Aalto-yliopiston ja Oulun yliopiston tutkijat seurasivat yhden ihmisen arkea viiden kuukauden ajan aivokuvausten, puettavien älylaitteiden sekä älypuhelintietojen avulla. Tutkimus oli osa Aalto-yliopiston tutkija Ana Trianan väitöskirjatyötä. Triana oli samalla oman tutkimuksensa kohde.
Aalto-yliopiston tutkijat Shrikanth Kulashekhar ja Hanna Renvall ovat saaneet Vaikuttavuussäätiöltä rahoituksen kehittääkseen diagnostiikkaa dementiariskin varhaiseen tunnistamiseen. Tarve on suuri, koska maailmanlaajuisesti muistisairaita on vähintään noin 50 miljoonaa, ja määrän odotetaan tuplaantuvan seuraavan 20 vuoden aikana.
55 rakastavassa parisuhteessa elävää vanhempaa kuuli vastaavanlaisia lyhyitä tarinoita tutkimuksessa, jossa mitattiin toiminnallisen magneettikuvauksen (fMRI) avulla kuuteen eri rakkauden lajiin liittyvää aivotoimintaa.
Ryhdy yhdeksi aivokummeistamme, osallistu vapaaehtoisena tutkimuksiin, ja kuule ensimmäisenä uusimmista neurotieteen tuloksista.
Mesopotamialaiset kokivat onnellisuutta maksassa ja vihaa reisissä.
Valohurrikaanit voisivat tutkijoiden mukaan olla ratkaisu tulevaisuuden internetille.
Näin pitkään yksi huonosti nukuttu yö vaikuttaa
Harva ihminen ymmärtää saman kuin Timo Vuori, ja siksi hänen oppejaan janotaan Harvardissa asti
TIME-lehti haastatteli Vili Lehdonvirtaa tekoälyn sijaintiin liittyen.
Tutkijat kertovat, missä rakkaus tuntuu aivoissa, ja mikä rakkauden laji on vahvin
Euroopan tutkimusneuvosto ERC myöntää rahoitusta huippututkijoille korkeatasoiseen ja uraauurtavaan tutkimukseen. Aalto-yliopisto on menestynyt näissä rahoitushauissa, joiden ainoa kriteeri on tieteellinen huippuosaaminen.
Jose Lado tarkastelee keväällä alkavassa projektissaan materiaaleja, jotka voisivat mahdollistaa niin kutsuttujen topologisten kvanttitietokoneiden valmistamisen.
Professori Peter Liljeroth sai Euroopan tutkimusneuvostolta miljoonarahoituksen kvanttimateriaalien kehittämiseen. Uusista materiaaleista toivotaan rakennusainesta toistaiseksi ennennäkemättömiin kvanttilaitteisiin.
Jarno Mäkelä aloitti biofysiikan apulaisprofessorina Aallon neurotieteen ja lääketieteellisen teknologian laitoksella syyskuun alussa. Samalla ovenavauksella Aaltoon siirtyivät hänen kanssaan tutkija Taras Redchuk, tutkijatohtorit Dan Noel ja Eveliny Nery, väitöskirjatutkijat Ada Pajari ja Aakeel Wagay, tutkimusassistentti Chris Hayes, sekä liuta laitteistoja, Suomen Akatemian myöntämä akatemiatutkijan rahoitus sekä Euroopan tutkimusneuvoston myöntämä ERC starting grant.
Tulevaisuudessa Hang Zhangin vetämästä ainutlaatuisesta tutkimuksesta voi kehittyä uusia ratkaisuja niin robotiikkaan, lääketieteeseen kuin joustavaan elektroniikkaankin.
Tietotekniikan laitoksen professori Vili Lehdonvirta on saanut Euroopan tutkimusneuvoston Advanced Grant -rahoituksen. Sen suuruus on 2,5 miljoonaa euroa, ja hanke kestää viisi vuotta. Tutkimuksessaan Lehdonvirta kehittää menetelmiä, joiden avulla voidaan piirtää kartalle pilvi-imperiumien laajuus ja sijainti.
Teknillisen fysiikan professori Olli Ikkala on saanut kolmannen kerran Euroopan tutkimusneuvoston Advanced Grant -rahoituksen. Rahoituksen suuruus on 2,5 miljoonaa euroa, ja hanke kestää viisi vuotta.
Risto Ilmoniemi sai ERC Synergy Grant -rahoituksen vuonna 2018, ja Sorin Paraoanu vuonna 2024.
Kun algoritmi ottaa ohjat, aivojen magneettistimulaatiosta tulee nopeampaa ja tehokkaampaa. Menetelmä tuo uusia mahdollisuuksia muun muassa vakavan masennuksen ja kivun hoitoon.
Euroopan tutkimusneuvosto (ERC) on myöntänyt DarkQuantum-hankkeelle kaikkiaan 12,9 miljoonan euron Synergy Grant -rahoituksen, josta Aalto-yliopiston osuus on noin kaksi miljoonaa euroa. ERC Synergy Grant -rahoitus on kaikkiaan Aallon toinen ja Suomen kolmas. Aalto-yliopiston osuutta tutkimuksessa johtaa yliopistonlehtori Sorin Paraoanu tutkimusryhmineen.
Suomen kvanttilippulaivan johtaja Peter Liljeroth ja kansallisen kvantti-instituutin johtaja Jukka Pekola kuvaavat Suomen roolia kvanttiteknologian tutkimuksen ja kehityksen globaalilla kentällä.
