Veden voima – Suomi on vesidiplomatian mahtimaa
Asiantuntijat kertovat, miten yhä paheneva veden väheneminen näkyy paitsi politiikassa, myös taloudessa.
Aalto University Magazine (AUM) postitetaan alumniyhteisömme jäsenille ja muille sidosryhmille, ja se on saatavissa myös kampuksella.
Tekisimmekö parempia päätöksiä, jos näkisimme pintaa syvemmälle? Millä tavoin luottamus esiintyy verkottuneessa arjessamme? Voiko muutosta oppia rakastamaan tässä mullistusten maailmassa? Muun muassa näihin teemoihin olemme syventyneet Aalto University Magazinen numeroissa. Pääjutussa lehden teemaa valaisee kiinnostava joukko asiantuntijoita eri aloilta.
Asiantuntijat kertovat, miten yhä paheneva veden väheneminen näkyy paitsi politiikassa, myös taloudessa.
Vuorovaikutus on aina myös vallankäyttöä – oli kyse sitten ihmisten keskinäisestä, ihmisten ja eläinten välisestä tai ihmisten ja teknologian kohtaamisesta.
Vihreä vety tekee Euroopasta energiamahdin, liikenteestä päästötöntä ja teräksestä hiilivapaata. Asiantuntijat kertovat, voiko visioista tulla totta – ja millä keinoilla.
Tekoäly oppi tunnistamaan yksilön aivokäyristä. Seuraavaksi tutkijat valjastavat sen huomaamaan muistisairauden merkit ja auttamaan aivojen magneettistimulaatiohoidoissa.
Monen yrittäjän ja tutkijan päämäärä syntyy havainnosta, että jotain täytyy tehdä toisin. Muutos voi olla uusi tuote tai materiaali, tai se voi olla uusi tapa toimia. Muutoksen tekeminen ei aina ole helppoa ja vaatii epävarmuuden sietämistä, sanovat professori Michael Hummel sekä yrittäjät Annu Nieminen ja Richard Nordström.
Verkkoon mennyt yhteiskunta tarvitsee salaajia, valkohattuja ja sopivan epäluuloisia kansalaisia.
Aallosta valmistuu vuosittain 2 000 tutkintonsa suorittanutta. Mihin he urallaan päätyvät? Haastattelemme joka lehden numerossa kiinnostavan ja ajankohtaisen alumnin, joka kertoo, ”miten minusta tuli minä”.
Opetusneuvos Alma Muukka-Marjovuo varttui taiteen ympäröimänä. Nyt hän tekee työtä sen puolesta, että kaikilla lapsilla ja nuorilla olisi mahdollisuus laadukkaaseen taidekasvatukseen.
Arnevi Rautanen ja Juha Utriainen vaihtoivat koulutustaan vastaavat työurat maanviljelyyn Joroisissa. Sukutilan arjessa arvot eivät ole vain sanahelinää, niitä eletään todeksi joka päivä.
Rakennusala on mainettaan monipuolisempi, oppi Ramboll Finlandin toimitusjohtaja Maija Jokela jo ensimmäisessä kesätyössään.
Järkähtämätön kestävyysajattelija päätyi Suomeen, koska törmäsi siihen joka paikassa. ”Tuntui kuin olisin astunut karkkimaahan!” hän kuvaa opiskeluaikojaan Aallossa.
Eläinlääkäri ja entinen avaruustutkija kääntää taas katseensa tähtiin.
Mukana matkassa -featurejuttu vie lukijan kiinnostaviin kohteisiin.
Professori Jukka Tuhkuri tutkii jäätä Otaniemessä ja jääkentillä ympäri maailmaa. Mokasimme, ja jää muuttui jo, hän sanoo. Nyt pitää ymmärtää, mitä se meille tarkoittaa.
Aalto-yliopiston oma dokumenttielokuva tarkastelee luovaa ajattelua mahdollisimman monesta kulmasta. Prosessi vaati myös paljetteja ja streetdancea.
Savesta rakennettu, kasvien kansoittama Alusta on pölyttäjien pyhättö ja kaikkien elollisten kohtaamispaikka.
Trampoliinit ja kiipeilyseinät voivat koukuttaa käyttäjänsä uudella tavalla, kun niihin yhdistetään digitaalisia kikkoja.
