Psykologista turvallisuutta voidaan lähestyä ainakin kolmen eri tason kautta: organisaatiotasoinen psykososiaalinen turvallisuuden ilmapiiri, lähityöyhteisön psykologinen turvallisuus ja yksilön psykologinen turvallisuus. Psykologinen turvallisuus tai turvattomuus koetaan ryhmässä ja yhdessä muiden kanssa, mutta loppupelissä tunne turvasta on yksilöllinen kokemus. Turvan tunteen muodostumiseen vaikuttavat omat aiemmat kokemukset, asema ja identiteetti. Kohdatessaan muita ihmiset tuovat aina mukanaan koko kokemusmaailmansa, mikä vaikuttaa turvan kokemuksen laatuun.

Miten psykologinen turvallisuus tukee oppimista?

Tutkimuksissa psykologisen turvallisuuden vaikutusta on tarkasteltu mm. suoriutumisen, oppimisen, työhyvinvoinnin ja johtamiskäytänteiden näkökulmista. Tulokset viittaavat siihen, että psykologinen turvallisuus tukee onnistumisia erityisesti vaativassa ja luovassa tietotyössä monimutkaistuneessa maailmassa. Sen on havaittu vahvistavan luovuutta, oma-aloitteisuutta ja oppimista, sekä parantavan tiimien suoriutumista. Myös työn imu voi kasvaa.

Itä-Suomen yliopistossa tehdyssä pro-gradussa havaittiin, että psykologisella turvallisuudella on myönteinen vaikutus opintoihin sitoutumiseen ja parempiin oppimiskäytänteisiin. Suuret oppimisryhmät ja etäopetus horjuttavat psykologista turvallisuutta, kun taas ryhmätyö ja keskustelu osoittautuivat turvallisuutta tukeviksi opetustavoiksi. Psykologisen turvallisuuden on havaittu kasvattavan oppimiskokemuksen laatua ja McKinseyn raportin mukaan johtavan parempiin päätöksiin. Tampereen yliopiston julkaisussa nostetaan esille esimerkiksi rahoitusmallien ja ohjausmenetelmien vaikutukset johtamistavan valintaan ja siten psykologiseen turvallisuuteen. 

Oppimisessa tärkeää on mahdollisuus tehdä virheitä ja oppia niistä. Yhdessä oppimisen käytänteet ja rakentava keskustelukulttuuri mahdollistavat esimerkiksi kotitehtävien läpikäynnin turvallisesti. Kun tietoa, näkemyksiä, huolia ja ideoita voidaan jakaa turvallisesti, voidaan myös luoda radikaalisti uutta. Edmondsonin mukaan psykologisen turvallisuuden ei tulisikaan olla päämäärä, vaan keino mahdollistaa muut päämäärät. 

Voiko olla liian turvallista?

Psykologista turvallisuutta on kritisoitu siitä, että sen tavoittelu voi estää tärkeiden asioiden esiin nostamisen ja tappaa keskustelun erityisesti kiistellyiden aiheiden osalta. Kritiikkiä aiheesta on nostettu esiin mm. Kulttuuricocktailissa, Helsingin yliopistossa ja Living arts -kollektiivissa. 

Edmondson korostaa, ettei psykologisesti turvallinen ympäristö tarkoita sitä, että oltaisiin pakotetusti kohteliaita. Kyseessä ei siis ole tila, jossa epämukavuuden aiheuttamista vältellään, jottei psykologinen turvallisuus vaurioituisi. Kyse on tilasta, jossa voi rohkeasti olla avoimesti oma itsensä ja ilmaista myös eriäviä näkemyksiä, myös niistä hankalista aiheista. Tutkimuksissa viitataan myös ’puheeksiottamiseen’ (engl. voice), eli omien mielipiteiden ilmaisun tärkeyteen. Tärkeää on kunnioittaa ja arvostaa muita, sekä hyväksyä toisen kokemus, vaikka sitä ei itse voisikaan ymmärtää. Eri näkökulmat käsitellään rakentavasti, eikä pelko nolostumisesta, nöyryytyksestä tai hylätyksi tulemisesta estä oppimista ja kehittymistä.

Oppiminen ja virheiden tekeminen saattavat olla epämukavia kokemuksia. Mokailuun liittyy usein häpeän tunteita. Haavoittuvuuden paljastaminen sisältää riskejä, mutta riskejä voi ottaa, kun tila on turvallinen, eikä seurauksia tarvitse pelätä. 

Kansainvälisyys tuo uusia tasoja

Aalto-yliopiston opiskelijat edustavat 117:ta eri maata ja henkilöstöä on 93:sta eri maasta. Nämä numerot viestivät siitä, että kyseessä on hyvin kansainvälinen yhteisö. Miten kansainvälisyys tulee ottaa huomioon psykologisen turvallisuuden luomisessa ja saumattoman, moniammatillisen työskentelyn tukemisessa? 

Kulttuureissa voi olla eroja, jotka vaikuttavat rohkeuteen haastaa toisten (tai yleisiä) ajatuksia. On hyvä miettiä, mikä vaikutus vaikkapa pelolla kasvojen menettämisestä voi olla siihen, voiko virheistä kertoa tai epäkohtia pyrkiä korjaamaan. Epäasiallisen käytöksen esilletuominen taas voi jäädä tekemättä, jos lupa jäädä Suomeen riippuu siitä, jatkuuko työsuhde. Toisaalta kaikki ei ole kulttuurisidonnaista, myös sukupolvien näkemykset saattavat erota.

