvointia monine terveysvaikutuksineen.

Rakkauden mikrohetki voi syntyä mitä yllättävimmissäkin ohikiitävissä kohtaamisissa. Voit lisätä positiivisen resonanssin mahdollisuutta arjessasi esimerkiksi harjoittelemalla läsnäoloa ja hyväntahtoista, empaattista suhtautumista sekä kanssaihmisiin että itseesi, vaalimalla sosiaalista kanssakäymistä, harjoittelemalla arvostavien kysymysten esittämistä ja luomalla yhteisöösi psykologisesti turvallista ilmapiiriä.

Minkälainen vuorovaikutus on syövyttävää?

Korkealaatuista yhteyttä tukevan vuorovaikutuksen vastakohtana voidaan pitää korrosiivista eli syövyttävää vuorovaikutusta. Syövyttävästä suhteesta viestivät pahimmillaan vähättely, matkiminen, nimittely ja vihamielinen huumori. Saatamme myös tahattomasti käyttäytyä haitallisesti muita kohtaan. Emme kiitä tai osoita arvostusta, ohitamme ihmisen huomioimatta häntä tai hänen työtään tai käytämme valtaa yli muiden.

Jari Ylitalo mainitsee Aallossa vuorovaikutteisuutta haittaavina tekijöinä huomattavat suorituspaineet edetä akateemisella uralla. Ne vähentävät mahdollisuuksia laadukkaaseen vuorovaikutukseen ja kohtaamisiin. Ylitalo kertoo myös koronan jälkeisen hybridiajan tuoneen omat haasteensa ihmisten todellisiin kohtaamisiin ja yhteisöllisyyden ylläpitoon.

Syövyttävässä vuorovaikutuksessa rikomme luottamuksen toiseen ihmiseen. Vastalääke on luottamuksen vahvistaminen. Duttonin mukaan luottamuksen synnyssä merkittävä tekijä on käyttäytyminen toista kohtaan lähtökohtaisesti luottavaisesti ilman, että toisen täytyy ensin osoittaa olevansa luottamuksen arvoinen. Tämä saa aikaan itseään ruokkivan luottamuksen kehän. Luottamus myös vapauttaa energiaa, kun ei tarvitse koko ajan epäillä muita.

Psykologinen turvallisuus vuorovaikutuksen pohjana

Viime vuosina turvallisen tilan ja psykologisen turvallisuuden käsitteet ovat nousseet tutkimusaiheiksi ja yleiseen keskusteluun. Psykologisella turvallisuudella viitataan tunteisiin yhteenkuuluvuudesta, luottamuksesta, yhteisestä suunnasta sekä halusta oppia ja tuoda oma panos yhteisöön. Keskiössä on käsitys siitä, mitä riskien ottamisesta seuraa; suhtaudutaanko mielipiteisiin ja muutosehdotuksiin rakentavasti ja arvostavasti vai seuraako niistä harmia ja turvattomuutta.

Vaikka psykologisella turvallisuudella on tutkitusti vaikutusta siihen, kuinka innovatiivisia ja muutosvalmiita ihmiset ovat, tulokset psykologisen turvallisuuden vaikutuksesta tehokkuuteen ja oppimiseen ovat ristiriitaisia ja kaipaavat lisätutkimusta. Vaikuttaisi siltä, että psykologinen turvallisuus tarjoaa työpaikalla ja oppilaitoksissa hyvän maaperän kehittyä, oppia ja päästä huippusuorituksiin, mutta ei itsessään saa niitä aikaan.

Käytöksellämme, sillä mitä teemme ja miten kohtaamme toisia ihmisiä, on merkitystä. Ehkäpä ensi kerralla kohdatessamme toisen ihmisen olemme läsnä aidosti, kunnioittaen ja kuunnellen, viestien hyväksyntää ja tukea. Korkealaatuinen yhteys tai vähintäänkin jo itsessään arvokas jaettu rakkauden mikrohetki saattaa yllättää.

Lähteet

^{Carmeli, A., Brueller, D., & Dutton, J. E. (2009). Learning behaviours in the workplace: The role of high‐quality interpersonal relationships and psychological safety. Systems Research and Behavioral Science: The Official Journal of the International Federation for Systems Research, 26(1), 81-98.}

^{Dutton, J.E. (2003). Energize Your Workplace: How to Create and Sustain High-Quality Connections at Work. San Francisco: Jossey-Bass Publishers.}

^{Edmondson, A. C. & Z. Lei (2014). Psychological safety: The history, renaissance, and future of an interpersonal construct. Annual Review of Organizational Psychology and Organizational Behaviour 1:1, 23–43.}

^{Kim, S., Lee, H., & Connerton, T. P. (2020). How psychological safety affects team performance: mediating role of efficacy and learning behavior. Frontiers in psychology, 11, 1581.}

^{Major, B. C., Le Nguyen, K. D., Lundberg, K. B., & Fredrickson, B. L. (2018). Well-Being Correlates of Perceived Positivity Resonance: Evidence From Trait and Episode-Level Assessments. Personality and Social Psychology Bulletin, 44(12), 1631-1647.}

^{McKinsey & Company, (2021). Psychological safety and the critical role of leadership development, https://www.mckinsey.com/capabilities/people-and-organizational-performance/our-insights/psychological-safety-and-the-critical-role-of-leadership-development, (5.2.2023.)}

^{Mineo, L. (2017). Good genes are nice, but joy is better. The Harvard Gazette 11.4. https://news.harvard.edu/gazette/story/2017/04/over-nearly-80-years-harvard-study-has-been-showing-how-to-live-a-healthy-and-happy-life/ (5.2.2023)}

^{Stephens, J.P., Heaphy, E. & Dutton, J.E, (2011). High Quality Connections. In K. Cameron and G. Spreitzer (Eds.), Handbook of Positive Organizational Scholarship. Cambridge: Oxford University Press.}

^{Warren, M.A. and Warren, M.T. (2021). The EThIC model of virtue-based allyship development: A new approach to equity and inclusion in organizations. Journal of Business Ethics, 182:783-803.}