Suomen metsiä ravitaan lannoitteella, jossa on energiasyöppöä typpeä ja Marokossa louhittua fosforia. Tutkijat kehittivät sille ekohaastajan, jonka ainekset ovat jätteenkäsittelylaitokselta. Kekseliäs lannoite tekisi hyvää metsälle ja ympäristölle – mutta ensin lainsäädännön on muututtava.
Rugby on rajua kontaktiurheilua, jossa pitää nousta aina uudelleen ja tukeutua pelikaveriin joka tilanteessa – aivan kuten tutkimuksessa.
Alumni Riikka-Leena Leskelä palasi koulunpenkille etsimään johtamiseen suuntaa. Yksi opeista oli, että hän olikin tehnyt juuri oikeita asioita.
Umpinainen puurakenteinen kasvihuone vie puolet vähemmän energiaa kuin lasinen. Ruoantuotannon lisäksi Pasi Herrasen keksintö voi tulevaisuudessa tuottaa sähköä ja ylimääräistä lämpöä.
Tässä jutussa Aallon asiantuntija kertoo tutkimusalaansa liittyvistä henkilökohtaisista valinnoista.
Väitöskirjaa valmisteleva arkkitehti korostaa kodin – ei pelkän suojan – tarvetta humanitaaristen kriisien keskellä.
Työelämäprofessori haluaa ratkaista arkisia ongelmia yksinkertaisilla työkaluilla.
Apulaisprofessori Russell Lain mielestä puolustus on paras puolustus.
Akatemiatutkija ja vesitekniikan apulaisprofessori viihtyy kylmien vesien äärellä niin luonnossa kuin laboratoriossa.
Tutkijatohtori mallintaa langatonta tiedonsiirtoa, mikä voi auttaa tehostamaan tulevaisuuden verkkoyhteyksiä.
Aalto-yliopiston kesäkoulun ohjelmajohtaja ja elämänlaajuisen oppimisen asiantuntija kertoo, että kukaan ei ole koskaan täysin valmis.
Tulipa tontille puisto tai tornitalo, kaupunkitaloustieteen professori huolehtisi siitä, että ratkaisu punnitaan tarkkaan.
Juttusarja valaisee Aallossa tehtävää ajankohtaista huippututkimusta.
Aalto-yliopiston tutkijat ovat tutkimushankkeissaan mukana luomassa uudenlaista neuvolaa ja myönteistä synnytyskokemusta. Visioissa huomioidaan teknologian luomat mahdollisuudet, kuten synnytyksen simulointi kolmiulotteisessa videokonferenssissa avattaren eli virtuaalihahmon välityksellä. Toisaalta tutkijat mielellään säilyttäisivät parhaat käytänteet menneestä, kuten perinteisen neuvolakortin, aidot kohtaamiset sekä rotinat, vierailut katsomaan vastasyntynyttä ruokalahjojen kera.
Älykkäässä rakennuksessa valaistus oppii ihmisten kulkureitit, kuljetusrobotti juttelee hissin kanssa ja mobiilisovellus ohjaa vapaaseen työtilaan. Uusi älyrakennusten tohtorikoulu vauhdittaa alan kehitystä.
Teuvo Kohonen loi 1980-luvulla tekoälytutkimuksen tärkeän merkkipaalun: itseorganisoituvan kartan.
Voiko muovia opettaa sulamaan itsestään? Voiko syöpäkasvaimen pitää elävänä kehon ulkopuolella yksilöllisten hoitojen kehittämiseksi? Muun muassa näitä kysymyksiä pohtivat materiaalitutkijat, jotka tekevät yhteistyötä Olli Ikkalan kanssa.
Mikä yhdistää tietokonetta, matkapuhelimia ja GPS-järjestelmää? Entä digikameroita, aurinkopaneeleita ja kuituoptiikkaa? Niiden kaikkien toiminta perustuu kvanttifysiikan ilmiöihin.
Viisas puurakentaminen torjuu tehokkaasti ilmastonmuutosta. Puusta voi tehdä melkein mitä tahansa, mutta se vaatii uutta osaamista ja asennemuutosta, sanoo asiantuntija.
Älyhanskat, virtuaalilasit ja tekoäly ovat osa tulevaisuuden terveydenhuoltoa.
Keskustelijat tarkastelevat yhteistä aihetta hieman eri kulmista.
Tulevaisuudessa verhot voivat säädellä huoneen lämpötilaa, vaatteet seurata verenpainetta ja puuvilla puhdistua auringonvalossa.
Onko muuttuvassa työelämässä tärkeämpää taitoa, kuin valmius pysyä toimintakykyisenä vaikeissa muutostilanteissa ja palautua niistä pontevasti?