Tuotantotalouden laitoksen professori Timo Vuori tutkii radikaalien teknologisten- ja markkinamuutosten herättämiä voimakkaita tunteita yritysjohdossa sekä näiden vaikutusta strategiseen päätöksentekoon. Nyt hän kertoo, miten haitallinen ahdistus voidaan kääntää rakentavaksi energiaksi.
Hakkerit vaanivat etätyöläistä, ja mainostaja vakoilee tapojamme. Kaikelta ei voi suojautua, mutta pienellä yrittämisellä pääsee turvallisemmille vesille. Kyberturvallisuuden työelämäprofessori Mikko Kiviharju antaa viisi vinkkiä tietoturvan parantamiseksi.
Katso apulaisprofessori Niina Nurmen viisi vinkkiä onnistuneeseen etäkokoukseen.
Muutokset työelämässä ovat tapahtuneet erityisesti työajan ja -paikan käsityksessä. Sosiaalisuus ja teknologinen pystyvyys ovat niin ikään merkittävästi esillä hybridityötä määrittäessä.
Tutkijamme kertovat, miten tekoälyteknologia muuttaa terveydenhuoltoa ja miten siihen kannattaa suhtautua.
Pienet viilaukset eivät auta, jos järjestelmä kannustaa väärin. Tuotantotalouden emeritusprofessori Paul Lillrank kertoo käsityksensä siitä, mikä Suomen terveydenhoidossa mättää ja mitä asialle pitäisi tehdä.
Generatiivinen tekoäly tuntuu olevan kaikkialla, mutta tekeekö se oikeasti työstä helpompaa ja yrityksistä tuottavampia?
Aalto-yliopiston ekosysteemistä saa alkunsa joka vuosi jopa sata yritystä. Portfoliossa esitellään kattavasti Aallon innovaatioita.
Aalto-yliopisto esittelee tällä viikolla Slushissa 12 maailmaa muuttavaa innovaatiota. Yksi niistä on virtuaalinen synnytysvalmentaja Natal Mind, jonka kehittämiseksi toteutetaan parhaillaan kliinistä tutkimusta synnytyspelon tunnistamiseen ja hoitamiseen liittyen. Natal Mind -tiimi on tavattavissa Aallon osastolla keskiviikkona 20. marraskuuta.
Puuvaahdosta 4D-tulostamalla tehty julkisivuelementti voi säästää merkittävästi lämmitykseen ja jäähdytykseen tarvittavaa energiaa sekä kutistaa rakentamisen hiilijalanjälkeä.
Aalto-yliopiston opiskelijat kehittivät kestävän sisäpohjan prototyypin, joka taipuu, kestää kosteutta ja tuntuu pehmeältä ihoa vasten. Suomalainen kenkäyritys VIBAe lähtee syksyllä testaamaan materiaalia käyttäjillä.
Aallon Fyysikkokilta törmäsi lukiokiertueellaan Jyväskylän normaalikoulun opettajahuoneessa johtavaan rehtoriin Antero Hietamäkeen, joka opiskeli teknillistä fysiikkaa ja matematiikkaa 1980-luvulla.
Puhujana on tällä kertaa muun muassa aivotutkija Minna Huotilainen. Tapahtuman tarkoituksena on tehdä tekniikan alaa tutuksi aliedustetuille ryhmille.
Osana TuKoKe-kilpailua (Tutki-Kokeile-Kehitä) Armaan Hooda voitti päivän professorina Aallossa. Hän vietti päivän yhdessä professori Pauliina Ilmosen ja muiden tutkijoiden kanssa Matematiikan ja systeemianalyysin laitoksella.
Aallon bioinformaatioteknologian alumni Markus Toivonen aloitti opintonsa vuonna 2015. Idea Inkubiosta kertovasta dokumenttielokuvasta syntyi vuonna 2019, kun bioinformaatioteknologian kilta juhli 15-vuotista taivaltaan.
Fajr Asghar ja Vilma Svynarenko laskivat ensin aurinkokennojen hyötysuhdetta ja kirjoittivat sitten artikkelin uusiutuvasta energiasta.
"Olen monta kertaa ajatellut, että nyt minä kyllä lopetan koko homman: tästä ei tule mitään. Mutta toivun nopeasti: usein jo seuraavana päivänä optimismi saa vallan."
Professori Jukka Pekola saa Suomen Kulttuurirahaston palkinnon kvanttiteknologiatutkimuksen pitkäaikaisesta edistämisestä ja osallistumisesta ihmiskunnan haasteiden ratkaisemiseen.
"Sekä fysiikassa että tietotekniikassa on erittäin vähän naispuolisia tutkijoita ja professoreita. Viime vuonna meillä oli aihetta juhlaan, kun ensimmäinen naisopiskelija läpäisi kurssini. Sillä oli suuri merkitys minulle."
Tuotantotalouden laitoksen tutkijoiden blogikirjoituksia, kirjoitettu joko suomeksi tai englanniksi.
Alustatalouden faktat ja myytit -podcast pureutuu siihen, miten datan ja tekoälyn käyttö auttaa yrityksiä menestymään.
Miltä uudistaminen eri työympäristöissä näyttää, mitä se käytännössä tarkoittaa ja mitä se vaatii meiltä ihmisiltä?