Kun maailmassa soditaan ja tapahtuu katastrofeja, se todennäköisesti koskettaa kansainvälisessä yhteisössä useampaa. Haasteena on, että aina ei ole tiedossa, mistä kollegat tai heidän perheensä ovat kotoisin. Tarvetta on siis tutustua työtovereihin myös ihmisinä. Suomalainen tapa antaa toiselle kohteliaasti tilaa nostaa esiin omat ongelmat niin halutessaan, saattaa viestiä toisen kulttuurin edustajalle siitä, ettei kukaan välitä ja ole kiinnostunut.

Vastuu psykologisesta turvallisuudesta

Kenen vastuulla psykologinen turvallisuus korkeakoulumaailmassa sitten on? Instituutiona korkeakoulujen on tehtävä psykologisen turvallisuuden raamit kaikille selviksi. Korkeakoulut voivat tarjota opiskelijoille ja työntekijöille työkaluja ja tukea tietoisuuden kasvattamiseen, mutta turvallisuuden kokemus syntyy arkipäivän kohtaamisissa, joissa yliopiston instutionaalinen mahdollisuus vaikuttaa on pienempi.

Aallon monimuotoisuusasiantuntija Ida Salin korostaa, että mitä enemmän henkilöllä on valtaa, sitä merkittävämmäksi nousee vastuu myös psykologisen turvallisuuden osalta. Professorien, kuten muidenkin valta-asemassa olevien, psykologisen turvallisuuden työkalut ovat perinteisiä hyvän johtamisen keinoja: kuuntelemisen, kysymisen ja läsnäolon taidot, empatiakyky, sekä taito antaa ja vastaanottaa palautetta. Olennaista on tunnistaa omat ennakkoluulot ja taipumukset, sekä oma asemansa turvallisuuden luomisessa.

Psykologinen turvallisuus kietoutuu monella tavalla yhteen hyvien vuorovaikutustaitojen, luottamuksen ja toisten kunnioittamisen kanssa. Oikea vastaus kappaleen alun kysymykseen kuuluukin: psykologinen turvallisuus on kaikkien vastuulla. Jokaisella on tärkeä rooli turvallisen tilan luomisessa päivittäisissä kohtaamisissa.

Lähteet

Ayub, U., Yazdani, N. and Kanwal, F., 2022. Students’ learning behaviours and their perception about quality of learning experience: the mediating role of psychological safety. Asia Pacific Journal of Education, 42(3), pp.398-414.

Bradley, B. H., Postlethwaite, B. E., Klotz, A. C., Hamdani, M. R., & Brown, K. G. 2012. Reaping the Benefits of Task Conflict in Teams: The Critical Role of Team Psycholog- ical Safety Climate. Journal of Applied Psychology, 97(1), 151–158. 

Edmondson, A.C. 2023. https://amycedmondson.com/psychological-safety/

Edmondson, A.C. & Bransby, D.P., 2023. Psychological safety comes of age: Observed themes in an established literature. Annual Review of Organizational Psychology and Organizational Behavior, 10, pp.55-78.

Edmondson, A. C. & Z. Lei, 2014. Psychological safety: The history, renaissance, and future of an interpersonal construct. Annual Review of Organizational Psychology and Organizational Behaviour 1:1, 23–43.

Frazier, M. L., Fainshmidt, S., Klinger, R. L., Pezeshkan, A., & Vracheva, V. 2017. Psycho- logical Safety: A Meta‐Analytic Review and Extension. Personnel Psychology, 70(1), 113–165. 

Gallo, A. 2023. What is psychological safety? Harvard Business Review, https://hbr.org/2023/02/what-is-psychological-safety, kts 28.11.2023.

Majuri, Julia. 2023. Psykologisen turvallisuuden tasot ja työhyvinvointiyhteydet: Henkilösuuntautunut tarkastelu. Tampereen yliopisto. Pro gradu.

Newman, A., Donohue, R., & Eva, N. 2017. Psychological safety: A systematic review of the literature. Human Resource Management Review, 27(3), 521–535.

Peltosaari, N., Mäkihonko, M., Kangastupa, E. 2022. Kohti psykologisesti turvallista ilmapiiriä korkeakouluissa, The influencer, https://blogs.tuni.fi/vaikuttaja/hallintotieteet/kohti-psykologisesti-turvallista-ilmapiiria-korkeakouluissa/, kts 28.11.2023

Roussin, C. J., MacLean, T. L., & Rudolph, J. W. 2016. The Safety in Unsafe Teams: A Multilevel Approach to Team Psychological Safety. Journal of Management, 42(6), 1409–1433. 

Sanner, B., & Bunderson, J. S. 2015. When feeling safe isn’t enough: Contextualizing models of safety and learning in teams. Organizational Psychology Review, 5(3), 224–243. 

Suojanen, I. 2022. Onnellinen turvallisuus, Turvallista arkea etsimässä. Gaudeamus.

Wacklin, L. 2023. YLIOPISTO-OPISKELIJOIDEN KOETUN PSYKOLOGISEN TURVALLISUUDEN YHTEYS OPISKELEMISEEN JA OPPIMISEEN. Itä-Suomen yliopisto. Pro gradu.

https://erepo.uef.fi/handle/123456789/29715, kts 29.11.2023.