Professori Susanna Helke tarkastelee sosiaali- ja terveysalaa elokuvantekijänä, Laura Arpiainen arkkitehtina ja arkkitehtuuria tutkivana professorina. Molempia huolettaa Suomen hoivatyön kriisi.
Autonomiset laivat voivat muuttaa koko merenkulkualan tulevaisuuden, sanovat meriteknologian asiantuntijat Mashrura Musharraf ja Sauli Eloranta.
Työelämän verkostot tarjoavat vertaistukea, ideoita ja intoa työhön. Muttei uraputkikaan ole pahitteeksi, kertovat asiaa tutkinut professori ja naisverkoston perustaja Aalto University Magazinen keskustelussa.
Isoin ympäristöteko olisi jättää kokonaan rakentamatta. Mutta myös kiertotaloudella voidaan hillitä rakentamisen ilmastokuormaa, sanovat tutkijatohtori Juudit Ottelin sekä arkkitehti, ympäristöministeriön erityisasiantuntija Matti Kuittinen.
Muotoilija Noora Yau ja materiaalitutkija Konrad Klockars taikovat puusta väriä, joka on läpinäkyvää, mutta hohtaa kuin hankajalkainen rantavedessä. Työssä auttaa hyvä kemia ja vapaus esittää tyhmiäkin kysymyksiä.
Tiedolla johtaminen kaupankäynnissä tuo etua kuluttajalle – ainakin niin kauan kuin dataa keräävät algoritmit ovat hyvän puolella.
Tekniikka voi tehdä soittajan kenestä tahansa. Aivot rakastavat musiikkia, mutta korvien kanssa pitää olla tarkkana.
34 Mahdottoman tekijät, syyskuu 2024
33 Näkymättömyys, syyskuu 2023
32 Toivo, huhtikuu 2023
31 Elämisen tilat, lokakuu 2022
30 Kehon rajat, huhtikuu 2022
29 Muodonmuuttajat, lokakuu 2021
28 Luottamus digitaalisessa maailmassa, toukokuu 2021
27 Jäljen jättäminen, lokakuu 2020
26 Yritys ja erehdys, huhtikuu 2020
25 Yliopisto vaikuttaa ja verkottuu yhteiskunnassa, lokakuu 2019
24 Jatkuva oppiminen, huhtikuu 2019
23 Tekoäly, lokakuu 2018
22 Kestävä kehitys, huhtikuu 2018
21 Ihmislähtöinen rakennettu ympäristö, tammikuu 2018
20 Muutoksentekijät ja uusi työ, lokakuu 2017
19 Monialaisuus, huhtikuu 2017
18 Taide ja luovat käytännöt, joulukuu 2016 (vain englanniksi)
17 Yrittäjyys, lokakuu 2016
16 Materiaalitutkimus, toukokuu 2016
15 Liiketoiminta kansainvälisessä ympäristössä, joulukuu 2015
14 Terveysteknologia, lokakuu 2015
13 Aalto-yliopisto viisi vuotta, toukokuu 2015
12 Tutkimus luo osaamista ja kilpailukykyä, joulukuu 2014
11 Opetuksen vaikuttavuus yhteiskunnassa, lokakuu 2014
10 Big data, maaliskuu 2014
09 Terveys, joulukuu 2013
08 Energia, lokakuu 2013
07 Luovuus, toukokuu 2013
06 Yrittäjyys, maaliskuu 2013
05 Asuminen ja elinympäristöt, joulukuu 2012
04 Biotalous, lokakuu 2012
03 Aika – uuden sukupolven ratkaisut, toukokuu 2012
02 Hyvinvointi, helmikuu 2012
01 Riskinottaminen, lokakuu 2011
Aalto-yliopisto, viestintäpalvelut
PL 18000, 00076 AALTO
[email protected]
Päätoimittaja
Viestintäpäällikkö Katrina Jurva
[email protected]
puh. 050 434 6805
Toimituspäällikkö
Paula Haikarainen
[email protected]
puh. 050 314 1545
AD ja kuvatoimitus
Dog Design
[email protected]
Kuvitus
Aalto-yliopiston visuaalisen viestinnän muotoilun opiskelijat ja alumnit
Valokuvat
Aalto-yliopiston valokuvataiteen opiskelijat ja alumnit
Osoitteenmuutokset voit tehdä sähköpostitse: [email protected]
Voit tilata lehden Aallon alumniyhteisön kautta.